Taksi ja höyryveturi kolaroivat Humppilassa museorautatien tasoristeyksessä lauantai-iltana. Molempien osapuolten nopeus oli kuitenkin niin alhainen, että törmäyksestä selvittiin pienillä kolhuilla.
Vuonna 1948 Belgiassa valmistetun höyryveturin etuportaikko vääntyi ja taksista hajosivat muoviosat keulasta. Kuljettajille ja matkustajille ei sattunut mitään.
Onnettomuus oli jo kolmas tänä vuonna.
– Tämä vuoden aikana on käynyt kolme sellaista tilannetta, että museojuna tai työjuna ja auto ovat kohdanneet risteyksessä, vahvistaa Jokioisten museorautatieyhdistyksen varapuheenjohtaja Janne Rutonen.
Aiemmin kesäkuussa museojunan kylkeen törmäsi henkilöauto. Junan kaksi viimeistä vaunua kärsivät vaurioita ja henkilöauto puolestaan vaurioitui pahoin. Henkilövahingoilta vältyttiin tässäkin rytäkässä.
Kolme viime vuoden aikana museorautatiellä on kolissut yhteensä neljä kertaa. Sitä voi hiljaisen ja lyhyen rautatieosuuden tilastoissa pitää jo merkittävänä.
Todennäköisyys sille, että jotain vakavaa tapahtuu, on kasvanut.
Marko Laine
Jokioisten Museorautatieyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laine kertoo, että lyhyellä rataosuudella ei onnettomuuksia tapahtunut vuosikymmeniin. Viime aikoina tilanne on muuttunut. Nyt pelti kolisee ja läheltä piti -tilanteita sattuu usein.
– Todennäköisyys sille, että jotain vakavaa tapahtuu, on kasvanut. Autoilijoille pitäisi järjestää jonkinlainen valistuskampanja, Laine miettii.
Autoilijoiden vauhti ja välinpitämättömyys on kasvanut
Ennen Jokioisten museorautatien lukuisten tasoristeysten kohdalla kuljettiin varovasti ja katsottiin useammankin kerran, tuleeko höyryjuna vai ei.
Nyt autoilijoiden vauhti ja välipitämättömyys on veturimiesten mukaan selvästi lisääntynyt.
– Tasoristeyskäyttäytyminen on vuosien kuluessa aina vain huonontunut ja tasoristeyksiin posotetaan vauhdilla oletuksella, ettei sieltä tänäänkään junaa tule. Tuttu tilanne monelta hiljaisemmalta rataosalta, todetaan museorautatieharrastajien keskustelupalstalla.
Jokioisten museorautatie kulkee halki lounaishämäläisen maalaismaisemassa noin 14 kilometrin matkan.
Kapearaiteisella rautatiellä on tuolla matkalla yhteensä 18 tasoristeystä.
Mitään puomeja tai varoituskelloja ei ole, mutta tasoristeykset on asianmukaisesti merkitty.
Useimmat tasoristeyksistä ovat peltoteitä, joilla kulkevat traktorit tai leikkuupuimurit muutaman kerran vuodessa.
Viisi tasoristeyksistä on vilkkaammin liikennöidyillä asfalttiteillä. Niiden turvallisuus huolestuttaa erityisesti.
– Museorautatietä ei pidetä uhkana, kun niillä ajetaan niin harvoin. Työjunia on viikollakin liikkeellä, voi olla tilausjunia ja joskus on poikkeusaikatauluja. Ei ne junat kellosta tai almanakasta katsomalla selviä, Janne Rutonen muistuttaa.
Voisiko vaarallisemmat tasoristeykset varustaa varoituslaitoksilla?
– Se maksaa halvimmillaankin noin 200 000 euroa. Eikä sellainen oikein museoradalle sovikaan, Marko Laine laskeskelee ja vetoaa edelleen tapakulttuurin muuttamiseen.
Museorautatieyhdistyksellä ei moisia summia olisi edes käytössäkään.
Parhaillaan rahareikänä on tulipalossa vaurioituneen vaunuhallin katon korjaus.
