Kun illalla kukkuu hereillä ja aamulla on noustava aikaisin ylös, niin unelle ei jää riittävästi aikaa. Tämän yksinkertaiselta kuulostavan asian kanssa painii moni, ja jatkaa samaa kaavaa, vaikka tietäisi siitä seuraavan ongelmia.
Terveystoimittaja ja tietokirjailija Tuula Vainikainen myöntää joutuneensa nokikkain oman väsymyksensä kanssa. Suutarilla ei tässäkään tapauksessa ollut kenkiä: Vainikainen oli väsynyt, mutta ei tehnyt asialle mitään. Vaikka siis tiesi, ettei se ole terveellistä.
– Tietoisuus ei sinällään riitä. Olen aika malliesimerkki siitä, että ajattelin aina vain jaksavani ja suunnittelin nukkuvani sitten joskus myöhemmin, hän sanoo.
Nuorena jaksoi paremmin, ikä toi ongelman esiin
Tuula Vainikainen ei kiinnittänyt uneensa juurikaan huomiota niinä vuosina, jolloin elämä oli kiireistä arkea neljän lapsen kanssa. Kaikilla lapsilla oli vielä hieman erilainen unirytmi, muttei sitä pysähtynyt miettimään.
Vuorokausi jaetaan usein kolmeen kahdeksan tunnin lohkoon, joista yhden tulisi olla työtä, toisen unta ja kolmannen kaikkea muuta. Tämä heitti itselläni aika pahasti, ja kyllä se on terveydessä kostautunut.
Tuula Vainikainen
Vainikaisen mukaan ilmeisen moni havahtuu nukkumisongelmiin vasta, kun ikää on tullut lisää.
– Uniongelma huomataan usein vasta sitten, kun tulee vaikkapa unettomuutta. Yksi voi toki nukkua liian vähän ja toinen enemmän, mutta nukkuukin sitten huonolaatuista unta. Joillakin taustalta löytyy jokin hoidettava sairaus, kuten uniapnea, luettelee Vainikainen.
Hän ryhtyi tarkastelemaan omaa tapaansa nukkua ja huomasi saman kuin moni muu.
– Vuorokausi jaetaan usein kolmeen kahdeksan tunnin lohkoon, joista yhden tulisi olla työtä, toisen unta ja kolmannen sitä kaikkea muuta. Tämä heitti itselläni aika pahasti, ja kyllä se on terveydessä kostautunut. Monenlaisia muita asioita olisin voinut tehdä niillä kahdella muulla kolmanneksella ja yrittää nukkua sitten sen yhden.
Jos väsyttää, niin asiaan kannattaa puuttua
Uniongelmien ja väsymyksen kanssa ei pitäisi jäädä painimaan yksin, vaan kannattaisi hakea apua. Tuula Vainikainen sanoo kuitenkin, että omia ongelmia kannattaa peilata aina ensin senhetkiseen elämäntilanteeseen.
– Toki taustalla saattaa olla jokin sairaus, mutta ennen menoa lääkärille on hyvä miettiä, mistä tilanne voi johtua. Ellei selvää syytä itse keksi, niin sitten on hyvä olla yhteydessä ulkopuoliseen tahoon.
Yhdelle hyvän unen tuo kevyt liikuntasuoritus ja toiselle lämmin iltasuihku. Kokeilemalla saa selville, mikä itselle toimii.
Tuula Vainikainen
Maailma on pullollaan univinkkejä ja kikkoja, joilla voi koittaa korjailla omaa huonoa nukkumistaan paremmaksi. Vainikainen sanoo, ettei hänen tuore kirjansa Miksi aina väsyttää? ole uniopas tai mikään käänteentekevä apu ongelmiin. Sieltä voi kuitenkin löytää tärppejä parempaan uneen.
– Ihminen ei esimerkiksi aina saa päivän pyöritystä poikki. Monet unen asiantuntijat painottavat, että päivän asiat tulisi huolehtia päivällä. Esimerkiksi työasiat voivat tulla kotiin, ja ne viedään vielä sinne sänkyynkin. Ei saisi viedä sänkyyn asioita, joita siellä ei pitäisi olla.
Vainikainen vinkkaa myös kirjoittamisen taiasta.
– Jo se, että laittaa asiat paperille, voi auttaa rauhoittumaan.
Mikä toimii yhdelle, ei toimi kaikille
Tuula Vainikainen sanoo, että uniongelmiin on oikeastaan niin monta ratkaisua kuin on ongelmaisiakin.
– Yhdelle hyvän unen tuo kevyt liikuntasuoritus ja toiselle lämmin iltasuihku. Kokeilemalla saa selville, mikä itselle toimii.
Jos uni ei tule, vaikka sen pitäisi tulla, niin sen ahdistavan ajatuksen kanssa ei kannata jäädä sänkyyn kierimään. Silloin on parempi tehdä jotain muuta ja koittaa unohtaa ajatus, että nyt pitäisi nukkua.
Tuula Vainikainen
Oppaita ja konsteja on paljon, joista Vainikainen rohkaisee hakemaan ratkaisuja. Hän painottaa ensisijaisesti pakon välttämistä.
– Jos uni ei tule, vaikka sen pitäisi tulla, niin ahdistavan ajatuksen kanssa ei kannata jäädä sänkyyn kierimään. Silloin on parempi tehdä jotain muuta ja koittaa unohtaa se ajatus, että nyt pitäisi nukkua.
Nukkuminen tulisi nähdä upeana mahdollisuutena eikä uhkana.
– Tässä on kysymys myös mielikuvaharjoittelusta. Valvomisen kehä voi syntyä unettomuuden pelosta. Sillä samalla kehällä asuu usein stressi ja taipumus huolestumiseen.
Valvomisen kehä voi syntyä unettomuuden pelosta. Sillä samalla kehällä asuu usein stressi ja taipumus huolestumiseen.
Tuula Vainikainen
Tuula Vainikainen painottaa, ettei omahoito aina auta, ja silloin on aina hyvä lähteä hakemaan apua. On selvitettävä, onko unettomuuden taustalla esimerkiksi sairaus tai jokin puutostila. Huonosti nukkuvan elintavoissakin voi olla parannettavaa.
Tuula Vainikaisen oman väsymyksen taustalta paljastui lopulta uniapnea.
– Pitkään jatkuneet aamuiset päänsärkyni saivat selityksen. Uneni laatu oli niin huono ja hapetukseni pielessä. Itse mietin lähinnä ajan varaamista silmälääkärille, kunnes sain tietää, että väsymykseni johtui uniapneasta, hän sanoo.