Hyppää sisältöön

Huikea hylkylöytö Saimaalla – Useita aluksia makaa oudossa kasassa

Saimaalla Imatran edustalta on löytynyt erikoinen hylkykasa. Paikalla on jopa 20-metrisiä hylkyjä.

Lappeenrannan Karhusaaren pohjoispuolella oleva hylky.
Lappeenrannan edustalla Karhusaaren pohjoispuolella on ison puulaivan hylky. Museoviraston meriarkeologit Minna Koivikko ja Päivi Pihlanjärvi kuvasivat hylkyä 3D-mallinnusta varten. Hylky toimii myös ahventen kotiriuttana. Video: Minna Koivikko / Museovirasto
Ville Toijonen

Museovirasto on kuvannut Saimaan pohjassa olevia hylkyjä Etelä-Karjalan alueella. Tällä viikolla he kuvasivat neljässä kohteessa. Lappeenrannassa oli kaksi kohdetta, Karhunsaaren pohjoispuolella ja Mikonsaaren lähellä. Taipalsaarella hylkyjä kuvattiin Umianlahdessa ja Imatralla Paasinsalmessa. Etenkin Paasinsalmen hylyt herättivät suurta mielenkiintoa tutkijoissa.

– Vaikuttaisi, että siellä on ollut laivojen hautausmaa. Emme ole vielä kuitenkaan varmoja, että onko sillä ollut joku tarkoitus. Ne on voineet olla aallonmurtaja, koska nykyinen aallonmurtaja on niiden vieressä, sanoo meriarkeologian tohtori Minna Koivikko.

Sukeltajien kuvaamasta materiaalista valmistuu kolmiulotteinen malli. Kuvassa ensimmäinen työversio pienestä osasta Imatran Paasinsalmen mahdollisesta laivojen "hautausmaasta", päällimmäisenä hylätty vene.
Kuvassa ensimmäinen työversio pienestä osasta Imatran Paasinsalmen mahdollisesta laivojen "hautausmaasta". Päällimmäisenä hylätty vene. Kuva: Minna Koivikko / Museovirasto

Paasinsalmen hylyistä suurin osa on Koivikon mukaan proomuja. Tämä voisi viitata metsäteollisuuteen, mutta vielä Museovirastolla ei ole tarkempaa tietoa hylkyjen historiasta.

Tutkijat arvelevat Paasinsalmessa olevan 10–13 hylkyä. Niiden ikää ei vielä osata sanoa

– Osa voi olla yli satavuotiaita, mutta ne voivat olla myös alle sata vuotta vanhoja, arvelee Koivikko.

Syvällä hylky säilyy hyvin

Hylkyjen kunto vaihtelee paljon. Uponneet veneet ovat voineet olla jo huonossa kunnossa upotessaan. Myös vedensyvyys vaikuttaa paljon hylkyyn ja sen säilymiseen. Matalissa vesissä jäät kohtelevat kovasti hylkyjä.

– Esimerkiksi Umianlahden kohteessa on vain pohja säilynyt. Jäät ovat vieneet yläosan mennessään, Koivikko sanoo.

Lappeenrannan Karhusaaren pohjoispuolella oleva hylky.
Lappeenrannan Karhusaaren pohjoispuolella oleva hylky. Kuva: Minna Koivikko / Museovirasto

Museovirasto on sukeltanut Saimaalla, koska se haluaa tukea paikallishistoriaa. Kuvauksilla saadaan tietoa, millaista vedenalainen toiminta Saimaalla on ollut.

– Nyt mallinnamme kuvat ja keräämme taustatietoa. Sen jälkeen yritämme sitoa ne omaan historialliseen asiayhteyteen. Ne tuovat oman palasensa historian suureen tarinaan, sanoo Koivikko.

Meriarkeologiassa on siirrytty fotogrammetriaan eli luodaan kolmiulotteisia malleja kerätystä kuvamateriaalista.

– Tämä tarkoittaa, että voimme aivan uudella tavalla esittää vedenalaista maisemaa. Tämä (fotogrammetria) on meriarkeologiassa maailmanlaajuisesti todella uusi ja mullistava juttu. Olemme tästä hyvin innoissamme, Koivikko toteaa.

Mallintamisella saadaan tärkeää tietoa sukeltajille

Mallintamisella hylystä tehdään kolmiulotteinen kuva. Sen avulla, esimerkiksi hylkyyn sukeltava ihminen saa jo hyvä kuvan, mitä veden alla odottaa.

Meriarkeologi Minna Koivikko lopettelemassa kuvaussukellusta Taipalsaaren Umianlahdella.
Meriarkeologi Minna Koivikko lopettelemassa kuvaussukellusta Taipalsaaren Umianlahdella. Kuva: Päivi Pihlanjärvi / Museovirasto

– On turvallisempaa lähteä sukeltamaan, jos tietää, millainen alus on. Lisäksi Saimaan paatit ovat biologisia riuttoja ja niissä on paljon verkkoja kiinni. Nyt saamme ne verkotkin näkyviin, ja se lisää sukeltamisen turvallisuutta.

Kaikkiaan nyt tehtyjen kuvauksien perusteella veden alla olevien hylkyjen kirjo on laaja.

– Siellä on 20-metrisiä hylkyjä ja tavallisia soutuveneitä.

Meriarkeologi Minna Koivikon mukaan Saimaan pohjaan jäi vielä paljon kuvattavia hylkyjä. Museovirasto ei aio kuitenkaan tehdä kuvauksia enää tämän vuoden aikana.

Suosittelemme sinulle