Ihmettely Suomen kielteisestä suhtautumisesta YK:n ydinkoekieltosopimukseen sai uutta pontta viime viikolla, kun Norjan Nobel-komitea ilmoitti myöntävänsä tämänvuotisen rauhanpalkinnon ydinaseita vastaan kampanjoivalle ICAN-järjestölle. Järjestön syntysanat lausuttiin Helsingissä vuonna 2006.
– Joudumme vähän outoon valoon, jos emme ole siinä mukana, varsinkin nyt kun ICAN-järjestö, joka on tätä ajanut, sai Nobelin rauhanpalkinnon. Ja Suomen linja on aina ollut ydinaseiden vastainen, vihreiden presidenttiehdokas ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto perustelee.
Suomi ei osallistunut valmisteleviin neuvotteluihin
Euroopan liittoutumattomista maista Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta ja Ruotsi ovat ollet YK:n sopimusvalmisteluissa koko ajan mukana. Ruotsi on ottanut omassa päätöksessään aikalisän. Löydät listan sopimusneuvotteluissa olleista maista täältä (siirryt toiseen palveluun).
– Jos ajattelee niitä maita, jotka eivät ole sitä allekirjoittaneet, tai ole allekirjoittamassa niin käytännössä niitä ovat ydinasevaltiot, niiden lähimmät tukijat ja Nato-maat. Suomi jää itse asiassa aika erikoiseen joukkoon jos ei tätä allekirjoita, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kuvaa.
Haavisto, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki vaativatkin, että Suomen on liityttävä YK:n ydinasekieltosopimukseen. Käytännössä se tarkoittaisi, että hallituksen ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön pitäisi pyörtää kevättalvella tekemänsä päätös.
– Kun on tällainen neuvotteluprosessi YK:n puitteissa käynnissä, yli 120 maata ollut mukana siinä, ja tällä hetkellä yli 50 maata allekirjoittanut sen, niin kyllä Suomen pitää olla tällaisessa prosessissa mukana, näillä voidaan estää ydinaseita tulevaisuudessa, SDP:n Antti Rinne vaatii.
Taustalla pelko USA:n epäsuosiosta
Asia nousi keskusteluun ulkoasiainvaliokunnan torstaisessa kokouksessa ja eduskunnan kyselytunnilla. Kaikkia kolmea ulkoasiainvaliokunnan jäsentä ihmetyttää, että YK-sopimus ei ole tullut millään lailla eduskunnan käsittelyyn. Se on ollut vain mainintana ulkoasiainvaliokunnalle esitellyssä vuotuisessa asevalvontaraportissa.
Heinäkuussa YK:n äänestyksessä Suomi äänesti tyhjää.
– Ollaan haluttu ehkä liian hienovaraisesti käsitellä nykyisiä ydinasevaltoja. Meillä on tietysti yksi niistä naapurissa, Venäjä. Yhdysvallat on ydinaseiden omistajavaltio. Mutta samalla on ehkä jätetty huomiotta se, että niin Iranissa kuin Pohjois-Koreassa on tapahtumassa tällainen ydinaseiden kontrolloimaton leviäminen, Haavisto kuvaa.
– Olisi erittäin tärkeätä, että ne maailman maat, jotka ydinaseita vastustavat, esittäisivät tästä vahvan mielipiteensä, Haavisto vaatii.
Kesällä USA:n puolustusministeriöstä otettiin yhteyttä Ruotsiin ydinasekieltosopimuksesta. Tarkoituksena oli mitä ilmeisimmin saada Ruotsi luopumaan sopimuksesta.
– Kyllä tällä sopimuksella on iso merkitys. Jos katsoo, miten paljon esimerkiksi Yhdysvallat uhittelee Ruotsin suuntaan niin ei ne tekisi sitä, jos ne eivät kokisi tätä merkittäväksi, Arhinmäki perustelee.
Kahta koulukuntaa hallituksessakin
Heti Nobelin rauhanpalkinnon julkistamisen jälkeen pääministeri Juha Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomenkin pitää harkita ja keskustella YK:n sopimuksesta.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on yhä tiukasti Suomen valitseman tien eli ydinsulkusopimuksen kannalla. Soini perusteli eduskunnan kyselytunnilla torstaina kantaansa sillä, että vanhemmassa eli ydinsulkusopimuksessa ovat mukana myös ydinasevallat.
Samoja perusteluja käyttää myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.
– Olen sen reitin kannalla, että ajamme näitä asioita tämän vanhan ydinsulkusopimuksen kautta.
Mutta hallituksen riveissäkin on erilaisia näkemyksiä, kertoo sinisen eduskuntaryhmän Tiina Elovaara, ulkoasiainvaliokunnan jäsen hänkin.
– Tästä on nyt vähän kahta koulukuntaa ja oppositio on kyseenalaistanut Suomen ulosjäämistä. Tämä on hyvä ja tärkeä keskustelu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomi olisi ehkä periaatteessa voinut olla mukana myös tässä ydinaseidenkieltosopimuksessa. Toisaalta tässä on tiettyjä herkkyyksiä, ja on hyvä seurata mitä muut Pohjoismaat tekevät, Elovaara pohtii.
Mitä herkkyyksiä?
– No varmaankin suurvaltojen huomioonottaminen. Neuvottelu ja sopimustie ovat monesti pitkällä juoksulla vaikuttavampia kuin kiellot, Elovaara punnitsee.
"Suomi mukana uskottavissa prosesseissa"
Vanhassa ydinsulkusopimuksessa on mukana 190 maata ja se on vuodelta 1970. Suomi kuului 40 alkuperäisen allekirjoittajan joukkoon.
Vanhasen mukaan sopimus on valtaosaltaan pitänyt. Poikkeus on esimerkiksi Pohjois-Korea, joka on irronnut sopimuksesta.
– Kyllä Suomen perinteinen linja on ollut, että yritämme toimia uskottavissa prosesseissa, joissa ovat nimenomaan ne maat mukana, joita se asia koskee.
Vanhasen mielestä Suomen ei tarvitse harkita linjaansa uudestaan.
– Minusta siitä on hyvä keskustella, mutta uskon että sen seurauksena kuitenkin päädytään siihen, että on järkevämpi strategia ja tavoite pyrkiä sellaiseen neuvottelupöytään, jossa asianomaiset maat – eli ne joilla on ydinaseita ovat mukana. Ja että ne saadaan voimakkaasti toimimaan sen puolesta, että ydinaseet eivät leviäisi.
Keskustelu jatkuu ainakin tiistaina, kun ulkoasiainvaliokunta vierailee ulkoministeri Timo Soinin luona.