Moni maailman turismin trendi vaikuttaa alan asiantuntijoiden mukaan nyt niin, että Suomen matkailulle on hyvät mahdollisuudet nousta kukoistukseen tulevaisuudessa.
Ensinnäkin yhä useampi matkailija haluaa viettää lomansa luonnossa, puhtaassa ympäristössä ja elää paikallisten tavoin.
Toiseksi Itämerestä voi tulla Välimeren kaltainen turistikohde, kun lomailijat pakenevat Etelä-Euroopan lisääntyvää kuivuutta ja kuumuutta.
Kolmanneksi digitalisaatio eli verkon hyödyntäminen markkinoinnissa helpottaa pientenkin yritysten ponnistamista matkailijoiden tietoisuuteen.
Esikuvaa Suomi hakee kaukaa pohjoiselta Atlantilta, karusta Islannista.
Islannissa käy jo seitsemän turistia yhtä asukasta kohti
Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvaa Suomessakin, mutta ei läheskään yhtä vauhdikkaasti kuin Euroopan nopeimmin kasvavassa turismimaassa Islannissa. Sinne matkustaa nyt yli kolme kertaa enemmän turisteja kuin viisi vuotta sitten.
Tänä vuonna 335 000 asukkaan saarivaltion matkailijamäärän lasketaan ylittävän ensimmäisen kerran kaksi miljoonaa.
Olisiko Suomella opittavaa Islannin turisti-ihmeestä?
Turismibuumi alkoi finanssikriisin jälkeen 2008, kun islannin kruunun arvo romahti. Kun matkailijoiden määrä alkoi kasvaa kruunun halvetessa, Islanti alkoi nopeasti rakentaa lisää infrastruktuuria matkailuun.
– Islantilaiset ovat hoitaneet markkinointia nerokkaasti, Visit Finlandin toimitusjohtaja Paavo Virkkunen arvioi.
– Esimerkiksi tulivuorenpurkauksesta, joka oli onnettomuus, he kehittävät matkailullisen markkinointivaltin. Se oli kertakaikkisen nerokas juttu.
Myös Islannin menestys jalkapallon MM-kisoissa siivitti turismia.
– He tekevät asioita ennakkoluulottomalla, etunojaisella asenteella. Siinä olisi meillekin sellaista mäkihyppääjämäistä asenetta, että etunojalla vain eteenpäin, Virkkunen sanoo.
Tavoite: Suomesta Pohjoismaiden halutuin kohde 2020
Nyt matkailun edistäjien tavoitteena on tehdä Suomesta Pohjoismaiden päämatkailukohde.
– On hyvä päämäärä, että vuonna 2020 Suomi olisi Pohjoismaista houkuttelevin matkailukohde. Sen eteen tässä tehdään nyt kiivaasti työtä. Kaikkien suksien pitää sojottaa samaan suuntaan niin, että yhteinen päämärä on Suomen matkailullinen menestys, Paavo Virkkunen sanoo.
Finnair aloitti tällä viikolla yhteistyön matkailuyritykset yhdistävän, maailmanlaajuisen markkinointialustan Bókunin kanssa. Bókun on islantilainen yritys, joka kasvoi maan turistibuumin rinnalla – ja siivitti samalla matkailubuumia.
Mitä Islannissa tehtiin oikein?
– Nyt noin 65 prosenttia matkailuyrityksistä markkinoi ristiin toisiaan, Bókunin perustaja ja toimitusjohtaja Hjalti Baldursson sanoo.
– Ne ovat luoneet yhteisiä myyntituotteita ja niputtavat palvelujaan yhteen. Se lisää myyntiä ja parantaa matkailutuotteiden näkyvyyttä.
Maailmanlaajuinen näkyvyys puuttuu
Baldurssonin mielestä myös Suomella on hyvät edellytykset kasvaa matkailumaana.
– Teillä on jo kaikki: laivat Itämerellä, aasialaiset matkailijat kulkevat tätä kautta, järvet... On kaikki eväät kasvattaa turismista saatavia tuloja, Baldursson sanoo.
Se mikä puuttuu, on maailmanlaajuinen näkyvyys. Finnairin ja Bódunin yhteistyön tarkoitus onkin kiihdyttää matkailualan digitalisaatiota Suomessa. Kun turismiyritykset tekevät yhteistyötä, ulkomaalaiset löytävät ne helpommin.
– Matkailutuotteet pitää saada myyntiin kaikkiin maihin maailman ympäri, niitä pitää myydä hotelleissa, kaupungeissa, kohdejärjestelyjä tekevissä toimistoissa. Se onnistuu vasta, kun kaikki matkailutuotteet ovat verkossa, Baldursson sanoo.
Luonto on turismin alusta
Nykyturisti etsii kokonaisvaltaisia, yksilöllisiä kokemuksia, ja haluaa yhteyksiä paikalliseen väestöön. Esimerkiksi ruuan laadulla on selvästi aiempaa tärkeämpi merkitys matkakohteen valinnassa. Luonto ja puhtaus ovat kilpailuvaltteja.
– Suomen pitää ottaa uudet teknologiat nopeasti käyttöön ja olla digitaalisen kehityksen keulassa, jos se haluaa tulla johtavaksi matkakohteeksi, turismialan ajatushautomon Digital Tourism Think Tankin perustaja ja toimitusjohtaja Nick Hall sanoo.
Ihmiset ovat jo oppineet käyttämään verkon teknologiaa, etsimään siellä matkoja ja tekemään varauksia.
Seuraavaksi palataan Hallin mielestä matkatoimistojen aikaan: tekoälyn kehittyminen mahdollistaa henkilökohtaisen palvelun, vaikka keskustelukumppanina ei ole ihminen. Tätä suomalaisten pitäisi olla Hallin mielestä kehittämässä etujoukossa.
– Meillä on kasvava etulyöntiasema eritoten Keski- ja Etelä-Euroopan maihin verratuna, koska meillä on myös pidetty pitkäjänteisesti luontoarvoista huolta, ja luonto on se alusta, mille hyvä palvelustruktuuri rakentuu, Visit Finlandin Virkkunen arvioi.