Suomen pitäisi liittyä pikaisesti sotilasliitto Natoon, sanoo RKP:n presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Nils Torvalds.
Torvalds perustelee Suomen Nato-jäsenyyttä sillä, että "Suomen ja Euroopan turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuu nyt suuria muutoksia". Hän pitää kyllä tai ei -keskustelua vanhentuneena.
Torvaldsin mukaan sekä Venäjä että USA ovat parhaillaan muutosten kourissa. Venäjän muutoksen suunnasta ei Torvaldsin mukaan ole tietoa. USA:n arvovalta taas murenee arvaamattoman presidentin takia ja siksi huomio Yhdysvalloissa saattaa keskittyä kotimaan politiikkaan.
Torvaldsin mukaan suurvaltojen tilanne vaikuttaa Eurooppaan ja vaatii nyt kaukonäköisyyttä. Lisäksi Euroopalla on edessään "aika radikaaleja" päätöksiä siitä, miten turvallisuus- ja puolustuspolitiikka liittyy tai limittyy naton kanssa.
– Jos me haluamme olla mukana niissä päätöksissä, jotka koskevat sekä Suomen että Euroopan turvallisuutta, niin jotta me olisimme täysvaltainen jäsen siinä keskustelussa, meidän edesämme on selkeä päätös liittyä Natoon.
Torvalds pitää selkeänä muutoksen merkkinä Ruotsin keskustapuolueen syyskuisen puoluekokouksen linjauksia. Puolue kääntyi kaksi vuotta sitten Nato-jäsenyyden kannalle.
– Selkeä signaali saatiin Ruotsin keskustapuolueelta, joka puoluekokouksessaan poisti yhteyden Suomen ja Ruotsin menemisestä ”käsi kädessä” Natoon tai jättäytymisestä ”käsi kädessä” ulkopuolelle. Meidän on siis tehtävä päätöksemme itse, Torvalds vaatii.
Hänen mukaansa Suomen on otettava kantaa siihen, miten EU:n turvallisuuspolitiikka sovitetaan yhteen Naton kanssa.
– Se edellyttää aktiivista roolia EU:n turvallisuuspoliittisessa tulevaisuuskeskustelussa, sekä Nato-jäsenyyttä Natossa, joka tulee näyttämään erilaiselta kuin mitä se on tänään, Torvalds linjaa.
Torvaldsin kanta muuttunut
Ylen eurovaalikoneessa 2014 Torvalds suhtautui vielä selvästi puoluettaan RKP:tä penseämmin väitteeseen, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta. Torvalds pohti kuitenkin jo silloin Venäjän muutoksia:
– Jos ei "rauhanomaiseen rinnakkaiseloon" ole paluuta, Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon kolmessa, neljässä vuodessa, Torvalds veikkasi vuonna 2014.
Kesällä Porissa SuomiAreenan presidenttitentissä Torvalds muiden ehdokkaiden lailla piti epätodennäköisenä, että Nato-jäsenyys olisi ajankohtainen seuraavalla presidenttikaudella eli vuosina 2018–2024.
Tilanne muuttui Saksan ja Ranskan vaalien jälkeen
Yle uutisten haastattelussa Torvalds perustelee, miksi kanta on nyt muuttunut.
– Saksan ja Ranskan vaalien jälkeen odotamme vain, millä tavalla Merkel ja Macron tulevat ulos tässä asiassa. Merkelin puheesta kuuli heti vaalien jälkeen, että puolustus- ja turvallisuuspolitiikka on listalla ykkösenä. Samaa on puhunut myös Emmanuel Macron.
– Siitä syystä me olemme nyt tämän valinnan edessä. Siksi me emme voi vain toistaa toistamiseen, että (Nato-)ovi on pidettävä auki, nyt pitää astua sisään, Torvalds perustelee.
Juttuun lisätty kello 17:06 sitaatteja Yle uutisten Torvaldsin haastattelusta.