Vanhan sahan mutaisessa pihapiirissä savuaa nuotio. Ovet tehdashalliin ovat selällään, mutta trukki ei kulje.
Hampunjalostajan koneet Kauhavalla ovat tällä erää seisahtuneet. Ulkona seisoo kasa oljilta näyttäviä hamppupaaleja.
Usko kuituhampun mahdollisuuksiin ei ole laakealla Etelä-Pohjanmaalla kokonaan hiipunut, mutta bisneksestä loppuivat yksinkertaisesti rahat.
– Se oli vähän vaikeampi juttu kuin oletettiin. Ei vaan piisannut rahat viedä tätä loppuun, selittää kuituhamppuyrittäjä ja nykyinen eläkeläinen Juha Mäkipelkola.
Itse asiassa tuotantokoneet pysähtyivät Jylhän entisellä sahalla jo vuosi sitten. Viime syksyn jälkeen hamppua ei tehtaassa ole enää muokattu eikä vatkattu. Valmista paalitavaraa on arvion mukaan nurkissa jopa parin vuoden tarpeisiin.
– Kun me nämä saadaan jalostettua ja kaikki saavat tästä rahansa pois, se on meille nyt pääasia.
Suomalaishampun pellepeloton
Kauhavalaisyrittäjä on suomalaisen hamppubisneksen pioneeri. Romukauppias ja viljelijä Juha Mäkipelkola aloitti hampun kanssa värkkäämisen jo vuonna 2006.
Vähitellen hän osti koneet ja muunsi ne tarpeisiinsa sopiviksi. Linjalta tuli murskattua päistärettä, valkaistua kuitua ja myös hamppuhuopaa.
Alku ei ollut helppo.
– 2008 oli tuhopoltto ja koko kolmen vuoden työ meni hukkaan. Sitten päästiin pikkuisen matkaan.
Matkaanpääsyä vaikeutti se, että alussa kauhavalaisilla oli sekä väärät jatkojalostusvehkeet että väärä viljelymenetelmä.
– Täytyy muistaa, että hamppu on eturivin kasvi. Me lähdettiin kylvämään kaikki olemattomat kyröt ja konnut, ei se siellä pelaa. Sieltä mistä tulee ohraa viisi tonnia, sinne hamppuakin.
Keski-Eurooppaan vietäväksi hamppua olisi kuitenkin pitänyt tuottaa suurempia määriä, jotta sitä olisi kannattanut viedä jalostettunakin eteenpäin.
–Jos meillä olisi suurimmat erät, silloin hintakin olisi erilainen.
Vaikka hattuhyllyksi
Kymmenen vuoden aikana hampun tarvitsijoita on löytynyt esimerkiksi auto- ja huonekaluteollisuudesta. Hamppu käy eristeeksi, kuivikkeeksi, akustiikkalevyiksi ja kaikkeen minne lasikuitukin.
Puutarhoissa sitä voidaan käyttää katteissa ja kasvualustoina.
Autoteollisuuden komponenteiksi kelvatakseen kauhavalaisten olisi kuitenkin pitänyt tuottaa tasalaatuisempaa tuotetta. Vaatimukset osoittautuivat liian koviksi, koneet liian vanhanaikaisiksi ja epätarkoiksi. Osaaminenkin sakkasi.
Esimerkiksi yhteen Volkswagen Golfin hattuhyllyyn olisi tarvittu 750 grammaa pohjalaista hamppua.
– Yritys sanoi, että pystyttekö toimittamaan. Tähän menisi aika paljon, jos niitä tehdään miljoona kappaletta, kuvaa ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotantoasiantuntija Jari Luokkakallio bisneksen ongelmia.
Näin pelkästään yhden autovalmistajan hattuhyllytilaukseen hamppua olisi tarvittu jopa 500 hehtaaria. Laatutakuu olisi pitänyt pystyä antamaan viideksi vuodeksi eteenpäin.
Hampun tuotteistaminen osoittautui siis vaativammaksi kuin Etelä-Pohjanmaalla uskottiinkaan.
Osan vaikeuksista selittävät rahoituskierrokset, joihin Mäkipelkolan kärsivällisyys ei hänen omien sanojensa mukaan riittänyt. Julkista rahaa ei hankkeisiin saatu.
– Näillä resursseilla tästä ei tule bisnestä, hamppuyrittäjä sanoo. – Näin ei pidä lähteä kuin me ollaan lähdetty, liian pienellä rahalla. Tästä ei tule kuin pää kipeäksi.
Vaatii rahaa
Helpointa ketjussa oli ehkä sittenkin hampun viljely, Jari Luokkakallio arvelee.
– Ei se helppoa ole, mutta me opittiin se ja osataan jalostaakin se. Mutta vielä yksi miljoona pitäisi saada siihen, että saataisiin se (hamppu) tuotteistettua ja saatua eteenpäin, eli loppupää ketjusta kuntoon.
– Laji on aika haastava. Koko tuotantoketju täytyy saada kuntoon: viljely, sadonkorjuu ja jalostus. Ja vielä tuotteistaminen joka sektorilla.
Kasvintuotantoasiantuntijan mukaan jokaisen uuden kasvin kanssa joutuu tekemään paljon työtä.
– Kymmenen vuotta on lyhyt aika tällaisissa kehittämishommissa.
Viljelijöille hampusta oli tarkoitus saada tuottoisa vaihtoehto viljanviljelyyn.
– Ei sitä tarvi unohtaa. Siinä on paljon hyvää. Se on erittäin hyvä kasvi maalle, hyvä kasvi ilmastolle – sitoo hyvin hiiltä– se sopii meille oikein hyvin, Luokkakallio kannustaa. – Tarvittaisiin vain isompia poikia rahoittamaan tätä hommaa.
Bisneksessä häviämiään rahoja Juha Mäkipelkola ei ole yöunien menettämisen pelossa laskenut, mutta arvio on olemassa:
– Riittävästi. Milli ei piisaa.
Maa kiittää
Parhaimmillaan hamppua kasvoi Etelä-Pohjanmaalla noin kolmellasadalla hehtaarilla, ja kasvia viljeli parikymmentä sopimusviljelijää.
Nyt suurin osa hamppukoneista on päätymässä romuksi.
– Tästä olisi voinut tulla tosi hyvä vuoroviljelykasvi, ja sehän tämä onkin, Mäkipelkola suree. Hän mainitsee, että madot tulevat takaisin niille maille, jossa hamppua oli kasvanut.
– Jos kynnetään hamppupeltoa ja vieressä peltoa, jossa on ollut viljaa monta vuotta -–ja kenties perunaakin, kyllä lokit ovat hampunkyntäjän perässä, Mäkipelkola kehaisee.
Mutta hamppu ei olisi ollut pelkästään hyvä maalle. Suomen oloissa se on myös satoisa ja viljelijälle helppo, koska kasvia ei tarvitse myrkyttää.
Myös Suomen ilmasto on hampulle hyväksi. Talven pakkaset ja kevätaurinko muokkaavat ja vaalentavat kuitua ilmaiseksi. Näin käsittelyvaiheita säästyy keskieurooppalaiseen hamppuun verrattuna.
Humppilassa luotetaan
Tällä hetkellä Suomen hamppumarkkinoilla toimii yksi yritys, joka hakee viljelijöitä myös Etelä-Pohjanmaalta. Toistaiseksi Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta tulee kuitenkin pääosa Suomen hampusta.
Mäkipelkola nostaa hattua yritteliäille HempRefinen "pojille". Pohjalaisvljelijänä hän miettisi kuitenkin kaksi kertaa, lähtisikö rahtaamaan kuituhamppua Humppilaan.
– En voi mennä ketään siihen yllyttämään. Etäisyys on pitkä ja paaleille tulee rahtikustannukset.
Alueena Etelä-Pohjanmaa on kuitenkin sekä Luokkakallion että Mäkipelkolan mielestä ylivoimainen hampunviljelyssä:
– Hamppu kasvaa kaikista parhaiten Pohjanmaalla. Kävelet tuosta ovesta ulos ja katsot ylöspäin, tässä on taivas kaikista korkeimmalla. Näin se vain on, tämä on maanviljelysaluetta. Pikkuisen toisenlainen ihmisen vetämään tätä, niin tämähän olis ollut vaikka kuinka kova homma, Mäkipelkola maalailee.
25.10. klo 8.45 tarkennettu lausetta Vaikka hattuhyllyksi -kappaleessa: Yhteen miljoonan hattuhyllyn tilaukseen olisi mennyt siis 500 hehtaaria hamppua.
