Moni lapsi elää käytännössä kahden kodin arkea, mutta virallisesti lapsi on tähän asti asunut vain toisen vanhemman kanssa. Lakiin ehdotetaan nyt muutosta. Vuoroasuminen olisi jatkossa eroperheiden virallinen vaihtoehto, ja tieto siitä näkyisi esimerkiksi väestötietojärjestelmässä.
– Jos molemmat vanhemmat ovat yhtä lailla lapsen arjessa mukana ja lapsi asuu molempien luona lähes yhtä paljon, on koettu epäoikeudenmukaiseksi, että toinen on oikeudellisesti vain tapaava vanhempi, kertoo lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä.
Oikeusministeriön työryhmän ehdottama uudistus ei heti muuttaisi esimerkiksi oikeutta asumistukeen, lapsilisiin tai koulukuljetuksiin. Se olisi kuitenkin pohja muille muutoksille.
– Tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että tukia ja palveluita voitaisiin uudistaa ja että voitaisiin harkita niiden antamista kahteen kotiin, Outi Kemppainen sanoo.
Lapselle oikeus tavata erityisen tärkeää ihmistä
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva lapsenhuoltolaki tuli voimaan 1983. Eroperheiden elämässä on sittemmin asumisen lisäksi muuttunut moni muukin asia. Lakiin ehdotetaan siksi useita muitakin uudistuksia.
Lapsen oikeutta tavata hänelle läheisiä ihmisiä, esimerkiksi sisaruksia ja isovanhempia, halutaan nyt laissa eri tavoin vahvistaa.
Lapsi voisi lisäksi saada virallisen tapaamisoikeuden erityisen tärkeän ihmisen kanssa. Tällainen henkilö voisi olla esimerkiksi samassa kodissa asunut isovanhempi, sijaisvanhempi tai vanhemman entinen puoliso. Tapaamisoikeus olisi mahdollinen silloin, kun suhdetta voidaan verrata lapsen ja vanhemman läheiseen suhteeseen.
Vieraannuttamisen estämiseksi uhkasakko
Myös sovittujen tapaamisten estämiseen ja lapsen vieraannuttamiseen toisesta vanhemmasta halutaan puuttua aiempaa napakammin.
– Jos on epäilyksiä, että tapaamisoikeuden toteutumisessa voi olla vaikeuksia, sen tehostamiseksi voisi asettaa sakon uhan, Outi Kemppainen sanoo.
Uhkasakko voitaisiin määrätä jo silloin, kun tuomioistuin antaa lapsen ja vanhemman tapaamisoikeutta koskevan päätöksen. Lisäksi vanhemman pitäisi ilmoittaa etukäteen, jos hän aikoo muuttaa ja se vaikuttaa toisen vanhemman ja lapsen tapaamisiin.
Lapsen mielipide huomioidaan entistä tarkemmin
Lapsen mielipidettä kuunnellaan esimerkiksi asumisjärjestelyissä jatkossa nykyistä tarkemmalla korvalla, jos ehdotetut uudistukset menevät läpi.
– Myös riidattomissa asioissa pitäisi varmistua siitä, että lapsen mielipide on otettu huomioon. Nykyisin lapsen mielipidettä ei erikseen ole selvitetty, jos vanhemmat ovat olleet yksimielisiä, lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä sanoo.
Lapsenhuoltolakiin ehdotetut uudistukset ovat esillä lausuntopalvelu.fi (siirryt toiseen palveluun) -palvelussa joulukuun alkuun saakka.