OSLO / EIDSVOLL VERK Kukaan ei sakota, jos kurvaa aamuruuhkassa bussikaistalle. Ei tarvitse maksaa ruuhka- tai parkkimaksuja. Tai tankata.
Norjassa 15 vuotta asuneen Henna Kvamin ei tarvinnut kauan miettiä, hankitaanko perheeseen sähköauto vai perinteisempi menopeli.
Nyt Kvam irrottaa tottuneesti latausjohdon auton nokasta, istuttaa nelivuotiaan Idan takapenkille turvaistuimeen ja lähtee päiväkodin kautta töihin.
– Tykkään autosta tosi paljon. Tämä on helppokäyttöinen. Se tulee edulliseksi, kun säästää veroissa ja muissa maksuissa. Ja on parempi omatunto, vaikka ei enää kulje julkisilla, Kvam listaa sähköautoilun etuja.
Oslolaisella omakotitaloalueella asuva Kvam jätti ennen auton päiväksi metroasemalle. Viime vuonna hän kuitenkin vaihtoi työpaikkaa poliittiseksi neuvonantajaksi Suomen suurlähetystöön Oslon keskustan toiselle puolelle ja ajaa nyt autolla perille asti.
Vajaan kymmenen kilometrin työmatka sujuu parhaimmillaan 15 minuutissa, pahimmillaan ruuhkassa tuhraantuu lähes tunti. Mahdollisuus koukata jonon ohi bussikaistan kautta säästää kymmenen minuuttia, joskus enemmänkin.
Kvamien kolme vuotta sitten käytettynä hankkima Nissan Leaf ei ole naapurustossa mikään kummajainen, vaan sähköautoja näkyy muissakin pihoissa.
– Niitä on täällä melkein kaikilla, Henna Kvam toteaa.
**Sähköautoja on Norjassa **eniten maailmassa asukasta kohden eli tällä hetkellä noin 125 000. Tänä vuonna Norjassa myydyistä henkilöautoista sähkötoimisia on jo lähes kolmannes – 19 prosenttia täyssähköautoja ja 16 prosenttia ladattavia hybridejä.
Suurissa kaupungeissa kuten Oslossa tai Bergenissä kaikista henkilöautoista kulkee sähköllä jo joka kymmenes.
Buumin salaisuus on valtion avokätinen tuki päästöttömälle autoilulle.
Uudesta täyssähköautosta ei tarvitse maksaa autoveroja eikä arvonlisäveroa, joten se on ostettaessa usein samanhintainen tai jopa halvempi kuin saman valmistajan samantyyppinen raskaasti verotettu polttomoottoriauto.
Näin kertovat myös Norjan sähköautoyhdistyksen luvut: kun Volkswagen Golf bensiinimoottorilla maksaa halvimmillaan veroineen runsaat 31 000 euroa, sähkötoimisen e-Golfin saa autokaupasta vajaalla 27 500 eurolla.
Tesla Model S puolestaan maksaa vajaat 67 000 euroa. Veroton Tesla on kaupassa halvempi kuin bensiinikäyttöinen Audi A7.
Sähköauton omistajia hellitään Norjassa myös monella muulla tavalla. Kaupunkioloissa sähköautoilijat välttävät sekä parkkimaksut että ruuhkamaksut.
Oslossa tietullit kallistuvat tänä viikonloppuna reippaasti. Bensiini- ja dieselautojen maksut ruuhka-aikaan nousevat 54–59 kruunuun eli yli kuuteen euroon.
Bergenissä maksut nousivat viime vuonna lähes yhtä korkeiksi, mikä vähensi liikennettä ja lisäsi sähköautojen myyntiä. Saman uskotaan tapahtuvan nyt Oslossa.
Merkittävä kannustin on myös lupa karauttaa jonon ohi bussikaistaa pitkin. Oslossa tätä on tosin hiljattain rajoitettu koskemaan vain niitä sähköautoja, joissa on kuskin lisäksi muita matkustajia.
Norjan sähköautoyhdistyksen kesällä tekemän kyselyn mukaan kolme neljästä sähköautoilijasta piti juuri rahaa tärkeimpänä yksittäisenä perusteena auton hankintaan.
– Ympäristöystävällisyys on mukava bonus. Mutta kaikkein tärkeimpiä ovat taloudelliset syyt, sanoo yhdistyksen viestintäjohtaja Petter Haugneland.
**Kvameilla, kuten monessa muussakin **norjalaisperheessä sähköauto on kuitenkin vielä kakkosauto. Kun vuoden 2011 mallia olevan Nissanin akku tyhjenee 150 kilometrin ajon jälkeen, mökille tai muulle pidemmälle matkalle lähdetään mieluummin bensa-autolla.
Perheessä on tosin harkittu myös toimintasäteeltään pidemmän, yli 500 kilometriä yhdellä latauksella kulkevan Teslan hankkimista.
Ruotsissa olisi yksi latausasema hyvässä paikassa. Sitä kautta sähköautolla pääsisi Suomeen asti.
Henna Kvam
– Katsottiin, että Ruotsissa olisi yksi latausasema aika hyvässä paikassa, joten sitä kautta sähköautolla pääsisi tulemaan kesällä Suomeen asti, Henna Kvam pohtii.
Päätöksiä asiassa ei kuitenkaan ole vielä tehty.
**Moottoritien varressa **noin 60 kilometriä Oslosta pohjoiseen on maailman toistaiseksi suurin sähköautojen pikalatausasema. Nebbenes-tienvarsiravintolan parkkipaikalla on 28 pikalatauspaikkaa, joista 20 Teslan pikalataajaa on kyseisen automerkin omistajille ilmaisia.
Terje Johansen irrottaa valkoisena kiiltelevän Teslansa latauksesta. Yleensä hän lataa kotona tai töissä, mutta nyt perille pääsyyn tarvittiin vielä kymmenen minuutin pikalataus matkan varrella.
Halpaa, halpaa, halpaa.
Terje Johansen
Johansen on nimittäin matkalla Drammenin kaupunkiin Oslon lähelle vaihtamaan Teslansa uuteen.
– Ne ovat niin vaivattomia. Kun ei tarvitse maksaa veroja ja muuta. Kaikki on halpaa, halpaa, halpaa, Johansen naurahtaa.
Keski-Norjassa Mosjøenin kaupungissa asuva Johansen tekee myyntityötä ja johtaa yritystä. Hän kertoo kilometrejä kertyvän useita satoja tuhansia vuodessa. Sähköauto on yhtälössä oiva ratkaisu.
– Se on fiksua sekä itseni, firman että ympäristön kannalta, Johansen sanoo.
**Toisessa Teslassa **istuu Gustavsenin perhe Lillehammerin läheltä. Perheen koira haukkuu sivuikkunaan koputtavaa toimittajaa.
– Tässä on mennyt noin tunti, akusta on latautunut 80-90 prosenttia, Sven Gustavsen tarkistaa kojelaudasta.
Latauksen aikana Gustavsen saa aikansa kulumaan surffaamalla puhelimella netissä. Samaa tekee tytär Tina takapenkillä. Vaimo Laila ratkoo ristisanatehtäviä.
– Tähän tottuu. Jonkin ajan kuluttua odottelu alkaa tuntua ihan luonnolliselta, Gustavsen toteaa.
Täällä lataaminen on ilmaista. Ei tarvitse maksaa bensiinistä tai dieselistä.
Sven Gustavsen
Pastorina työskentelevä Gustavsen ajaa paljon, 70–80 000 kilometriä vuodessa, ja nostaa kilometrikorvaukset suurimmasta osasta.
– Täällä lataaminen on ilmaista. Ei tarvitse maksaa bensiinistä tai dieselistä. Tämä on taloudellisesti todella järkevää, Gustavsen sanoo.
Eli ympäristösyillä ei auton hankinnassa ole ollut paljon merkitystä?
– Ei oikeastaan. Täytyy olla rehellinen, pastori myöntää.
**Lähes kaikki norjalaiset **sähköautoilijat lataavat ajokkinsa Henna Kvamin tapaan omalla pihalla tai autotallissa. Auto on kätevää ladata yöllä ja lähteä aamulla liikkeelle täysillä akuilla.
Mutta myös latausasemaverkostoa rakennetaan kovaa vauhtia. Tämän vuoden loppuun mennessä pikalatausasemia pitäisi löytyä kaikilta pääteiltä vähintään 50 kilometrin välein, lukuun ottamatta pohjoisinta Finnmarkin lääniä.
Olemme oman menestyksemme uhreja. Sähköautoja tulee koko ajan lisää, mutta latausasemia on rajoitetusti.
Petter Haugneland
Vielä latausasemia ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Esimerkiksi Nebbenesin pikalatausasemalla jonot voivat perjantai-iltapäivisin venyä pitkiksi.
Jos yhden auton pikalataus kestää keskimäärin 20 minuuttia, saattaa odotellessa vierähtää tunti tai pidempäänkin.
– Olemme oman menestyksemme uhreja. Sähköautoja tulee koko ajan lisää, mikä on tietenkin hienoa. Mutta latausasemia on rajoitetusti, sanoo Petter Haugneland sähköautoyhdistyksestä.
Sähköautoyhdistyksen viestintäjohtaja kertoo asuvansa kerrostalossa Oslon keskustassa, jossa sähköauton lataaminen tekisi elämästä liian hankalaa. Haugneland sanoo tulevansa toimeen ilman autoa ja kulkee lyhyen työmatkansa sähköpyörällä.
Kesälomamatkan hän teki lainasähköautolla Ruotsiin ja Tanskaan. Siellä sähköautoja on Norjaan verrattuna hyvin vähän, mutta latausasemia nykyään selvästi aiempaa tiheämmässä. Latausta ei tarvinnut jonottaa.
Sähköautot ja niiden tukeminen eivät ole Norjassa uusi asia. Verottomuus ja monet muut kannustimet ovat peräisin 1990-luvulta – ajalta, jolloin ilmastonmuutoksesta puhuttiin vielä aika vähän.
Norjan ensimmäisen sähköauton toi maahan vuonna 1989 ympäristöjärjestö Bellona, joka kiersi auton kanssa maata ja esitteli sitä näyttävästi julkisuudessa muun muassa popyhtye A-han kanssa. Bellona kieltäytyi järjestelmällisesti maksamasta tietulleja ja sai hallituksen lopulta myöntämään sähköautoille tietulleista vapautuksen, joka on yhä voimassa.
Ympäristöjärjestö Bellona esitteli sähköautoja 1980-luvulla yhdessä popyhtye A-han kanssa.
Vuosituhannen vaihteessa Norjassa yritettiin käynnistää omaa sähköautotuotantoa ja kannustimia tuli lisää. Lippulaivana oli norjalaisyhtiö Th!nk, jonka kaupunkiautoja valmistettiin Suomessakin. Yhtiö meni myöhemmin konkurssiin, mutta verovapaus ja muut kannustimet pysyivät.
Sähköautot olivat pieniä ja melko epämukavia menopelejä. Niitä myytiin niin vähän, ettei kannustimien pitäminen voimassa käytännössä maksanut juuri mitään.
Kiinnostus sähköautoihin oli kuitenkin olemassa. Maanteillä ajeli muutama tuhat sähköautoa ja ihmiset tiesivät niistä jonkin verran.
Kun markkinoille 2010-luvulla tuli suurten autonvalmistajien moderneja sähköautoja, kannustimista tuli paljon voimakkaampia. Ja sähköautojen myynti Norjassa räjähti.
Sähköautojen suosimisesta on tullut myös keino parantaa öljyntuottajamaan omaatuntoa ilmastonmuutoksen ja kasvihuonepäästöjen suhteen.
Norja on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, mutta öljyteollisuuden takia laskua ei ole tullut. Itse asiassa Norja on yksi harvoja Euroopan maita, jossa päästöt ovat nousseet.
Suurin osa Norja sähköstä tuotetaan vesivoimalla, joten päästövähennyksiä ei saada aikaan sulkemalla hiilivoimaloita. Siksi vähennykset on päätetty tehdä liikenteen päästöistä.
Sähköautojen kannustimet ovatkin nykyään olennainen ja erittäin tehokas osa Norjan ilmastopolitiikkaa, sanoo tutkimusjohtaja Erik Figenbaum Norjan liikenteen tutkimuskeskuksesta.
– Ne ovat itse asiassa yksi harvoja liikenteen päästöjen vähennyskeinoja, jotka oikeasti toimivat. Niiden ansiosta ihmiset voivat liikkua puhtaammin ilman, että heidän täytyy tinkiä liikkumisestaan, tutkimusjohtaja Figenbaum toteaa.
Vaihtaisivatko autoilijat sähköautoihin yhtä suurella joukolla, jos kannustimet olisivat samanlaisia muissa Euroopan maissa? Esimerkiksi Suomessa?
Tutkimusjohtaja Erik Figenbaum ei ymmärrä, mikseivät vaihtaisi. Hän kertoo itsekin ajavansa nykyään e-Golfilla.
Ruotsin malli voisi toimia myös Suomessa.
Erik Figenbaum
Figenbaumin mukaan kaikkia Norjan kannustimia ei tarvitsisi kopioida. Mutta sähköauton ostohinta olisi tärkeää saada mahdollisimman alas.
Teknologia kehittyy niin nopeasti, että sähköauton muiden heikkouksien, kuten akkukeston tai latausajan merkitys tulee hänen mukaansa lähivuosina vähenemään. Joten hinta on ainoa este, joka jää jäljelle.
Ruotsissa hallitus on esittänyt järjestelmää, jossa sähköauton ostaja saisi valtiolta maksimissaan 45 000 kruunun eli vajaan 5 000 euron bonuksen. Raha on tarkoitus kerätä suuripäästöisten autojen ostajille määrättävällä verolla niin, että valtiolle ei tulisi ylimääräisiä kustannuksia.
Figenbaum pohtii, että tällainen malli voisi toimia myös Suomessa.
**Norjassakin käydään tätä nykyä **keskustelua siitä, että kannustimet käyvät liian kalliiksi, minkä takia niitä olisi syytä keventää.
Maassa kuitenkin vallitsee poliittinen konsensus siitä, että sähköauton hankkimisen tulisi tulevaisuudessakin olla perinteistä autoa edullisempaa.
Tavoitteena on, että uusien polttomoottoriautojen myynti loppuu kokonaan jo vuoteen 2025 mennessä. Norjalaisten mielissä suurin muutos kuitenkin on jo tapahtunut, uskoo maata hyvin tunteva Henna Kvam.
– Tesla on täällä nykyään samanlainen statussymboli kuin ennen oli Bemari tai Audi.