Asia nousi esille, kun Aamulehti kertoi tänään pyrkivänsä eroon sukupuolittuneesta kielestä. Lehti linjaa, että se aikoo käyttää muun muassa eduskunnan puhemiehestä tästä eteenpäin nimitystä puheenjohtaja.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan virkaa tekevä vastaava päätoimittaja Marit af Björkestenin mukaan Aamulehden aloite on hyvä.
– On tärkeä huomio, että kieli ohjaa ajattelua. Meidän toimittajien on tarkkailtava kielenkäyttöämme ja sanavalintojamme, koska se vaikuttaa siihen, minkälaista kuvaa me maailmasta rakennamme, Marit af Björkesten toteaa.
Marit af Björkesten muistuttaa, että jo nyt kielessä on sanoja, joille löytyy neutraali vaihtoehto.
– Jos sellainen on olemassa, sitä kannattaa ehdottomasti käyttää ilman sen kummempia linjauksia.
– Sitten on toki hankalampia sanoja kuten EU:n oikeusasiamies tai Yleisradion yleisöasiamies, jota parhaillaan haemme Yleisradioon. Näitä pitää miettiä tarkemmin, että miksi me heitä haluamme tulevaisuudessa kutsua.
Yleisradiossa neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on esillä ensi viikon aikana.
– Varmaan tästä kannattaa nyt ottaa kiinni, kun keskustelu on herätetty. Tulemme Yleisradiossa keskustelemaan laajemmalla kokoonpanolla, kuinka me asiaan suhtaudumme, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan virkaa tekevä vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten sanoo.
Asiasta ollut esillä aikaisemminkin
Suomen Tietotoimiston mukaan se ei ainakaan toistaiseksi ole muuttamassa käytäntöä sukupuolineutraalien tittelien käytöstä Aamulehden esimerkin mukaisesti. Uutispäätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että tilannetta ja asiakasmedioiden linjauksia asiassa seurataan.
STT:n haastattelema Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola pitää Aamulehden esille nostamaa keskustelua sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä tervetulleena.
Mervola kuitenkin muistuttaa, ettei kysymys ole uudesta asiasta, vaan samasta teemasta on puhuttu yhteiskunnassa 20–30 vuotta.
