Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Villitys saa ihmiset menemään kalenteri kainalossa joka paikkaan – tästä on kyse ilmiöksi nousseessa bujoilussa

Bujo eli bullet journal aloitetaan yleensä tyhjästä muistikirjasta, josta luodaan itselleen kalenterin, päiväkirjan ja muistilistojen yhdistelmä.

Joensuulainen Mira Pamola
Mira Pamola kirjaa viikon ohjelman bujoon. Kuva: Nelli Kallinen / Yle
Nelli Kallinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Muistikirjan sivuille on liimattu tarroja ja lehtileikkeitä värikkäillä kynillä kirjoitettujen päiväkirjamerkintöjen ja tehtävälistojen viereen. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tavallinen päiväkirja tai kalenteri vaan kaiken tämän yhdistävä bujo.

Enemmän aikaa ja rahaa, sujuvampi arki ja unelmat todeksi – tämän kaiken saat, kun aloitat bujoilun tai niin ainakin lupaa juristi ja elämäntapavalmentaja Miia Pöllänen teoksessaan Bujoilun voima.

Pöllänen vaikuttaa olevan todella vihkiytynyt bujoiluun. Tätä juttua kirjoittaessani saan häneltä viestin, että milloin lähetän jutun hänelle luettavaksi, jotta hän voi varata sille aikaa kalenteriinsa. Pöllänen kirjaa bujoon ylös kaiken ja bujo kulkee mukana joka paikkaan.

Bujon avulla olen sukeltanut valashaiden kanssa, suorittanut kaksi tutkintoa ja kirjoittanut kirjan.

Miia Pöllänen

Mutta miten yhden muistikirjan avulla voi tehdä arjestaan sujuvampaa tai saavuttaa unelmansa? Entä mistä tarve asioiden listaamiseen ja muistikirjan koristeluun syntyy?

Suosittua bujoilu nimittäin on. Kauppojen hyllyt ympäri Suomen ovat täyttyneet erilaisista muistikirjoista ja niiden koristeluvälineistä. Pölläsen teoksen ensimmäinen 3 000 kappaleen painos myytiin loppuun pian sen ilmestymisen jälkeen.

"Bujo tekee arjen askareista miellyttävämpää"

Yksi bujoiluun hurmioituneista on joensuulainen medianomiopiskelija Mira Pamola.

– Olen niin kiireinen ja pakkomielteinen ihminen, että minulla pitää olla kaikki menot ylhäällä, jotta muistan mennä sinne minne pitää.

– On myös hyvin terapeuttista tehdä erilaisia listoja siitä, mitä täytyy saada tehdyksi. Listojen avulla saa selkiytettyä omat ajatukset.

Pamolan bujoilu alkoi viime kesänä ja nykyistä muistikirjaa hän täyttää helmikuulle saakka. Helmikuussa alkaa uuden bujon täyttäminen. Pamolan bujon sivut seuraavat tiettyä kaavaa.

Bujo
Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Viikko alkaa aina seitsemän päivän näkymällä, joka kertoo, mitä kunakin päivänä tapahtuu. Jokaisen viikon jälkeen löytyy päiväkirja-aukeama, johon voi tehdä muistiinpanoja tai kirjoittaa päiväkirjaa.

– Kun kiireisestä ja hektisestä viikosta tekee silmää miellyttävän, menot eivät tunnu enää pakkopullalta. Asioista tulee miellyttävämpiä ja helpommin lähestyttäviä, Mira Pamola pohtii.

Kiireellä osoitetaan omaa tärkeyttään

Mira Pamolan mainitsemasta kiireisyydestä ja hektisyydestä löytynee selitys bujoilubuumiin. Näin uskoo työpsykologi Outi Tammi.

– Hektisessä työssä ihmisellä on aina sellainen olo, että jotain jäi tekemättä ja illalla kotiin lähtiessä miettii, että tulikohan kaikki tehtyä.

Tammen mukaan asioiden ylös kirjaaminen auttaa asioiden järjestämisessä ja synnyttää hallinnan tunteen.

– Mieli kaipaa järjestystä ja kun asiat ovat ulkoisesti järjestyksessä esimerkiksi bujoon merkittynä se tuo sisäistä järjestystä. Jos taas ulkoisesti asiat ovat kaaoksessa, on mielikin kaaoksessa ja se on todella raskasta.

Toisaalta Tammen mukaan on myös mahdollista, että bujoilubuumiin on johtanut se, että kiire luo ihmiselle statusta.

– Kun joku soittaa ja kysyy, että voitko lähteä kahville, vastataan, että täytyy katsoa ensin kalenterista. Ihmisellä voi olla tarve osoittaa tärkeytensä olemalla kiireinen.

Bujoilua
Kuva: Nelli Kallinen / Yle

Myös mahdollinen spontaniuuden katoaminen mietityttää Tammea.

– Jos kaikki on kirjattu ylös etukäteen, voiko sitten vain lähteä lenkille, jos siltä tuntuu, kun lenkki onkin suunniteltu vasta huomiselle?

– Töissä meidän pitää tehdä asioita, mutta vapaa-ajalla on hyvä pysähtyä miettimään, teemmekö asioita vain siksi, että annamme kuvan itsestämme "kunnon kansalaisina".

Vaikka bujoilun avulla voi tuntea saavansa elämän hallintaan, ei työpsykologi kuitenkaan usko bujoilun takaavan unelmien saavuttamista.

– Yleensä unelmat ovat tiedostettuja. Ihminen on päättänyt, että tahtoo jotain ja ihminen kulkee tahtonsa suuntaan, vaikka ei olisi kirjannut unelmaansa ylös mihinkään, kertoo Outi Tammi.

Bujoilun avulla sukeltamaan haiden kanssa

Bujoilun nimeen vannova _Bujoilun voima -_teoksen kirjoittanut Miia Pöllänen kokee saavuttaneensa jo useita unelmia bujoilun ansiosta.

– Olen reissannut Intian valtamerelle sukeltamaan valashaiden kanssa, suorittanut kaksi tutkintoa ja kirjoittanut kirjan, Pöllänen iloitsee.

Pöllänen kertoo löytäneensä bujoilun avulla myös aikaa, rahaa ja uskallusta. Kaikki lähtee asioiden ylöskirjaamisesta ja pohdinnasta.

– Unelman toteuttamisen voi aloittaa listaamalla ne seikat ylös, joiden avulla unelma voi toteutua. Sitten eri tekijöitä vertailemalla voi karsia joukosta pois esimerkiksi liian kalliit tai muuten huonot vaihtoehdot. Tällaisen toiminnan kautta asioita miettii yksityiskohtaisemmin, sotkeutumatta silti omiin ajatuksiinsa.

– Rahaa olen saanut säästettyä siten, että kirjaan muistiin kaikki menot ja pikku hiljaa huomaan, mitkä kuluerät voin karsia pois.

– Minulle bujo on elämänhallinnan väline ja unelmien toteuttamisen helpottaja. Sitä tehdessä käytännössä huomaan, mitkä asiat tekee omien aitojen halujensa pohjalta, eikä esimerkiksi ystävieni tai tuttavieni odotusten pohjalta, Pöllänen summaa.

Suosittelemme