Hyppää sisältöön

Erkki Virtasen kolumni: Yritystukia ei leikata vaan mielummin lisätään

Yritystukia näyttää olevan mahdotonta leikata. Muun muassa rikkidirektiivikompensaatioilla tuetaan perusteettomasti Suomen ja Ruotsin välillä kulkevia laivoja, kirjoittaa Erkki Virtanen.

Erkki Virtanen.
Kuva: Derrick Frilund / Yle
Yle

Vähän ennen tämän syksyn budjettiriihtä minua pyydettiin ihan julkisesti arvailemaan, mitä riihessä tapahtuu. Jotain kai olen urani aikana oppinut, kun ennusteluni meni aika lailla nappiin.

Ensinnäkin arvioin, että nykyisessä kehysmenettelyssä ei budjetin menopuolella kummempia tapahdu. Eikä tapahtunut. Tulopuolella arvioin, että pääministerin ja valtiovarainministerin julkinen kina verotuksesta sovitaan. Ja niin sovittiin, tosin salassa jo ennen riihtä.

Vielä ennustin, että hallitus päättää aloittaa perhevapaajärjestelmän uudistamisen valmistelun. Ja niin päättikin. Ja vielä neljäs ennustukseni: arvelin, että yritystukien leikkaamiseksi tehdään uusi yritys, taas kerran. Näin päättivät. Tosin hankkeen nimi on yritystukien uudistaminen. Sitä en osannut arvata, että hommaa hoitamaan asetetaan parlamentaarinen työryhmä. Arkisuomeksi käännettynä tämä tarkoittaa, että asia haudattiin kuuden metrin syvyyteen.

Pari asiaa jäi ihmetyttämään. Kun itse olin budjettiriihiä hoitelemassa, opin heti alussa yhden tärkeän asian kantapään kautta. Kun poliittiset toimijat ministerit tai erityisavustajat tulivat kertomaan, että joku asia on sovittu, sopimusta alettiin tietysti virkamiesten toimesta purkaa budjettiteksteiksi ja määrärahoiksi momenteille. Siitä ei tullut yhtään mitään. Kävi näet ilmi, että monta konkreettista yksityiskohtaa oli jäänyt kokonaan käsittelemättä, ja mukamas sovituistakin asioista vallitsi lopulta kovin erilaisia käsityksiä.

Järjestin asian niin, että tällaisissa poliittisissa sopimusneuvotteluissa oli aina paikalla myös joku tolkun ihminen eli valtiovarainministeriön budjettiosaston virkamies. Hän tunsi neuvoteltavan asian perin pohjin. Hän teki ne ikävät kysymykset, joilla varmistettiin, että asiat oli ihan aikuisten välillä oikeasti todella sovittu.

Nyt budjettiriihen jälkeen puoluejohtajat kiistelivät siitä, jatketaanko ja miten jatketaan niin sanottua kateusveroa, jota myös solidaarisuusveroksi kutsutaan. 

Julkisuuteen valuneiden tietojen mukaan paikalla olisi kyllä ollut valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö Terhi Järvikare, tuntemani ihan tolkun ihminen. Ja hän oli esittänyt, että sopimus kateusveron jatkamisesta kahdella vuodella olisi yksiselitteisesti kerrottu budjettiriihitiedotteessa. Tämä ei sopinut valtiovarainministerille, koska hänen mielestään näin ei ollut sovittu. Tällainen on onnetonta menoa.

Palaan vielä yritystukien uudistamiseen. Työuraltani tiedän, että yritystuet on selvitetty ja läpivalaistu hyvin perusteellisesti useaankin kertaan, analysoitu niiden hyvät ja huonot puolet. Leikkauspäätöksiä vaan ei ole saatu aikaan, pikemminkin päinvastoin.

Tuulivoimalatuet tekevät niiden saajista roope ankkoja

Tuista parhaimmiksi havaittuja Innovaatiorahoituskeskuksen Tekesin tukia on toki leikattu. Mutta muita tukia onkin sitten pikemminkin lisätty. Uusimpana uutena otettiin tänä vuonna ihan muuten vaan käyttöön niin sanottu päästökauppakompensaatiotuki, 43 miljoonaa euroa. Rikkidirektiivikompensaatioilla tuetaan ihan perusteettomasti Suomen ja Ruotsin välillä edestakaisin kelluvia hotelliravintoloita. Tuulivoimalatuet tekevät niiden saajista roopeankkoja, joiden rinnalla joku kultakaivoksen omistaja näyttää köyhältä veljenpojalta Akulta.

Paljon valtion rahaa pantiin Äänekosken biosellutehtaaseen, Talvivaaran kaivoksesta puhumattakaan. Finnveran vientitakuuvaltuudet nostettiin 27 miljardiin euroon pääasiassa Turun telakan takia.

Lisättyjen yritystukien lista on pitkä, leikattujen lyhyt. Onnea vaan matkaan parlamentaariselle ryhmälle! Toivon parasta, mutta ennustan ihan muuta.

Jos tuloksia olisi todella haluttu, olisi hallituksen ollut syytä panna asialle nämä jutut tunteva reipasotteinen selvitysmies. Minulla on mielessä nimikin, mutta jääköön sanomatta.

Jotenkin olen tässä asiassa -ja iän myötä yhä useammassa asiassa- taipuvainen yhtymään Sinuhe egyptiläisen syvälliseen elämänviisauteen: ”Näin on ollut ja näin on aina oleva.”

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla ja seuraa ja kommentoi valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.

Korjattu: 3.10. klo 13:05: Jutun ingressi korjattu. Aiemmin ingressissä kerrottiin autolauttaliikenteen nauttivan päästökauppakompensaatiotukea. Oikeasti kyse on rikkidirektiivikompensaatiosta.

Suosittelemme sinulle