Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan kirjoittanut psykologian emeritusprofessorin Markku Ojasen mukaan valehtelu tai huijaaminen ei ole uusi ilmiö. Ennenkin parempaa asemaa ja arvostusta on tavoiteltu valehtelemalla tai ainakin liioittelemalla parempia puolia.
Sosiaalinen media on kuitenkin tehnyt valehtelusta tai totuuden kaunistelusta helpompaa ja kiusauksesta suurempaa.
– Meillä on sellaisia välineitä ja kanavia, joissa valehtelu on varmasti helpottunut. Vieraalle ihmiselle on helpompi valehdella kuin läheisille, joka tuntee asiat, sanoo Ojanen aamu-tv:n haastattelussa.
Moraaliltaan suomalaiset eivät kuitenkaan ole Ojasen mukaan muuttuneet. Rehellisyys on yhä arvossaan, mutta yhä useammin jokin tilanne tai se mitä muut tekevät saavat meidät toimimaan toisin kuin mitä arvostamme.
– Tilannetekijät vaikuttavat paljon enemmän kuin kuvitellaan, koska meillä on uskoa moraaliseen ylivoimaan ja taipumusta tekopyhyyteen.
Tutkimuksista kuitenkin on paljastunut, että suomalaiset valehtelevat tai varastavat aika kohtuullisesti.
– Vaikka olisi hyvä tilaisuus eikä kukaan näe, niin emme halua rohmuta kaikkea.
Ojanen valottaa haastattelussa myös tutkimusta, joka hämmästytti häntä suuresti. Pohjoismaissa ja Suomessa ihmiset luottavat toisiinsa paljon. Toisin on esimerkiksi Afrikan tai Intian perinteisissä yhteisöllisyyttä korostavissa kulttuureissa.
– He epäilevät, että toinen valehtelee ja huijaa paljon enemmän kuin täällä. Erot näiden kulttuurien ja Pohjoismaiden välillä ovat huikeita.
Syy suomalaisten luottavaisuuteen löytyy asenteesta.
– Jos minä olen rehellinen, niin kai muutkin ovat, arvioi Ojanen haastattelussa.