Sveitsistä löytynyt kirves on osoittautunut kokoa lukuun ottamatta samanlaiseksi kuin se kirves, joka Euroopan kuuluisimmalla muinaismiehellä Ötzillä oli mukanaan viimeisellä epäonnisella retkellään noin 5 300 vuotta sitten. Löytö muuttaa käsityksiä kivi- ja pronssikauden vaihteen eurooppalaisten yhteyksistä.
Jään muumioima Ötzi löytyi vuonna 1991 Alpeilta nykyisen Italian puolelta, läheltä Itävallan rajaa. Samalla löytyi runsaasti Ötzin varusteita, muun muassa kirves, jonka terä on lähes puhdasta kuparia. Materiaali on peräisin Etelä-Toscanasta, Keski-Italiasta.
Alppien poikkeukselliset olot olivat säilyttäneet tähän päivään myös puisen varren ja nahkahihnat, joilla terä oli sidottu kiinni varteen.
Kirveen merkitystä ei ensin tajuttu
Sveitsiläistutkijat löysivät kuparikirveen yhdeksän vuotta sitten Alppien pohjoispuolelta Zug-Riedmattista. Sen järvenrannoilla ja muissa kosteikoissa asuttiin esihistoriallisella ajalla puutaloissa, jotka oli rakennettu paalujen päälle.
Tutkimusta johtanut Zugin kantonin museoviraston arkeologi Gishan Schaeren kuvailee löytöä tehokkaaksi yleistyökaluksi, joka sopi talojen rakentamiseen ja myös vaaralliseksi aseeksi.
Kirves painaa noin puolet Ötzin kirveestä.
Kirves löytyi sattumalta, eikä sen suurta merkitystä tajuttu. Kirveen puuvarren oli aika syönyt, mutta terän tutkijat arvelevat päätyneen veteen – kenties uhriesineenä – ja säilyneen sen takia erinomaisessa kunnossa.
Alkujaan oletettiin, että kupari oli viimeisiä paikallisia rippeitä noin 3 700 vuoden takaa. Alppien pohjoispuolella oli ollut omaa kuparintuotantoa, ennen kuin malmivarat ehtyivät.
.
Muoto, ikä ja materiaali täsmäävät
Painoltaan kirves on noin puolet Ötzin kirveestä, mutta muodoltaan ja iältään ne ovat täsmälleen samanlaiset. Lopullisesti yhteys varmistui kuparin sisältämän lyijyn isotooppien kemiallisessa analyysissä. Se kertoi, että terän materiaali on kiistatta Etelä-Toscanasta, Campiglia Marittiman liepeiltä.
Schaeren uskoo, että kirves oli vaihtokauppatavaraa. Sellaiseksi sitä ei alkujaan osattu ajatella, sillä Alppien luultiin muodostaneen ylittämättömän esteen myöhäisen kivikauden ja varhaisen pronssikauden kauppiaille.
Schaerenin mielestä näin olettavat väheksyvät tuolloisten eurooppalaisten kykyjä. Ihmiset tunsivat perinpohjaisesti Alppien maaston ja olosuhteet, joissa he metsästivät, paimensivat karjaa ja hyödynsivät luonnon antimia, hän perustelee.
Zugin kantonin museoviraston ja Bernin yliopiston alustava englanninkielinen tutkimusraportti on vapaasti luettavissa Saksan muinaistutkimusjärjestön DGUF:n verkkosivulta.