FORSSA Kolmen suuren kangastehtaan jäljiltä syntyneen tekstiiliarkiston tilat Forssassa ovat ahtaat ja kylmät.
Rappausta on selvästi irronnut katosta, valaistus ja ilmankosteus ovat vääriä. Tämä ei ole lainkaan sopiva paikka historiallisten papereiden ja kankaiden varastointiin.
500 metriä painokankaiden aarteita
Niukassa valossa ja alkeellisissa tutkimusoloissa on Forssan museon amanuenssi Asta Louhelo yrittänyt käydä pala palalta läpi arvokasta arkistoa.
Jo vuosia hänellä on ollut täällä takki päällä, koska varastossa on kylmä.
– Täällä on kangastilkkuja, mallikirjoja, riippunäytteitä ja asiakirjoja, todella laaja aineisto. Täytyy myöntää, että ihan jokaista pahvilaatikkoa ei välttämättä ole vielä avattu. Tämä on aarreaitta ja salaisuuksia vielä paljon, Asta Louhelo vihjaa.
On pieni ihme, että laaja arkisto on ylipäätään säilynyt ja tallessa. Kodintekstiilejä valmistaunut tehdas suljettiin keväällä 2009. Samaa yritystä oli myös Finlayson-Forssa, joka meni konkurssiin vuoden 2008 syksyllä.
Oli suuri vaara, että laajat arkistot olisivat tuhoutuneet siinä rytinässä tai ainakin ne olisi siirretty pois Forssasta.
Näin ei kuitenkaan päässyt käymään.
Yli 500 metriä arkistomateriaalia on pitkään säilötty ja varastoitu Forssan museon varastotiloissa.
Museon vastuulla on useita kymmeniä tuhansia erilaisia kangasnäytteitä kaikesta siitä, mitä paikkakunnalla valmistettiin 160 vuoden aikana, aina 1800-luvun puolesta välistä 2000-luvulle asti.
Tehtaina olivat ensin Forssa Oy, sitten Finlaysonin Forssa ja viimeisimpänä pelkkä Finlayson.
– Arkisto koostuu monen eri firman jälkeensä jättämistä materiaaleista, siitä mitä on valmistettu ja painettu nimenomaan Forssassa. Teollisesti painettu kangas on forssalaisten ylpeyden aihe, tietää amanuenssi Asta Louhelo.
Paloviranomainen ei salli enää lisätä tavaraa
Nyt Forssan museon väki on saanut tarpeekseen surkeasta tilanteesta.
– Kosteus on aiheuttanut rappauksen irtoamista yläseinistä ja sitä on tippunut näiden säilytyslaatikoiden päälle ja jopa sisälle silkkipapereiden päälle. Laadullisesti tilat ovat kehno säilytyspaikka näinkin arvokkaalle kulttuuriperintöomaisuudelle, murehtii museon projektikoordinaattori Kristiina Huttunen.
Laadullisesti tilat ovat kehno säilytyspaikka näinkin arvokkaalle kulttuuriperintöomaisuudelle.
Kristiina Huttunen
Varaston hyllyt ja hyllyjen päälliset ovat jo niin täynnä tavaraa, että paloviranomainen on kieltänyt mahduttamasta tiloihin enää yhtään enempää aineistoa.
Museon työntekijöiden mielestä Forssan kaupungin täytyy huolehtia kulttuuriperinnöstään ja löytää arkistolle uudet ja asialliset tilat.
Haave olisi saada avoin tekstiiliarkisto senkin vuoksi, että arkiston salat päästäisiin käymään vihdoinkin huolella lävitse.
– Täällähän saattaa samaa materiaalia olla kahteen tai kolmeenkin kertaan. Jos voisimme käydä kaiken lävitse, niin aineistomassa saattaisi tiivistyä ja silloin voisimme tarvita jopa nykyistä pienemmän tilan. Lisäksi olisi toive saada tilat asiakkaille ja museon työntekijöille, jotta täällä voitaisiin tehdä työtä, Huttunen listaa.
Forssa ei ole suinkaan ainoa paikka, jossa yritetään varjella suomalaisen kankaanvalmistuksen historiaa.
Siinä missä Tampereelle on huolella tallennettu maan tekstiiliteollisuuden kudottuun kankaaseen liittyvä historia, on Lahden Historiallisen museon tekstiilikokoelmassa paljon materiaalia vaatteiden valmistuksesta.
Painokankaiden historia on puolestaan Forssassa.
Tekstiiliteollisuus kulki perheissä ja suvuissa
Forssalaiset ovat ylpeitä siitä, mitä paikalliset perheet ja suvut ovat saaneet aikaan tekstiiliteollisuudessa vuosikymmenien kuluessa.
Tehtaita on pyöritetty paikallisin voimin ja juuri forssalaiset kehittelivät itse tuotteiden valmistusta ja kankaita.
Forssalainen Teija Lauronen pitää arkistoa ainutlaatuisena.
Näistä tulee ihmisille niin paljon muistoja.
Teija Lauronen
– Se on sanoin kuvaamaton ja yllättävän laaja. Tämä on kulttuuriperinnöllisesti hirveän tärkeää. Näistä tulee ihmisille niin paljon muistoja, huokaa Lauronen.
Forssalaisen Marja-Leena Kangasniemi-Saaren mielestä arkisto pitäisi saada ehdottomasti esille.
– Tällä hetkellä materiaali on niin ahtaissa tiloissa, ettei tänne pääse juurikaan penkomaan näitä aarteita. Nyt ihmiset ovat tietämättömiä siitä, mitä kaikkea Forssassa on tehty, hän murehtii.