TAMPERE Näyttelijä Ville Haapasalo astuu Tampereen teatterin ovista tihkusateiselle Keskustorille. Ohikulkijat pistävät harvinaisen vieraan välittömästi merkille.
– Olisipa kynä, pyytäisin heti nimmarin, torille viilettävä nainen huikkaa hymyillen.
Haapasalo hymyilee takaisin ja kohentaa tavaramerkikseen noussutta pipoa – päähinettä, jonka nimi ei vielä soinnu näyttelijän suussa tamperelaisittain.
– Tämä on nyt toistaiseksi vielä pipo, mutta katsotaan muuttuisiko se pipaksi tässä kevättä kohti, mies nauraa.
Kevät everstiluutnantin saappaissa
Ville Haapasalolla on huhtikuulle saakka aikaa harkita myssynsä kutsumanimeä. Hän on mukana tammikuussa 2018 ensi-iltansa saavassa Teatteri taistelussa -esityksessä, jota esitetään Tampereen antautumisen vuosipäivään saakka.
Merkittävän osan Tampereella vietetystä ajasta Haapasalo kuluttaa siis everstiluutnantti Bulatseljina – miehenä, joka myös kerran oli työmatkalla Tampereella.
– Bulatselj oli venäläisten korkein sotilasviranomainen täällä punaisten puolella. Hän tuli Tampereelle töihin, eikä hänellä siis ollut suuria tunnesiteitä sotaan vaan enemmänkin järjestäytymiseen, Haapasalo kuvailee roolihenkilönsä sata vuotta sitten elänyttä esikuvaa.
Oikean Bulatseljin työmatka päättyi onnettomasti Kalevankankaan hautausmaalle. Haapasalo kertoo tutustuvansa miehen tarinaan tarkemmin jahka harjoitukset pääsevät käyntiin.
– Näyttelijän onneksi enää ei ole elossa ihmisiä, jotka muistaisivat oikean Bulatseljin. Kerran näyttelin erästä oikeasti elänyttä kullankaivajaa ja sain heti pohjoisen baarissa palautetta, että ethän edes näytä siltä, miltä pitäisi.
Venäjällä ei näy vallankumousjuhlia
Haapasalo on Teatteri taistelussa -esityksen tunnetuin tähti, mutta hänkään ei esitä pääosaa. Se rooli on varattu itse teatterirakennukselle, jonka tapahtumista esitys kertoo. Autenttisilla tapahtumapaikoilla asiat tulevat iholle.
– Sisällissodan tapahtumat ovat minulle jonkin verran tuttuja, mutta en voi kehua tietäväni vielä paljon. Annan itselleni koko sodan osalta kouluarvosanan seitsemän ja puoli, mutta Tampereen tapahtumien osalta seitsemän miinus. Onneksi ammattini on siitä hieno, että niin näytellessäni kuin vaikka dokumentteja tehdessäni opin koko ajan uutta.
Aiheen tärkeys oli yksi suurimmista syistä vastata Tampereen teatterin kutsuun myöntävästi.
– Halusin mukaan, koska aihe on niin kiinnostava. Valitettavasti tällaisen näytelmän tarpeellisuus korostuu nykyaikana. On tärkeää puhua siitä, mitä tapahtuu kun kahtiajako menee holtittomaksi.
Valitettavasti tällaisen näytelmän tarpeellisuus korostuu nykyaikana. On tärkeää puhua siitä, mitä tapahtuu kun kahtiajako menee holtittomaksi.
Ville Haapasalo
Suomessa sadan vuoden takaisia asioita – niin itsenäistymistä kuin sitä seurannutta sisällissotaakin – muistellaan varsin avoimesti, mutta Haapasalon toisessa kotimaassa Venäjällä historia harvemmin nousee otsikoihin edes vallankumouksen 100-vuotisvuosipäivien aikaan.
– En itse asiassa muista nähneeni aiheesta yhtään mitään, enkä ole edes miettinyt koko asiaa, Haapasalo havahtuu.
– Varmaan asia jotenkin muistissa on, mutta osan mielestä koko asiaa ei tietenkään olisi pitänyt alunperinkään tapahtua, ja toisaalta kommunistisen puolueen keski-ikä on korkea. Ei varmaankaan ole kyse siitä, etteivät ihmiset suostuisi puhumaan asiasta, mutta heitä ei vain huvita. Ei ole paraateja tulossa.
Juttua muokattu 11.10 klo 9:40. Täsmennetty Venäjä Haapasalon toiseksi kotimaaksi.