Suomalaisilla on Tilastokeskuksen mukaan 800 000 koiraa. Niistä 600 000 löytyy Suomen Kennelliiton rekistereistä, mutta parisataatuhatta ei ole kirjoissa eikä kansissa. Osa niistä on tuotu ulkomailta, kuten rescuekoirina Romaniasta tai Viipurista.
Koiria myös salakuljetetaan Suomenlahden yli Virosta. Näiden koirien alkuperämaa voi olla vaikka Puola, sillä kukaan ei aina tarkalleen tiedä, mistä ne ovat kotoisin.
Koirien papereita väärennellään ja niille luodaan tekaistuja todistuksia. Rokotukset ja madotukset saattavat puuttua, suloinen pentu kuolla kupsahtaakin alle vuoden ikäisenä tauteihin.
Pentutehtailijoita on myös kotimaassa. Mikään laki ei kiellä koirien kasvattamista myyntiä varten ja useimmat kasvattajat ovat rehellisiä. Etenkin, jos kuuluvat Kennelliittoon, mutta sekarotuisten koirien kasvattajat eivät useinkaan kuulu.
Nämä seikat tulevat esiin syyskuussa julkaistavassa Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes -kirjassa, jossa nykyinen koiramaailma pyritään kuvaamaan realistisesti.
Rotukoirille on Kennelliitossa virallinen FI-rekisteri ja erikoisrekisteri ER, johon kirjataan koiria, jotka eivät täytä kaikkia FI-rekisteröintiehtoja sekä EJ-rekisteri, johon kirjattuja koiria ei voi käyttää jalostukseen. Viimeisenä on sekarotuisten FIX-rekisteri.
Tunnistusmerkityn sekarotuisen koiran voi ilmoittaa rotukoirien kantakirjarekisteristä erilliseen Kennelliiton tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin, jossa on jo noin 25 000 koiraa.
Sekarotuinen tunnistusmerkitty ja Kennelliiton omistajatodistuksen saanut koira voi myös osallistua kilpailuihin ja kokeisiin.
Hölmöjä huijataan
Kennelliiton jalostustoimikunnan varapuheenjohtaja Kirsi Sainio pitää ihmisiä sinisilmäisinä.
– Rekisteröimättömän koiran kasvattaminen ei ole Suomessa kiellettyä. Kuka tahansa voi kasvattaa koiranpentuja ja myydä ne ihan millä hinnalla tahansa, ihan kenelle tahansa.
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pennun hinta on kovin halpa, se myydään jossain parkkipaikalla tai porttikongissa ja pennun emää ei näytetä ollenkaan. Tämäkään ei usein ostajia haittaa, vaikka rotukoirana myytävästä pennusta puuttuvat kaikki tiedot.
– Ihmisille, jotka ostavat näitä koiria, niin ei heille ole tärkeää, että näillä koirilla on paperit. Aikaisemmin Suomessa paperillinen rotukoira oli hirveä status. Se oli vähän kuin kantakirjalehmä. Nyt ajatellaan, että se on hienoa, kun sillä ei ole papereita, sanoo koirabisnestä pitkään seurannut Kirsi Sainio.
Ostajan silmissä sumenee, kun pentukuume iskee. Päätös koiran hankkimisesta on ehkä kypsynyt pitkään, mutta sitten kun se on tehty, niin pentu pitääkin saada heti.
Tässä on sauma epärehellisille kasvattajille, sillä vastuuntuntoisimmat tuottavat pentuja harvemmin. Suosikkirotujen kohdalla ne on varattu usein jo ennen astutusta.
Koiria ulkomailta omalla riskillä
Pentukauppaa tehdään myös ulkomailta. Hyväuskoiset ostajat saattavat maksaa etukäteen suuriakin summia koirista, joita ei ole olemassa.
Pentuja myös rahdataan matkalaukuissa Suomeen. Lähipäivinä julkaistavassa Kaikenkarvainen kansa -kirjassa kerrotaan surullisia tarinoita näistä koirista. Kirja luotaa tämän päivän koiramaailmaa eri puolilta ja kuvaa myös katukoirien välitystä Viipurista ja Romaniasta.
Tällaisia koiria on viime vuosina tullut Suomeen satoja. Osaksi kyse on laupeudesta, mutta esimerkiksi Romanian räjähtäneeseen katukoiraongelmaan liittyy rikollisia, jotka tekevät koirakaupalla bisnestä.
– Varmaan aika monessa tapauksessa ajatellaan, että pelastetaan tämä yksi koira. Tehdään hyvä teko, vaikka samalla tullaan rahoittaneeksi huonoa koirabisnestä. Jossain tapauksissa kysymys on myös tietämättömyydestä, Kati Pehkonen sanoo. Hän on yksi Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes -kirjan tekijöistä.
Näiden tuontikoirien pelätään levittävän Suomessa ennestään tuntemattomia tauteja. Toki moni steriloitu tuontikoira elää Suomessa onnellisen loppuelämän.
Tuontikoirien ja rekisteröimättömien suomalaiskoirien määrä on kasvattanut myös koirien kokonaismäärää. Kennelliion penturekisteriin ilmoitetujen koirien määrä on pysytellyt tasaisena. Niitä on noin alle 50 000 vuosittain.
Jalostus luonut ongelmakoiria
Koiramaailmassa puhutaan edelleen paljon ongelmallisesta jalostuksesta, jonka pahimpia esimerkkejä ovat mopsit ja bulldoggit. Näiden rotujen kuonoa on kehitty yhä lyhyemmäksi, jolloin kuono oikeastaan on litistynyt kallon sisään ja koiralla on vaikea hengittää, kun ilmatiet ovat melkein tukossa.
Kirsi Sainion mukaan ongelma on tiedostettu, mutta vieläkin siitä vain enemmän puhutaan kuin tehdään mitään asian hyväksi.
Näille brakykefaalisille roduille on laadittu kävelytesti, jossa pitää 12 minuutissa pystyä kulkemaan vähintään kilometri. Koirien coopertestiin on osallistunut pääasiassa terveitä yksilöitä, jotka nyt kelpuutetaan jalostukseen. Sainio arvelee kuitenkin, että ongelmakoirat eivät testiin lähde.
Ongelmatapauksia näkyy eläinlääkärien vastaanotolla. Saksassa esimerkiksi tiukat eläinsuojelulait estävät englanninbulldoggien hyväksymisen rekisteriin, mutta mikään ei estä kasvattamasta niitä ja myymästä pentuja. Ongelma ei siksi päästä eroon.
Oma lukunsa ovat nykyisin suositut design-koirat. Esimerkiksi pienien chihuahuan ja kääpiöpystykorvan risteytyksistä maksetaan jopa 2 000 euroa, kun lopputuloksena on herttainen käsilaukkuun mahtuva lelukoira.
Epämääräiset risteytykset ovat myös vakava riski. Kirsi Sainio sanoo, että esimerkiksi laumanvartijan ja kiihkeän rekikoira huskyn yhdistelmästä voisi tulla arvaamaton.
– Minua pelottavat nämä designkoirien tekijät, kun yhdistellään harkitsematta.
Ostajalle saattaa tulla yllätyksenä, kun noutajana myyty pentu muuttuukin kasvaessaan aivan muuksi.
Koiraan saa upotettua tuhansia euroja
Kaikenkarvainen kansa - Miten koirista tuli miljoonabisnes -kirjan tekijäjoukko on aiemmin ollut mukana tekemässä kahta kirjaa, Wahlroos: epävirallinen elämäkerta (Into 2013) ja Marimekko – Suuria kuvioita (Into 2015). Tutkivat toimittajat halusivat tehdä koirista kirjan, jossa ei vain ihmetellä koirien päiväkoteja tai hassunhauskoja vaatteita ja leluja.
Kirjan tekijöillä on yhteensä kuusi koiraa. Kati Pehkosen noin yksivuotias parsonrussellinterrieri Vieno hyppii vielä pentumaisen innoissaan emäntänsä kanssa.
– Koira maksoi 1 200 euroa, eläinlääkärimaksuihin on mennyt tässä vaiheessa vähän alle 300 euroa. Joka kuukausi Vienolle pitää ostaa ruokaa ja jonkun verran herkkuja, valjaat, remmit. Olisiko kuukausimäärä, mikä Vienoon menee vajaa sata euroa, että tähän asti on päästy halvalla.
Koiralla on vakuutus yllättävien menojen varalle. Esimerkiksi pienen leikkauksen hinta kipuaa helposti yli tuhanteen euroon. Ultraääni- tai magneettikuvaukset maksavat myös.
Jos metsästyskoira tappelee mäyrän kanssa, haavojen kokokoonkursiminen ja leikkaushoito kohoaa tuhansiin euroihin.
Tällaisia tapauksia tulee vastaan yhä useammin, sillä koiriin ollaan valmiita upottamaan suuriakin summia. Onhan se ihan oikea perheenjäsen.
– Koirille tehdään jopa syöpähoitoja ja yhä monimutkaisempia leikkauksia. Eläinlääketiede alkaa lähestyä ihmislääketiedettä. Yhä enemmän on asioita, mitä koiran terveyden eteen voidaan tehdä, Kati Pehkonen sanoo.
Oma lukunsa ovat jo mainitut lyhytkuonoiset rodut. Niiden elämää voidaan helpottaa avartamalla leikkauksella hengitystiehyeitä, mutta tuhansien eurojen operaatioista ei aina ole apua. Kuorsaaminen ja puuskutus eivät lopu, koira ei jaksa aina kävellä edes lyhyttä matkaa.
Koirabisnes kasvaa
Koirien ruokaa valmistaa moni yritys ja hinta vaihtelee marketnappulan ja erikoisruoan välillä melkoisesti. Eri koulukunnat vannovat oman ruokavalionsa erinomaisuutta koiran hyvinvoinnin ylläpidossa.
Joka tapauksessa koirien ruokaa tuottava teollisuus kasvaa ja on yksi keskeinen elementti monimuotoisessa koiriin liittyvässä liiketoiminnassa.
Koirabisneksen suuruudesta on esitetty erilaisia arvioita.
– Arviot ovat vähän ristiriitaisia, se on jakaantunut niin moneen segmenttiin, mutta joissain arvioissa puhutaan, että se voisi olla lähellä miljardia tässä bisneksessä, Kati Pehkonen sanoo.
Ketjuuntuneet eläinlääkäriasemat ovat syntyneet kasvaneen lemmikkieläinharrastuksen myötä. Samoin tarvikkeita, ruokaa ja koulutusta myyviä kauppoja on Suomessa jo useita. Menestystarinoita riittää.
Mutta pelkästään rahasta puhuminen koiriin liittyen kuulostaa vain puolitotuudelta. Ihmisille koirat tuottavat myös paljon mielihyvää, kohentavat kuntoa ja mielenterveyttä. Koira antaa ihmiselle jotain, mitä on vaikea mitata euroissa.
Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes -kirjan tekijöistä kaksi on Ylen toimittajia.
_Korjaus 18.9. klo 13.55 Poistettu lause: _Tämä johtuu siitä, että sekarotuisia koiria ei voi rekisteröidä.
ja lisätty tieto muista rekistereistä.