Imatran keskustan läpi virtaavasta kaupunkipurosta on nopeasti kehittymässä merkittävä Vuoksen taimenkannan kasvattaja.
Purosta llöydettiin jo viime vuonna suuri määrä taimenen poikasia. Tämän vuoden laskentatulos yllätti asiantuntijatkin.
– Nämä luvut ovat aivan ennätysluokkaa. Tällä pienellä matkalla oli taimenia 150 kappaletta aarilla. Se on ihan huippuluokkaa, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen hämmästelee.
ELYn tutkijat tekevät sähkökalastamalla poikaslaskentoja Imatran kaupunkipuron yläjuoksulla aivan Imatrankosken sillan vieressä. Erityisen hyvä kutupaikka näyttää olevan sillan alla.
– En ole itse saanut koskaan näin hyviä tuloksia, paitsi kerran Venäjällä. Ehkä Suomessakin pohjoisessa voi olla yhtä korkeita poikastiheyksiä, vesistösuunnittelija Tapaninen arvelee.
Puron alajuoksulla poikastiheys on hieman pienempi. Sielläkin tilanne on kuitenkin erittäin hyvä.
– Siellä on noin 50 kalaa aarilla, joka on myös erinomainen tulos, Tapaninen sanoo.
Kolme tavoitetta
Imatran kaupunkipuro rakennettiin suurella kohulla vasta kaksi vuotta sitten. Puro ohittaa Imatran keskustassa olevat vesivoimalaitokset ja kuuluisan Imatrankosken.
Pari-kolme metriä leveä puro luikertelee puistossa aivan Imatran keskustan tuntumassa koskiuoman vieressä. Virtaus on purossa aika ajoin voimakasta, ajoittain puro levenee suvantopaikoiksi.
Imatran kaupungin kalastusmestarin Tomi Mennan mukaan puron rakentamisella oli kolme syytä.
– Siitä haluttiin hieno maisemallinen osa keskustan puistoon. Ihmiset pitävät virtaavasta vedestä.
– Toisaalta Vuoksessa eläville kaloille haluttiin tarjota esteetön tie kulkea voimalaitospatojen ohitse. Kolmas tavoite oli tarjota Vuoksen taimenelle hyvä lisääntymispaikka, Menna sanoo.
Rakentaminen onnistui
Kaikki kolme tavoitetta näyttävät toteutuneen. Erityisen hyvältä tulokset näyttävät taimenen lisääntymisen osalta. Puro on selvästi oikein rakennettu.
– Jos on tuollainen määriä kaloja, niin kyllä se kertoo siitä, että esimerkiksi pohjan laatu on sopiva kaloille. Siellä on ravintoa ja kutupaikkoja, ELY-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen huomauttaa.
Puro on rakennettu juuri taimenen kutua varten. Pohjan isommat ja pienemmät kivet tarjoavat raoissaan sopivia kutupaikkoja. Puroon asetetut puunrungot tuovat hajoavaa materiaalia, jota taimenten ruoaksi käyttämät hyönteiset puolestaan syövät.
Emokalat ovat löytäneet Vuoksesta puroon itse. Kalojen istutuksia ei ole tehty.
– Se, että se kävi näin nopeasti, oli yllätys minullekin, kalastusmestari Tomi Menna kertoo.
Tähtäimessä kalastusmatkailu
Vuoksen taimenet elävät voimalaitosten välisillä vesialueilla. Olosuhteet ovat Vuoksessa taimenelle hyvät. Joessa on hyvä virtaama ja paljon ruokaa, esimerkiksi muikkuja.
Sopivia lisääntymispaikkoja on kuitenkin puuttunut. Kaupunkipuro muuttaa tilanteen.
– Joki rupeaa nyt tuottamaan taimenia. Tuonne Vuokseen tulee koko ajan lisää kalastettavaa kalaa, ELY-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen kertoo.
Kalastusmestari Tomi Menna näkee Vuoksen tulevaisuudessa hyvänä kalastuksen osalta.
– Vuoksi oli merkittävä kalastusmatkailukohde aina 1900-luvun alkuun saakka. Nyt tarkoitus on, että siitä tulee jälleen samanlainen kalastusmatkailukohde kuin se on ollut, Menna kertoo.
Purosta kiisteltiin
Puro ei syntynyt Imatran keskustaan ilman tuskia. Moni kaupunkilainen oli sitä mieltä, että rahoille löytyisi parempaakin käyttöä kuin purojen rakentelu.
Väärälauat ristivät puron jopa turhapuroksi.
Puron ideoitsija kalastusmestari Tomi Menna on nyt tyytyväinen.
– Kyllähän tämä herätti paljon vastustusta, mutta luulen että ihmiset ovat tämän nyt hyväksyneet.