Suomalaislasten tutkimus kertoo samaa kuin useat muualla maailmassa tehdyt tutkimukset: loppuvuonna syntynyt koululainen saa ADHD-diagnoosin ja -lääkityksen todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt luokkatoveri.
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi päätelty käytös saattaa kuitenkin olla kypsymättömyyttä, joka johtuu suuresta ikäerosta – jopa 12 kuukaudesta – luokan vanhimpiin, sanovat Turun ja brittiläisen Nottinghamin yliopiston tutkijat.
Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneiden lasten ADHD-diagnoosit, jotka he olivat saaneet seitsenvuotiaina tai vanhempina.
Touko–elokuussa syntyneiden diagnoosi oli 37 prosenttia yleisempi kuin tammi–huhtikuun lapsilla. Syys–joulukuussa syntyneillä ero oli peräti 64 prosenttia. Tutkijoiden mukaan tulos ei ole selitettävissä muilla käytös- tai kehityshäiriöllä.
Väärä diagnoosi voi tietää vuosien turhaa lääkitystä
Näyttää siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään häiriöiksi, sanoo tutkimusta johtanut professori Andre Sourander. Hänen mukaansa se on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään kehitykseen.
– ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, Sourander huomauttaa.
Lapsen suhteellinen ikä tulisi ottaa aina huomioon kypsyyden arvioinnissa, Sourander sanoo. Hän myös kehottaa joustamaan koulun aloittamisessa nykyistä enemmän, jos lapsi arvioidaan samana vuonna syntyneitä kypsymättömämmäksi.
Tutkimus julkaistiin tänään maanantaina The Lancet Phychiatry -lehdessä.
Samanlaisia tuloksia ympäri maailmaa
Vastaava epäsuhta alku- ja loppuvuonna syntyneiden lasten ADHD-diagnooseissa on havaittu viime vuosina tutkimuksissa eri puolilla maailmaa, muun muassa Norjassa, Israelissa, Taiwanissa ja Kanadassa.
Norjassa julkistettiin kesällä kansanterveylaitoksen tutkimus, jossa selvitettiin ADHD-diagnoosien ja -lääkityksen jakautumista noin puolella miljoonalla 6–14-vuotiaalla lapsella. Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.
Loka–joulukuussa syntyneillä pojilla ADHD-diagnoosien määrä oli 1,4-kertainen alkuvuoden syntymäpäiväsankareihin verrattuna. Tytöillä ero oli jopa suurempi, 1,8-kertainen. Syntymäkuukausien mukainen ero kasvoi vielä suuremmaksi, kun vertailtiin yhdeksäsluokkalaisten saamaa ADHD-lääkitystä.
Tutkijoiden mukaan ei ole mitään syytä olettaa, että syntymäpäivän osuminen loppuvuoteen altistaisi lapsen jollekin erityisesti ADHD:ta aiheuttavalle ympäristötekijälle.
Tanska on toista maata
Asiaa on tutkittu kaikissa muissakin Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Islannissa tulokset eivät eroa olennaisesti suomalais- ja norjalaistuloksista, mutta Tanska on poikkeus. Siellä ei ollut havaittavissa juuri mitään syntymäkuukausiin perustuvaa eroa ADHD-diagnooseissa.
Tutkijoiden päätelmä on, että tuloksiin vaikutti juuri se seikka, jota Andre Sourander kehottaa harkitsemaan: Tanskassa peräti 40 prosenttia loka–joulukuussa syntyneistä lapsista aloittaa koulunsa vasta vuotta myöhemmin kuin syntymävuosi sanelisi.
Tanskalaistutkimus julkaistiin kolme vuotta sitten Journal of Child Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines -lehdessä.