Hyppää sisältöön

Kirkon työntekijät ovat pyrkineet estämään poliisin toimia – pakkopalautettavien auttaminen jakaa mielipiteitä seurakunnissa

Poliisi: "Jopa seurakuntien työntekijät ovat aktiivisesti pyrkineet estämään poliisin toimia piilottamalla palautuspäätöksen saaneita tai laittomasti maassa olevia."

Raamattu ja lakikirja
Suomen laki ja Raamattu ohjeistavat kansalaisia säälliseen elämään. Ongelmia on tiedossa, jos neuvot ovat ristiriidassa keskenään. Kuva: Yle
Pekka Pantsu

Afganistanilaisen perheen käännytys äityi Jyväskylässä viikko sitten siihen, että poliisin työtä avoimesti vastustettiin. Muitakin palautuskähinöitä on nähty, ja polisiin mukaan niiden määrä on ollut pienessä kasvussa viime aikoina.

– On ollut mielenosoituksia, myös ihan fyysistä vastarintaa ja toisaalta somessa tapahtuvaa agitointia ja yllyttämistä erilaisiin tekohin, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen poliisihallituksesta.

Poliisi aloitti operaation afgaaniperheen maasta poistamiseksi.
Poliisi suorittaa operaatiota Jyväskylässä 4. syyskuuta afgaaniperheen maasta poistamiseksi. Kuva: Annika rantanen / Yle

Poliisin työtä on hankaloitettu myös piilottelemalla palautettavia.

– Nämä ovat kuitenkin yksittäistapauksia. Poliisilla on 1500 palautusta vuodessa, ja merkittäviä piilotteluja niistä on alle kymmenen eri puolilla Suomea, Poutanen sanoo.

Piilotteluja on kuitenkin ollut sen verran, että  hallitus on havahtunut ongelmaan. Parhaillaan pohditaankin erillisen rangaistuksen säätämistä laittoman maassa oleskelun edistämisestä, esimerkiksi majoittamisesta tai piilottelemisesta.

– Joskus jopa seurakuntien tai kirkon työntekijät ovat aktiivisesti pyrkineet estämään poliisin toimia piilottamalla palautuspäätöksen saaneita tai laittomasti maassa olevia, Poutanen sanoo.

"Laki sallii vielä auttamisen"

Pakkopalautettavien kohtelu jakaakin näkemyksiä seurakuntalaisten keskudessa. 

– Meissä kristityissä on varmasti aika kahtia jakautunut joukko tällä hetkellä.  Toiset ajattelevat, että Suomen lakia ilman muuta noudatetaan sanoipa se mitä hyvänsä. Toisaalta monet ajattelevat, että ennen kaikkea pitää ajatella lähimmäisen parasta ja toimia.  Luulen että tässä ollaan aika polarisoituneessa tilanteessa myös seurakuntien sisällä, sanoo Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila.

Raittilan tiedossa ei ole tapauksia, joissa Suomen laki ja kristityn omatunto olisivat joutuneet törmäyskurssille palautettevan kohtelussa. 

– Olemme kyllä noudattaneet Suomen lakia tähän asti täysin, mutta tavallaan olemme  vielä voineet, Sillä Suomen lakihan vielä sallii sen että voimme lähimmäistä auttaa.

Jos hallituksen lakihanke muuttaa tilanteen, Raittilalla on sen varalta jo selvät sävelet omaan toimintaansa.

– Ajattelen, että kristittynä minulla ei ole vaihtoehtoa. Jos joku apua tarvitseva on oveni takana, minulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin avata ovi.

Miten  Suomen lain siinä tilanteessa käy?

– Siinä tilanteessa kristityn vastuuni on merkittävämpi kuin Suomen laki, Raittila sanoo.

Poliisilla keinoja jo nyt

Hallituksen lakihanke piilottelun rangaistavuudesta onkin herättänyt jo melkoista kritiikkiä. Poliisi suhtautuu hallituksen suunnitelmiin diplomaattisesti.

– Auttaminen sinänsä on ok. Totta kai hädässä olevia ihmisiä pitää voidakin auttaa, myös poliisi auttaa. Mutta kun toimintatavat ovat muuttuneet ja poliisin vastustaminen on hivenen ehkä lisääntynyt, niin on hyvä tarkastella, onko tarvetta muuttaa lainsäädäntöä ja onko tarvetta ottaa poliisille uusia keinoja käyttöön.  Tällä hetkellä meillä on keinoja puuttua esimerkiksi haitantekoon virkamiehelle ja virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, Poutanen sanoo.

Suosittelemme sinulle