**HELSINKI. **Tavalliset tallaajat ja tiistaitreenaajat hakeutuvat mielellään alan huippujen juttusille urheilutähtien operaatioiden onnistumisten innoittamana. Yleisö tuntee urheilulääkäreistä vähintään Pekka Peltokallion, Ilkka Tulikouran tai Sakari Oravan maineen.
Urheilukansan onneksi lääketieteen osaamista ja erityisesti urheiluvammojen hoitoon liittyvää tietoa siirtyy sukupolvelta toiselle. Turussa professori Sakari Orava oli ensin Lasse Lempaisen ortopedi, sittemmin väitöskirjan ohjaaja ja tätä nykyä kollega.
- Olisikohan ollut vuosi 2000… Minulla oli oma akillesjänne kipeänä ja sen vuoksi menin hänen vastaanotolleen, suunnistuksessa kilpaillut Lempainen kertoo tapaamisestaan Sakari Oravan kanssa.
Keskustelu eteni Lempaisen lääketieteen opintoihin ja pian kandi huomasi saaneensa väitöskirjalleen paitsi ohjaajan, myös aiheen ja uralleen selkeän suunnan.
- Se oli näin jälkikäteen ajateltuna hyvin vahva kulminaatiopiste. Siitä meidän yhteistyömme alkoi, Lempainen kertoo.
Vajaa viikko sitten Lempainen leikkasi FC Barcelonan tuoreen hankinnan, Osamane Dembélén takareisivamman. Sakari Oravan lisäksi leikkausta seurasi hyvin tarkkaan Barcan ylilääkäri Ricard Pruna.
Pruna oli yhteydessä Lempaiseen välittömästi ranskalaishyökkääjän loukkaannuttua ja muutaman päivän järjestelyjen jälkeen seurue kohtasi Turussa.
Koska vammat ovat erilaisia, ei riitä, että katsotaan pari leikkausta. Niitä pitää olla paljon, kymmeniä, jotta tulee kaikki aspektit käytyä läpi.
Sakari Orava
Professori Sakari Orava puhuu turkulaiskollegoistaan isällisesti poikina. Orava kokee tärkeäksi vuosikymmenten tietotaidon ja osaamisen siirtämisen edelleen. Urheiluvammojen hoito on pahimmillaan, tai parhaimmillaan, salapoliisityötä.
Vastaanotolla tai tutkimuksissa voi eteen tulla vamma tai oire, johon lääkäri itse tai hänen kollegansa on törmännyt vuosikausia aiemmin.
- Elimistöä kuormitetaan paljon ja tulee erikoisia kiputiloja ja vaivoja, joita ei löydä lääketieteen oppikirjoista eikä niitä opeteta lääketieteen opiskelun aikana. Ne ovat asioita, joista pitää hankkia tieto jostain muualta, professori Orava kuvaa urheiluvammojen haasteellisuutta.
- Tehdään yhdessä leikkauksia, nähdään metodit, kuinka vamma pitäisi korjata. Ja koska vammat ovat erilaisia, ei riitä, että katsotaan pari leikkausta. Niitä pitää olla paljon, kymmeniä, jotta tulee kaikki aspektit käytyä läpi, Orava kertoo yhteistyöstään nuorempien ortopedien kanssa.
Yhteistyötä maailman huipulla
Oravan johdolla Turkuun on syntynyt urheilulääketieteeseen ja urheiluvammojen hoitoon erikoistuneiden ortopedien ryhmä. Yhteistyö esimerkiksi FC Barcelonan kanssa ei ole vain yksittäisten pelaajien vammojen hoitoa, Barcelonan lääkäreiden kanssa tehdään myös tutkimustyötä.
- Seurassa on paljon eri urheilulajien edustajia. Urheillessa sattuu ja tapahtuu, ja aina välillä kirurgistakin hoitoa tarvitaan, Lasse Lempainen kertoo.
Se onkin erikoista, että nämä huippu-urheilijat ja tällaiset kallispalkkaiset jalkapalloilijat noudattavat täsmälleen, päivälleen ja prikulleen niitä ohjeita, joita annetaan. Mutta Suomessa valitettavasti ei.
Sakari Orava
Lempainen ja Orava ovat jo pitkään tehneet yhdessä tutkimustyötä lihas- ja jännevammoihin liittyen, pääasiassa tutkimukset ovat liittyneet hamstring- ja akillesjännevammoihin. Ymmärrys esimerkiksi ns. hamstring-vammojen hoidosta kehittyy koko ajan. Hamstring-lihasten päätehtävät ovat lonkan ojennus sekä polven koukistus.
- Klassinen ajattelutapa, jossa lihas kiinnittyy jänteen välityksellä luuhun, ei olekaan niin yksinkertainen, Lempainen selvittää.
- Hamstring-lihaksissa jänne jatkuu pitkälle lihaksen sisään. Jos tämä jänne menee vamman seurauksena poikki, aiheuttaen samalla lihaksen vetäytymisen, lihas tuottaa tämän jälkeen selvästi vähemmän voimaa. Huippu-urheilijoille tällä on luonnollisesti iso merkitys, analysoi Lempainen.
Suurseuroissa ymmärretään paitsi asiantuntevan hoidon myös toipumisen ja kuntoutuksen vaatimukset. Dembélèn leikkausta kuvattiin onnistuneeksi ja toipuminen on hyvässä vauhdissa. Ranskalaisnuoren kaltaisen lahjakkuuden tapauksessa paineet kentälle paluusta ovat kovat.
- Se tuo vielä lisää haastetta, kun on vaihdettu seuraa ja on isot saappaat täytettävänä. Toisaalta koko urheilu-ura on vielä edessä, ja halu näyttää, että sieltä tullaan, on kova. Mutta uskon, kun kuntoutuksen toteuttaa järkevästi, hyvä tulee, Lempainen sanoo.
Asiantuntijat harmittelevat Suomessa valitettavan usein esiin nousevaa asennetta, jossa valmentaja tuntuu tietävän lääketieteestäkin enemmän kuin lääkärit itse.
- Suomessa lääkäreiden viestiä ei oteta riittävän todesta. Se onkin erikoista, että nämä huippu-urheilijat ja tällaiset kallispalkkaiset jalkapalloilijat noudattavat täsmälleen, päivälleen ja prikulleen niitä ohjeita, joita annetaan. Mutta Suomessa valitettavasti ei. Valmentaja päättää, että kun vähän näyttää siltä, että pelaaja pystyy pelaamaan, niin siitä vaan, professori Sakari Orava kuvaa.
- Suomen maassa voisi vähän karrikoiden sanoa, että kun valmentaja pääsee päävalmentajaksi jääkiekossa ja jalkapallossa, me vähän huvittuneena seurataan, että silloin myös tietämys lääketieteestä on kaikkein suurin, Orava naurahtaa.
Ortopedi Lasse Lempainen on törmännyt vastaanotollaan myös nuorten urheilijoiden rasitusvammoihin. Kun syitä ja seurauksia kaivellaan vähän paremmin esiin, vamman taustalta saattaa löytyä nuorelle, kasvavalle ja kehittyvälle keholle liian yksipuolinen treenaaminen.
- Se tulee hyvin usein vastaan, että saatetaan liikkua hyvin ja on useita harjoituskertoja viikossa. Mutta kun harjoituspakettia lähdetään avaamaan, se on aika yksipuolista. Se aiheuttaa ja lisää erityisesti kasvuikäisten urheiluvammoja, Lempainen kertoo.
- Siinä menetetään lihasten elastisuutta ja kuormitetaan tiettyjä niveliä hurjan paljon. Jos vaikka jalkapalloilijat kävisivät välillä tekemässä jotain telinevoimistelua tai kävisivät uimassa, pelaamassa vesipalloa, tällaiset vaihtelut ja korvaavat harjoitteet vievät urheilijaa eteenpäin, ehkäisevät vammoja ja parantavat monella tapaa urheilijan kapasiteettia, Lempainen jatkaa.
Leikkaussalin mainospala
Maailmantähden operaatiot nousevat vain ajoittain isosti esille, vaikka sekä Oravan että Lempaisen vastaanotolla huippu-urheilijoita käy tavallisten treenaajien ohella viikottain. Kaikki organisaatiot eivät halua urheilijoidensa leikkausretkiä julkisuuteen, osa leikkaussalien VIP-vieraista piipahtaa Suomessa täysin incognitona.
Silloin kun urheilija itse tai hänen seuransa julkistaa operaation, sairaalapalveluiden kysyntä kasvaa takuulla entisestään. Ortopedi Lasse Lempainen sai välittömästi useita yhteydenottoja Dembélèn leikkausuutisoinnin jälkeen.
- Kyllä tuollainen on parasta mainosta. Tällä viikolla on tullut useampikin sähköposti, että olisi tällainen hamstring -vamma tai -oire, että voisiko lähettää magneettikuvat arvioon tai miten sinne Turkuun pääsisi, Lempainen kuvaa, aivan tavallisten treenaajien lähettämiä viestejä.
Potilas on aina potilas ja vamma on aina vamma, olipa kyseessä sitten pikkukylän kuntosalissa tai huippuorganisaatiossa treenattu lihasnippu.
- Valtaosa on ihan tavallisia suomalaisia potilaita mutta kyllä kai niitä on monta kymmentä vähän parempaa palkkaa saavia huippu-urheilijoita, Sakari Orava kertoo.
Professori Sakari Orava on vähentänyt vähitellen vastaanottopaikkakuntia ja -maita. Perjantaina hän starttasi aamuviideltä hyvästelläkseen helsinkiläissairaalan työhuoneensa iltaviideltä, päivän viimeisen operaation jälkeen. Turkulaiskollegoiden, kuten Lasse Lempaisen kanssa työt jatkuvat kuulemma kausi kerrallaan kuten kokeneilla pelaajilla.
- Kesällä aina tehdään sopimus. Pojat oli kyllä sitä mieltä, että älä nyt vaan pois lähde, että voidaan sua tarvita. Katsotaan sitten vuosi kerrallaan, Orava hymyilee.
Lue myös