Onko kannabiksen käyttö niin iso tabu, että se rampauttaa siihen liittyvää julkista keskustelua?
On, sanoo Suomen kannabisyhdistyksen hallituksessa istuva Johan Kustonen.
Kroonisiin selkäkipuihin lääkekannabista käyttävä Kustonen pelkää, ettei kaikkia keskustelijoita saada saman pöydän ääreen.
– On hirveän vaikea sanoa, että minä tiedän tästä asiasta paljon, koska olen käyttänyt. Sitten ajatellaan että fanittaa tätä tavaraa, jolloin uskottavuus ihmisten silmissä katoaa. Keskusteluun ei uskalleta lähteä sosiaalisten ongelmien pelon takia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut kymmenen kohdan listan, jossa opastetaan käyttämään kannabista turvallisemmin. Vastaavaa, tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta ei ole aiemmin julkaistu Suomessa.
– On hyvä, että asioista puhutaan myös tästä näkökulmasta ja hyväksytään se tosiasia, että tuhannet ihmiset käyttävät kannabista. Heille on hyvä saada tällaista tietoa välitettyä, puhuu THL:n kehittämispäällikkö Tuukka Tammi, joka koosti listan THL:n sivuille.
– Yleisesti olen sitä mieltä, että kaikkien laittomien huumeiden osalta pitää puhua konkreettisesti haittojen minimoimisesta, vaikka kyse on laittomista aineista.
Lista on käännetty suomeksi kansainvälisen tutkijaryhmän julkaisusta (American Journal of Public Health). Käännös on THL:n mukaan suunnattu päihdetyöntekijöille, mutta se on kaikkien luettavissa.
”Selvisin alkoholiongelmasta kannabiksen avulla”
Aktiivinen kannabiksen käyttäjä ei allekirjoita listaa kauttaaltaan.
Esimerkiksi kohta, jossa kehotetaan polttamisen sijaan höyrystämään tai syömään kannabista kalskahtaa riihimäkeläisen Jounin korvaan. Kannabiksen laittomuuden takia hän ei esiinny jutussa omalla nimellään.
– Syömistä en suosittelisi. Silloin on vaikea annostella oikein, ja kannabis toimii eri tavalla.
Syötäessä käyttäjän hengityselimet kuitenkin säästyvät polttamisen aiheuttamilta haitoilta.
Jouni on noin parikymppinen töissä käyvä mies. Hän on käyttänyt kannabista aktiivisesti neljä vuotta – välillä päivittäin, välillä viikoittain. Kun Jouni ja Suomessa eniten käytetty laiton päihde kohtasivat, jotain tapahtui.
– Selvisin alkoholiongelmasta kannabiksen avulla. Pääsin sen avulla pohjalta ylös ja löysin elämälleni suunnan, hän väittää.
Mies ei koe kannabiksen aiheuttaneen hänelle mitään haittoja. Päinvastoin. Hän kertoo muun muassa olevansa nyt paremmassa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa kuin aiemmin.
– Olen empaattisempi kuin neljä vuotta sitten ja parannan kannabiksella myös työsuorituskykyäni. Kannabis tekee minusta luovemman, ja voin keskittyä yksittäisiin, esimerkiksi matemaattisiin asioihin todella tarkasti.
Mies kuitenkin vakuuttaa, että palkan juostessa hän on aina selvin päin.
Jounia voisi kuvailla melko valveutuneeksi ja vastuulliseksi kannabiksen käyttäjäksi. Omien sanojensa mukaan Jouni sääntelee käyttömääriään tarkasti ja tiedostaa, että käytöstä voi koitua ongelmiakin.
– Ei se sovi kaikille eikä kaikkiin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa laillista kannabista saa ostaa vasta 21-vuotias. Tätä nuoremmille en itsekään sitä suosittelisi.
Sama ikäsuositus tulee ilmi myös THL:n julkaisemasta listasta.
”Jonkinlainen ensiaskel otettu”
Suomen kannabisyhdistyksen Johan Kustonen on listasta innoissaan.
– Haittoja vähentävä politiikka on huomattavasti nopeampi keino päästä eteenpäin. Nyt on jonkinlainen ensiaskel otettu. Ihmiset tiedostavat, että okei, kannabista käytetään, oli se laillista tai ei. Pitäisi tuoda esiin esimerkiksi sosiaalisia haittoja, joita käyttö voi aiheuttaa.
Haittoja vähentävä politiikka on huomattavasti nopeampi keino päästä eteenpäin.
Johan Kustonen
Kaikki listan kohdat eivät kuitenkaan ole Kustosen mieleen. Neljännessä neuvossa kehotetaan välttämään synteettisiä kannabinoideja. Kustosesta kannabiksen ja synteettisten yhdisteiden rinnastamisessa on riskinä, että ne mielletään samaksi asiaksi.
– Kun kannabiksen haitoista puhutaan, otetaan esiin myös synteettiset kannabinoidit. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Synteettisten käyttöä tulee totta kai välttää.
Synteettisten yhdisteiden vaikutukset jäljittelevät kannabista, mutta ne voivat olla arvaamattomia ja odotettua voimakkaampia. Synteettiset kannabinoidit ovat suurin muuntohuumeiden (Päihdelinkki-sivusto) ryhmä, ja niissä voi piillä jopa hengenvaara.
Voiko lista rohkaista kokeilemaan?
Haittojen ehkäisystä on kerrottu kovien huumeiden käyttäjille jo pitkään.
A-klinikka opastaa esimerkiksi suonensisäisiä aineita käyttäviä asiakkaitaan pistämään oikein, vaihtamaan neuloja ja testaamaan itsensä HIV:n ja hepatiitin varalta.
Hämeenlinnan A-klinikan palveluesimies Päivi Antila on varovaisen myönteinen THL:n julkaisusta.
– Tämä ei ole viesti siitä, että kannabista voi käyttää turvallisin mielin. On tärkeää kertoa, että jos kuitenkin käytät etkä voi lopettaa, miten voit hillitä ja vähentää, Antila sanoo.
Ensimmäinen suositus on, että riskit ovat vähäisimmät, kun et käytä lainkaan.
Tuukka Tammi
Voiko vaarattomammasta käytöstä keskusteleminen rohkaista kiinnostuneita kokeilemaan kannabista, THL:n kehittämispäällikkö Tuukka Tammi?
– Jos joku saa tästä kimmokkeen käyttää, toivottavasti ohjeet luetaan tarkkaan. Esimerkiksi kohta, että nuorena ei kannata käyttää lainkaan. Ensimmäinen suositus on, että riskit ovat vähäisimmät, kun et käytä lainkaan. Listassa ei kuitenkaan kehoteta käyttämään tai rikkomaan lakia.
Suomalaisten asenteet ovat lieventyneet
Noin 240 000 suomalaista käytti kannabista vuoden aikana, selviää THL:n huumekyselystä vuodelta 2014.
Kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli puolet pienempi. Myös viikoittain käyttävien määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa 35 000:een.
Samalla asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat höllentyneet. Reilu 40 prosenttia kyselyyn vastanneista ei pidä käyttöä rangaistavana tekona, ja noin puolet uskoo, ettei 1–2 kokeilukertaan sisälly merkittävää riskiä.
Tästä suuntauksesta A-klinikan Päivi Antila on huolissaan.
– Kun haastattelemme asiakkaita, kannabiksen käyttö mainitaan usein lopuksi. ”Ai niin, kyllähän mä…” Ikään kuin se ei olisi päihde ollenkaan. Hyväksyvämpien asenteiden varjopuoli on olemassa, ja sen näkee tässä työssä. Käyttö on lisääntynyt selkeästi nuorten keskuudessa.
Poliisi ei jahtaa käyttäjiä systemaattisesti
Asennemuutoksen on työssään huomannut myös Hämeen poliisin rikoskomisario Juha Pynttäri. Hän nostaa esille etenkin nuorten keskuudessa olevan tiedon puutteen.
– Esimerkiksi kannabiksen vaikutuksen alaisena ajaminen on rattijuopumus siinä missä humalassakin ajaminen. Sitä eivät varsinkaan nuoret välttämättä tiedä.
Myös tutkijaryhmän listassa mainitaan, että kannabiksen vaikutuksen alaisena ei saa ajaa. Tosin lääkekannabista käyttävien kohdalla tilanne ei ole yhtä mustavalkoinen.
Esimerkiksi Johan Kustosella on lääkärinlausunto, jonka mukaan kannabiksen käyttö lääkkeellisillä annoksilla ei alenna merkittävästi ajokykyä.
Poliisin verkkoon kannabiksen käyttäjiä jää kiinni lähinnä yleis- ja liikennevalvonnassa tai muun rikostutkinnan yhteydessä. Toisin sanoen käyttöön puututaan, kun sellaista havaitaan.
Rikoskomisario Juha Pynttärin mukaan ei ole realismia, että pelkkiä käyttäjiä jahdattaisiin systemaattisesti.
– Kannabiksen käyttörikoksessa rangaistushaitari on sakosta puoleen vuotta vankeutta. Tällä hetkellä se antaa poliisille sellaisen pelivaran, mikä on tarpeen.
– Totta kai poliisi voi suunnitella toimintaa liittyen huumausaineiden katuvalvontaan. Siinäkin mietitään aina sitä, että huomattavasti vaikutukseltaan tehokkaampia kohteita ovat ne jotka tekevät muutakin kuin käyttävät, Pynttäri avaa.
Huumelakeihin ei ole odotettavissa muutosta
Kannabis eroaa muista laittomista päihteistä siltä osin, että se on ainoa, jonka laillistamisesta keskustellaan Suomessa. Niinpä julkisen kannabiskeskustelun keskiössä on juuri lainsäädäntö.
Niin kauan kuin toteutamme kieltolakipolitiikkaa, emme voi samaan aikaan toteuttaa haittoja vähentävää politiikkaa.
Johan Kustonen
Johan Kustosen ja Suomen kannabisyhdistyksen kanta on selkeä: kieltolaista tulisi luopua.
– Niin kauan kuin toteutamme kieltolakipolitiikkaa, emme voi samaan aikaan toteuttaa haittoja vähentävää politiikkaa, Kustonen uskoo.
Suomen huumausainepolitiikka on nyt tukevasti paikoillaan. Poliitikoilla ei ole tällä hetkellä painetta muuttaa lainsäädäntöä.
– Suomi on huumekielteinen maa ainakin nyt toistaiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole huumeista mitään, kommentoi Suomen huumausainepolitiikkaa koordinoivan sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta.
Kannabiksen käytön dekriminalisointia tai depenalisointia ajavia kansalaisaloitteita (kansalaisaloite.fi-sivusto) on ilmestynyt jokunen. Ne eivät ole yltäneet lähellekään eduskuntakäsittelyyn vaadittavaa 50 000 allekirjoitusta.
Lauri Rautavuori / Yle Hämeenlinna
Päivitetty 16.10.2017 kello 14.15: Juttuun lisätty tieto lääkekannabista käyttävän Johan Kustosen lääkärinlausunnosta liittyen ajokykyyn.