Museovirasto on kuvannut Saimaan pohjassa olevia hylkyjä Etelä-Karjalan alueella. Tällä viikolla he kuvasivat neljässä kohteessa. Lappeenrannassa oli kaksi kohdetta, Karhunsaaren pohjoispuolella ja Mikonsaaren lähellä. Taipalsaarella hylkyjä kuvattiin Umianlahdessa ja Imatralla Paasinsalmessa. Etenkin Paasinsalmen hylyt herättivät suurta mielenkiintoa tutkijoissa.
– Vaikuttaisi, että siellä on ollut laivojen hautausmaa. Emme ole vielä kuitenkaan varmoja, että onko sillä ollut joku tarkoitus. Ne on voineet olla aallonmurtaja, koska nykyinen aallonmurtaja on niiden vieressä, sanoo meriarkeologian tohtori Minna Koivikko.
Paasinsalmen hylyistä suurin osa on Koivikon mukaan proomuja. Tämä voisi viitata metsäteollisuuteen, mutta vielä Museovirastolla ei ole tarkempaa tietoa hylkyjen historiasta.
Tutkijat arvelevat Paasinsalmessa olevan 10–13 hylkyä. Niiden ikää ei vielä osata sanoa
– Osa voi olla yli satavuotiaita, mutta ne voivat olla myös alle sata vuotta vanhoja, arvelee Koivikko.
Syvällä hylky säilyy hyvin
Hylkyjen kunto vaihtelee paljon. Uponneet veneet ovat voineet olla jo huonossa kunnossa upotessaan. Myös vedensyvyys vaikuttaa paljon hylkyyn ja sen säilymiseen. Matalissa vesissä jäät kohtelevat kovasti hylkyjä.
– Esimerkiksi Umianlahden kohteessa on vain pohja säilynyt. Jäät ovat vieneet yläosan mennessään, Koivikko sanoo.
Museovirasto on sukeltanut Saimaalla, koska se haluaa tukea paikallishistoriaa. Kuvauksilla saadaan tietoa, millaista vedenalainen toiminta Saimaalla on ollut.
– Nyt mallinnamme kuvat ja keräämme taustatietoa. Sen jälkeen yritämme sitoa ne omaan historialliseen asiayhteyteen. Ne tuovat oman palasensa historian suureen tarinaan, sanoo Koivikko.
Meriarkeologiassa on siirrytty fotogrammetriaan eli luodaan kolmiulotteisia malleja kerätystä kuvamateriaalista.
– Tämä tarkoittaa, että voimme aivan uudella tavalla esittää vedenalaista maisemaa. Tämä (fotogrammetria) on meriarkeologiassa maailmanlaajuisesti todella uusi ja mullistava juttu. Olemme tästä hyvin innoissamme, Koivikko toteaa.
Mallintamisella saadaan tärkeää tietoa sukeltajille
Mallintamisella hylystä tehdään kolmiulotteinen kuva. Sen avulla, esimerkiksi hylkyyn sukeltava ihminen saa jo hyvä kuvan, mitä veden alla odottaa.
– On turvallisempaa lähteä sukeltamaan, jos tietää, millainen alus on. Lisäksi Saimaan paatit ovat biologisia riuttoja ja niissä on paljon verkkoja kiinni. Nyt saamme ne verkotkin näkyviin, ja se lisää sukeltamisen turvallisuutta.
Kaikkiaan nyt tehtyjen kuvauksien perusteella veden alla olevien hylkyjen kirjo on laaja.
– Siellä on 20-metrisiä hylkyjä ja tavallisia soutuveneitä.
Meriarkeologi Minna Koivikon mukaan Saimaan pohjaan jäi vielä paljon kuvattavia hylkyjä. Museovirasto ei aio kuitenkaan tehdä kuvauksia enää tämän vuoden aikana.
