Karjalažuttu tässähgi vie stereotyyppizesti nähtäh muga: buabo paikku piäs atkaloiččou Nevvostoliitole menetettyy kodoilua nagristu syvves.
Savonlinnalaine 26-vuodine Riina Ylönen on ihan toine ristikanzu. Grafizennu planiiruiččijannu ruadai Ylönen socializes medies käyttäy karjalastu nimie Ylöin Rinoi. Häi somettelou karjalakse omah elokseh näh da käyttäy Instagramas haštagua #omuačomua. Se merkiččöy suomekse ”omaa kaunista”.
– Karjalan kieli pädöy nygözeh aigah. Se ei ole enämbiä tahnuos käzil lypsämizen eigo heinarren kieli.
Rinoin kaksivuodizen poijan nimi on Riiko.
– Nimi on pravoslaunoin pyhän Gregoriusan karjalankieline variantu, hos myö paganathäi olemmo. Pagizen omale poijale livvinkarjalakse. Kuundelemmo hänenke karjalankielizii lapsien pajozii da luvemmo kniigoi karjalakse. Iče kuundelen Ylen karjalankielizii uudizii da luven karjalankielizii kirjutuksii.
Ylöin Riiko pagizou karjalan kielen ližäkse suomeksegi. Muamo on huolevunnuh sit, tullougo vastah myöhembä školamuailman b’urokruatii vähembistökieldy koskijen.
Ylöin jo tuonilmazih mennyöt buabat da died’oit oldih rodužin rajantagazes Karjalaspäi.
– Konzu olin lapsi, meijän kois käytettih buaban da died’oin suuspäi kuultuloi sanazii. Yksi niilöis on riehtil, suomekse paistinpannu. Da perindö jatkuu iellehgi: minun poigu vastevai sanoi diädäle, gu vertol’ottu on suomekse helikopteri.
Ylöin Rinoi da hänen poigu ollah nähty sežo sidä, kui erähät kummastellahes da čökitähgi karjalan kieldy. Äijät tässähgi vie pietäh sidä vaigu karjalan murdehennu.
– Konzu sanon, gu myö pagizemmo karjalakse, roih viärin ellendämisty. Laukan kasal istunuh inehmine tovendi kerran, gu häigi lapsennu on paissuh savokse, ga se on kaimavunnuh toizien murdehien vaikutukses. Meijän susiedu alalleh prähkäilöy da avoivoittelou, gu ei ellendä minun poijan paginua, sendäh gu se on hänen mieles ”počinruoččii”. Kažinke pihal kävellyh helsingiläine kyzyi minul, ongo kieli, kudamah pagizemmo, saamen kieli. Kiindehistönvälittäi duumaičči, gu olen virolaine.
Karjalan kieli paičivos zakonoinluajindas
Anneli Sarhimaan uvves kirjas Vaikastunnuot da vaikastutetut – karjalankielizet karjalazet Suomes (suom. Vaietut ja vaiennetut – karjalankieliset karjalaiset Suomessa, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2017) roih syngy kuva karjalazien vastahpidoh näh Suomes.
Kniigan mugah karjalan kieli da karjalankielizien oigevuot Suomes oli jätetty bokkah ihan jälgiaigassah. Muga rodih kai kaččomattah sih, gu kanzalline eepos Kalevala on merkittävy vuitti suomelažuon luajindas. Kalevalahäi pohjavuu enimite karjalankielizih runoloih.
Karjalan kieldy käytetäh rajan mollembil puolil. Arvivoloin mugah Suomes karjalan kieleh paistah da sidä milgi tazol ellendetäh nenga 30 000 hengie, konzu saamenkielizien vastai miäry on nenga 3 000 hengie.
Tevoksen mugah karjalazien syrjindy on nägynyh uskondoh kyskenemizenny: pravoslaunoin vieron häivyttämizenny da l’uterilažuoh kiändämizenny. Ezimerkikse školakniigois karjalažuon simvolat ollah oldu peitetty. Vägehes suomelastumistu avvutti karjalankielizen paginan kieldämine školis. Muitegi karjalan kieli oli pyhkitty čuppuh, eigo sidä pietty iččenäzenny kielenny, vai nähtih se yhtenny suomen murdehennu.
Karjalankielizet ollah nähty kaikenualastu paheksimistu da vaikastuttamistu.
Anneli Sarhimaa
Syrjindy nägyi sežo evakkoloin ryssikse nimittelemizes da heijän uskondoh yhtyjäs riäzittelemizes, sanelou Anneli Sarhimaa. Häi toimiu Pohjas-Jeuroupan da Baltien kielien da kul’tuuran professorannu Mainzin yliopistos Germuanies.
– Sugupolves toizeh karjalazet ollah nähty kaikenualastu paheksimistu da vaikastuttamistu. Algajen ryssittelendäs da piädyjen sih, gu karjalan kielen tila Suomen zakonoinluajindas on äijiä heikombi, migu muijien kodiperäzien kielien tila. Karjalan kieli on ainavo kodiperäine kieli, kudamua ei mainita perustuszakonas eigo ni toizis eričyszakonois.
Sarhimaan mugah karjalazien syrjindän viäryniekoinnu ollah oldu yhteskunnan ozazet ihan agjas agjah.
– Zakonoinluadijat, kielipoliitiekan toimehpanos vastuajat, školalaitos da evakkoloin susiedat. Pravoslaunoi kirikkö da Karjalan liitto vaste jälgivuozinnu ruvettih tugemah karjalan kieldy.
Karjalan kieli pädöy rok-muuzikkah da ozutelmoih
Joga pieneh dieloh ei tartuta. Pölystetäh da toiči iändy ližätäh. Liberiläine 51-vuodine Timoi Pedri Munne löydäy karjalažuos raja-alovehien rahvahan piirdehii, kuduat roittih jygielois ololois.
Timo rodih Timoikse vuvvennu 2009. Pagingi muutui karjalazekse, hos suomen kieli nikunne ei hävinnyh. Suurembannu kuhkuttajannu sih on olluh karjalakse pajattai Santtu Karhu, kudai on ”suuri guru da kova opastai”.
Karjalažuoh liitetäh – toiči klišeizesti – pajattamizen da runohuon arvostamine, pagizendan himo, kiinnostus kaupankävyndäh, kadehuoh kaldavuhus da päčis valmistetut magiet syömizet.
Muuzikku-ozuttelii Timoi Munne pidäy piäl nahkutakkii eigo ni ozuttai perindöristikanzakse, hos ongi äijän hoidanuh karjalankielizien dieloloi oman eloksen aigua ezimerkikse Karjalan kielen seuran ruadajannu.
Kudakonzugi Munne oli perustamas Nurmeksen linnah karjalankielisty päivykodii. Ruandu oli zavodinnuhes vuvvennu 2009, ga hil’l’akkazin sammui erähän vuven aigua.
– Karjalan kielen elavuttamine on olluh aiga jygei dielo, tovendau Munne.
Timoi Munne tahtos, gu Suomen valduniekat tunnustettas jälgimäi karjalan kielen olemas olendan.
– Ei meile karjalankielizile pie vängyö prošken’n’an andamistu. Parem on kaččuo tulieh aigah. Tämä olis taza-arvokyzymys, verrannemmo saamelazien oigevuksih, hos niilöisgi vie on kohendettavua.
Luve sežo