Nokian valtavassa patenttisalkussa on paljon innovaatioita, joilla ei ollut tähän saakka Nokialle itselleen käyttöä. Nyt patenttisalkkua kuitenkin kaivellaan terveysteknologian kasvunäkymät mielessä.
Nokia Technologies-liiketoimintaryhmä kertoi tiistaina luopuvansa kohutun OZO virtuaalitodellisuuskameran kehittämisestä. Irtisanomisiltakaan ei vältytty.
Samalla kerrottiin, että Nokia keskittyy patentti-, brändi- ja teknologialisenssointiin ja tavoittelee nopeampaa kasvua digitaalisessa terveydenhuollossa.
Jälkimmäisessä käsikassarana toimii viime vuonna ostettu ranskalainen Withings, jonka ansiosta kodinkoneliikkeistä on voinut ostaa Nokiaksi brändättyjä itkuhälyttimiä, verenpainemittareita, kuumemittareita ja vaakoja.
– Aiomme kiihdyttää kasvua digitaalisen terveydenhuollon alueella uudistamalla tuotevalikoimaa ja markkinointia, sanoo Nokian viestintäpäällikkö Reija Sihlman.
Kuluttajatuotteiden lisäksi kasvua haetaan myös lääketieteen alan sidosryhmistä.
Terveysstrategiasta puuttui konkretia
Analyytikoita Nokian ilmoitus ei hätkäyttänyt.
– Yksikön idea on investoida tulevaisuuden teknologioihin, joista osa onnistuu ja osa ei. Virtuaalitodellisuusmarkkinan kasvu ei kehittynyt odotetusti, joten sieltä vetäydyttiin nopeasti kuten tällaisessa tilanteessa kuuluukin, sanoo Inderesin analyytikko Mikael Rautanen.
Hän ei kuitenkaan odota ihmeitä vielä digitaalisesta terveydenhuollostakaan.
– Ei näe tässä mitään olennaista muutosta tai lisäpanostusta strategiaan. Konkretia puuttui, Rautanen sanoo.
Nokian katse saattaakin olla kauempana.
– Terveydenhuoltoalalla keskitytään nyt siihen miten kymmenien vuosien aikana kertynyttä terveysdataa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Nyt tehdään vasta alkuinvestointeja, mutta 10-20 vuoden kuluessa niillä voi olla Suomellekin taloudellista merkitystä, sanoo Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Hitaus johtuu siitä, että ihmisten henkeä- ja terveyttä koskevien tietojen hyödyntäminen laajasti vaatii kehittelytyön lisäksi myös lainsäädäntöuudistuksia. Kuluttajapuolella erilaisia kokeiluja tosin voidaan nähdä nopeamminkin.
– Kyllä me esimerkiksi tekoälyn suhteen ollaan vielä alkutaipeella, Seppälä sanoo.
Tähtäimessä ehkä uudet patentit
Seppälä uskoo, että terveydenhuollon saralla niin yrityksille kuin yhteiskunnillekin suurin hyöty tulee olemaan ennakoivassa terveydenhuollossa, kuten sairauksien puhkeamisen ennustamisessa.
– Esimerkiksi niin, että tekoäly tunnistaa röntgenkuvista Altzheimerin-taudin (dementiaa aiheuttava muistisairaus) jopa kymmeniä vuosia ihmissilmää aikaisemmin. Tällöin hoitokin voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa, Seppälä sanoo.
Jos Nokia pystyy jalostamaan pantenttejaan lisensseiksi myös terveysalalla, se voi päästä ainakin lähemmäs sitä asemaa joka nyt on lääkeyhtiöllä.
Nokian muhkea patenttisalkku yltää Inderesin Rautasen arvion mukaan tänä vuonna runsaan miljardin euron liikevaihtoon ja noin 700 miljoonan euron liikevoittoon. Patenttien lisenssoinneista saatu tuotto on jo nyt merkittävä koko Nokialle.
Patentit kuitenkin vanhenevat, joten uusia pitää kehitellä tilalle.
– Panostuksilla terveysteknologiaan voi olla pitkällä aikajänteellä vaikutusta Nokian patenttisalkkuun. Jotta patenttisalkulla voi rahastaa, sitä pitää ylläpitää ja kehittää. Siellä pitää olla patentteja myös 25 vuoden päästä lisenssoitavaksi, Seppälä sanoo.
Withings on hyvä apu Nokialle saada tuntumaa digiterveydenhoitoon.