Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrä nostettiin tänä vuonna neljäänsataan. Koulutuksen aloitti kuitenkin alle 340 uutta opiskelijaa, jotka karsittiin vajaan 1 300 valintakokeeseen osallistuneen joukosta.
– Kaikessa yksinkertaisuudessaan se johtuu siitä, että vaatimukset täyttäviä hakijoita ei silti löytynyt tarpeeksi, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg.
– Pidämme kuitenkin linjan, että laadusta ei tingitä. Keskitymme opiskelijarekrytoinnin tehostamiseen pikemminkin kuin pääsykoerajan alentamiseen.
Ei siitä mihinkään pääse, että me tarvitsemme sujuvaa ruotsia puhuvia poliiseja edelleen.
Kimmo Himberg
Pula hakijoista on suurin ruotsinkielisellä linjalla. Kurssin aloittamista on ensimmäisen kerran jouduttu lykkäämään. Tammikuun sijasta kurssi aloitetaan elokuussa ja lisähaku järjestetään loppusyksystä.
– Jos tilanne jatkuu tällaisena, niin kyllähän siitä tulee pulma, koska ei siitä mihinkään pääse, että me tarvitsemme sujuvaa ruotsia puhuvia poliiseja edelleen. Ei tilanne siinä mielessä ole muuttunut miksikään. Tästä meille saattaa tulla ongelma, jos toistekin vielä käy samalla tavalla, sanoo rehtori Kimmo Himberg.
Ruotsinkielinen kurssi aloitetaan Poliisiammattikorkeakoulussa puolentoista vuoden välein. Tavoitteena on saada kurssille 25 oppilasta, mutta määrästä on jouduttu tinkimään jo aiempinakin vuosina.
Tämähän on ollut pidempiaikainen trendi, että siellä ovat jääneet kurssit vajaiksi jo useampana vuonna.
Mika Nygård
Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa (SPJL) tilannetta seurataan huolissaan.
– Karmivalta kuulostaa tietysti poliisin resurssien kannalta. Tämähän on ollut pidempiaikainen trendi, että kurssit ovat jääneet vajaiksi jo useampana vuonna. Tämä tulee ennen pitkää johtamaan poliisipulaan, sanoo järjestöpäällikkö Mika Nygård.
– Poliitikkojen puheet sitä, että poliisien määrä tullaan pitämään 7 200:ssa, tai jopa nostamaan siitä, ei kyllä nykyisellä rekrytointimäärällä onnistu.
Tämä tulee ennen pitkää johtamaan poliisipulaan.
Mika Nygård
Kimmo Himberg kertoo, että Poliisiammattikorkeakoulu valmistautuu vuoden vaihteen tienoilla lähestymään potentiaalisia hakijoita osin kokonaan uusilla ja osin vanhoilla tutuilla, mutta "uudelleenlämmitetyillä" keinoilla.
– Koetetaan löytää oikeat kohderyhmät ja saada entistä isompi joukko innostumaan siihen, että tullaan Hervantaan valintakokeeseen.
Järjestöpäällikkö Mika Nygård epäilee, että kampanjoiden tulokset jäävät hetkellisiksi.
Into hakea koulutukseen nousi kun poliisin työtä esittelevät sarjat alkoivat televisiossa.
Aina siellä naurattaa ja hymyilyttää ja aurinko paistaa. Koskaan ei sada vettä eikä tarvitse rämpiä.
Mika Nygård
– Mutta kun sarjoja on useampia ja ne ovat pyörineet monta vuotta, niin ehkä se tietty kyllästyminen niihin on tullut. Nekään eivät enää auta.
Nygård sanoo, että ei seuraa sarjoja, mutta silloin tällöin on jokunen jakso sattunut silmään.
– Aina siellä naurattaa ja hymyilyttää ja aurinko paistaa. Koskaan ei sada vettä eikä tarvitse rämpiä. Se on ehkä luonut ihmisille hiukan väärän mielikuvan.
Nygårdin mielestä kampanjoiden sijasta tarvittaisiin toimia, joilla poliisin ammatista saataisiin nykyistä houkuttelevampi.
Hän arvioi, että työpaikkojen määräaikaisuudet vähentävät intoa hakeutua alalle. Poliisille varattu rahoitus vaihtelee vuosittain eivätkä poliisipäälliköt voi täyttää virkoja vakituisesti.
– Paras rekrytoija poliisin ammattiin on toinen poliisi.
Nygårdin mukaan aiempaa harvempi poliisi suosittelee omaa alaa lapsilleen, nuorille tai alan vaihtoa miettiville.
Paras rekrytoija poliisin ammattiin on toinen poliisi.
Mika Nygård
– Tyytyväisen henkilökunnan määrä on vähentynyt eli poliisin työtyytyväisyys on ollut laskussa jo useampana vuonna liittyen tempoilevaan rahoitukseen ja sen tuomaan stressiin.
Nygårdin mukaan tilipussi on keventynyt kun haittatyön tekemistä on vähennetty. Työ on muuttunut entistä vaativammaksi ja työuupumuksesta kärsii yhä useampi.
Alipäällystö- ja päällystövirkojen määrän väheneminen poliisihallinnon uudistamisen myötä on vähentänyt mahdollisuuksia edetä uralla. Erikoistehtäviä ei liioin riitä kaikille halukkaille.
Kaikki eivät pääse Karhu-ryhmään, koirapoliisiin tai huumerikosyksikköön.
Mika Nygård
– Kaikki eivät pääse Karhu-ryhmään, koirapoliisiin tai huumerikosyksikköön. Iso osa jää tekemään peruspoliisityötä, ja kuinka mielenkiintoiseksi se sitten loppupeleissä koetaan.
Poliisiammattikoulun rehtorin silmin tilanne näyttää valoisammalta. Hän näkee ympärillään motivoituneita ja innostuneita opiskelijoita.
Himbergin mukaan näyttää siltä, että koulutuksen aikana erityisesti valvonta- ja hälytystehtävät, kenttätehtävät, motivoivat suurta osaa opiskelijoista – enemmän kuin tutkintatehtävät.
Halutaan työtä, josta tiedetään, että sillä on merkitystä toisille ihmisille.
Kimmo Himberg
– Kun nuorten ja aloittavien kanssa keskustelen, aika yleisesti kuulen sitä, että halutaan töihin, jossa voi olla ihmisten kanssa tekemisissä. Halutaan työtä, josta tiedetään, että sillä on merkitystä toisille ihmisille.
Himberg korostaa, että nykyaikainen poliisityö on monipuolista asiantuntijatyötä, jossa voi erikoistua, ja esimerkiksi rikostorjunnassa on mielenkiintoisia tehtäviä.
Poliisipulan uhasta huolimatta Poliisiammattikorkeakoulun ovet Tampereen Hervannassa eivät ole jatkossakaan apposen avoinna kaikille poliisiksi mieliville.
Ruotsissa on tarkoitus nostaa poliisien määrä 20 000 lyhyellä aikavälillä ja Kimmo Himbergin mukaan ruotsalaiset kollegat ovat jonkin verran huolissaan laadusta.
– 2020-luvun poliisiosaaminen, siinä on enemmän kysymys osaamisesta kuin nuppiluvusta. On tietysti selvää, että kun tehtävämäärät ovat poliisilla suuret, käsiä pitää olla. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Himbergin mielestä on tarkkailtava herkällä korvalla sitä, vastaavatko valintakriteerit ammatin vaatimuksia tulevaisuudessa.
2020-luvun poliisiosaaminen, siinä on enemmän kysymys osaamisesta kuin nuppiluvusta.
Kimmo Himberg
Vaatimuksia on muutettu viimeksi kun koulutus muuttui ammattikorkeakoulutasoiseksi. Fyysisten testien painoarvoa on vähennetty ja alalle soveltuvuutta painotettu.
Himberg uskoo, että muutaman vuoden kuluessa on vakavasti tarkasteltava sitä, tulisiko joihinkin erityistehtäviin valittavilta, esimerkiksi kyberosaajilta, vaatia hieman erilaisia ominaisuuksia, kuin nykyisin yleispoliisikoulutukseen valittavilta. Asia on jo työn alla.
SPJL:n järjestöpäällikkö Mika Nygård muistuttaa, että poliisin toiminta perustuu pitkälti siihen, että poliisikoulutuksen saanut voi toimia lähes kaikissa tehtävissä.
Erikoistehtäviin, kuten vaativien tilanteiden toimintaryhmiin ja talousrikostutkintaan, pääsee työpaikkakoulutuksen kautta.
– Vahvuus on se, että kun tulee tiukka paikka, niin pystytään tutkinnan porukkaan pistämään kentälle tai kentän porukkaa tutkintaan, että pystytään käyttämään ristiin.
Nygårdin mielestä valintakriteerejä koulutukseen ei pitäisi alentaa, vaan pikemminkin tiukentaa fyysisten ominaisuuksien osalta.
Vahvuus on se, että kun tulee tiukka paikka, niin pystytään tutkinnan porukkaan pistämään kentälle tai kentän porukkaa tutkintaan.
Mika Nygård
Hän sanoo ymmärtävänsä Himbergin näkökulman sikäli, että poliisilla on tiettyjä tehtäviä, joissa tarvittaisiin erikoisosaamista esimerkiksi hybridiuhkiin.
Mutta samalla tarvittaisiin poliisioikeuksia, pakkokeino- tai muita oikeuksia, ja niitä ei voida antaa henkilölle, joka ei ole poliisi.
– En lähtisi avaamaan sitä, että aletaan kouluttaa suoraan tiettyihin tehtäviin. Tähän voisi ehkä soveltua se, että saisi tietyn täydentävän koulutuksen.
– Todella suppeana pitäisin tällaiset ohiväylät, että käyt vain tietyn osuuden poliisikoulutusta ja saat poliisin oikeudet.
Todella suppeana pitäisin ohiväylät, että käyt vain tietyn osuuden poliisikoulutusta ja saat poliisin oikeudet.
Mika Nygård
Nygård muistuttaa, että poliisissa on jo nyt asiantuntijatehtävissä ihmisiä, joilla ei ole poliisin koulutusta. Jos räätälöityä, erillistä koulutusta aletaan tulevaisuudessa järjestää, se ei saisi Nygårdin mielestä vähentää peruskoulutusta.
– Tuo 400 paikkaa tulisi olla peruspoliisikoulutuksessa, jotta me saisimme eläköityneiden ja muualle lähteneiden määrä korvattua.