Rosvoa ja poliisia leikkineet pikkupojat eivät ole ainoita, joita poliisin työ on aikuisena kiinnostanut niin paljon, että tie on vienyt hakukokeisiin asti Poliisikoulutukseen hakijoista keskimäärin 30 prosenttia on ollut naisia.
Koulutuksen aloittaneista naisia on kuitenkin ollut keskimäärin joka viides. Joinakin vuosina opinnot aloittaneista alle 15 prosenttia on ollut naisia.
Tutkinnon uudistuksen yhteydessä on fyysisten testien painoarvoa vähennetty entisestään ja soveltuvuustestauksen painoarvoa on lisätty.
Kimmo Himberg
Naisten mahdollisuudet päästä koulutukseen ovat alkaneet parantua 2000-luvun lopulta lähtien.
Suurin syy muutokseen on fyysisten vaatimusten merkityksen vähentäminen valintakokeissa.
– Kyllä meidän tulkinta on, että se on ollut keskeinen tekijä, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg
– Henkilökohtaisesti edustan sitä kantaa, että kun maailma muuttuu ja poliisin työ muuttuu, niin koko ajan pitää herkällä korvalla tarkkailla sitä, että vastaako meidän valintakriteeristömme sitä, mitä ammatin vaatimukset tulevaisuudessa edellyttävät. Ja valintakriteeristöhän on elänyt koko ajan.
Soveltuvuustestien maksimipistemäärä on 50 prosenttia koko valintakokeen maksimipistemäärästä.
Kimmo Himberg
Valintaperusteita jouduttiin pohtimaan viimeksi perusteellisemmin, kun poliisikoulu muuttui ammattikorkeakouluksi.
– Tutkinnon uudistuksen yhteydessä on fyysisten testien painoarvoa vähennetty entisestään ja soveltuvuustestauksen painoarvoa on lisätty. Soveltuvuustestien maksimipistemäärä on 50 prosenttia koko valintakokeen maksimipistemäärästä.
Ammattikorkeakoulun neljän ensimmäisen vuoden aikana naisten osuus hakijoista on noussut keskimäärin 32 prosenttiin ja naishakijoista on opiskelun aloittanut keskimäärin 30 prosenttia.
Jokaisella hakijalla, joka tänne pyrkii, on tasavertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan.
Kimmo Himberg
Himberg sanoo, että hän ei ajattele asiaa niin, että poliisiopiskelijoiden sukupuolijakaumalle pitäisi asettaa jokin tavoitearvo.
– Tavoite, joka meillä varmaan pitää olla, on se, että jokaisella tänne pyrkivällä hakijalla on tasavertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan, kunhan on itsensä valmentanut sillä tavalla, että selviää fyysisistä testeistä ja kirjallisista kokeista. Minun silmääni me olemme nyt sellaisessa tilanteessa.
Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa pääsykokeiden helpottamista ei katsota hyvällä. Järjestöpäällikkö Mika Nygårdin mielestä fyysisiä vaatimuksia ei ole enää varaa höllentää yhtään.
– Me emme näe hyvänä, että lähdetään enää tinkimään nykyisestä. Se tie on kuljettu loppuun, noiden pääsykokeiden helpottamisen reitti.
Keikathan ovat kaikilla samoja Ei siellä pysty valitsemaan, että oletko mies vai nainen ja oletko päässyt helpompien tai vaikeampien kokeiden kautta.
Mika Nygård
– Keikathan ovat kuitenkin kaikilla samoja. Ei siellä pysty valitsemaan, että oletko mies vai nainen ja oletko päässyt helpompien kokeiden tai vaikeampien kokeiden kautta.
– On monia aloja, esimerkiksi palomiehet, joilla on miehille ja naisille samat pääsykokeet ja samoja työtehtäviä tekevät.
Se tie on kuljettu loppuun, noiden pääsykokeiden helpottamisen reitti.
Mika Nygård
Suurin osa poliiseista on näillä näkymin jatkossakin miehiä. Vaikka koulutuksen muuttuminen ammattikorkeakoulutasoiseksi näyttää lisänneen naisten intoa hakea, liki 70 prosenttia hakijoista on yhä miehiä.
– Jostakin ihmeen syystä poliisin ammatti näyttää kiinnostavan suurempaa joukkoa nuoria miehiä kuin nuoria naisia, sanoo rehtori Kimmo Himberg.
Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen ja koulutuksen aloittajien määrä on vaihdellut vuosittain voimakkaasti poliisin määrärahojen ja ennakoidun työvoimatarpeen mukaan. Nyt etenkin ruotsinkielisistä, vaatimukset täyttävistä hakijoista on pulaa.
Lue lisää:
Poliisiammattikorkeakoulun valintaperusteet
Poliisikoulun uudet vaatimukset – poliisiksi haluavan tärkein taito on osata kirjoittaa
