Hyppää sisältöön

Sotia johdettiin välillä viinan voimalla – uusi tutkimus paljastaa armeijan alkoholiongelmia

Dosentti Lasse Laaksosen sotahistoriallista tutkimusta pidettiin jo etukäteen niin arveluttavana, että tutkimukselle ei tahtonut löytyä rahoitusta.

sotilaita
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Lasse Laaksonen kertoi aamu-TV:n haastattelussa tutkimuksestaan, jossa hän selvitti sodanaikaisen armeijan alkoholiongelmaa.
Hilkka Säävälä

Julkinen salaisuus on, että kahakoita ja sotia on Suomessa käyty ja johdettu välillä humalassa. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Lasse Laaksonen on kerännyt yksityisistä lähteistä, tuomioistuinten pöytäkirjoista ja kuulustelupöytäkirjoista yli 600-sivuisen tutkimuksen aiheesta.

– Tarkoitus oli tehdä oikeutta historiallisille henkilöille. Ei lähteä mukaan juoruiluun vaan dokumentoida mitä on tapahtunut, Laaksonen sanoi aamu-TV:n haastattelussa.

Viina pelasti verenvuodatukselta Mäntsälän kapinassa

Viina väritti vuoden 1932 Mäntsälän kapinaa.

– Kun lähdettiin kapinan tielle, korkattiin pullo, Laaksonen kertoi.

Kapinan johtajaa, armeijasta erotettua kenraalimajuri Walleniusta ja tätä kiinni ottamaan lähetettyä kenraali  Lauri Malmbergia yhdisti viina.

– Miehet ryyppäsivät matkalla Helsinkiin ja tulos oli se, että Malmberg katosi muutamaksi päiväksi ja Wallenius itse ilmoittautui poliisikamarille. Voidaan sanoa, että humalaiset miehet pelastivat tilanteen, ja verenvuodatukselta vältyttiin, Laaksonen sanoi.

Viipurinlahden taisteluja johdettiin päissään

Talvisodan aikana samainen Wallenius otettiin uudelleen armeijaan. Hän menestyikin hyvin Lapissa. Sieltä Wallenius siirrettiin talvisodan lopun tärkeimmälle rintamalle, Viipurinlahdelle. Wallenius ehti turhautua matkallaan Kannakselle ja katosi muutamaksi päiväksi tavoittamattomiin ryyppyreissulleen. Potkut tulivat toistamiseen.

– Viipurinlahden kohdalla voi sanoa, puolustus oli sekaisin kun Wallenius tuli rintamalle, ja se oli entistä enemmän sekaisin kun Wallenius lähti.

Ylipäällikkö Mannerheim suhtautui alkoholiongelmaisiin alaisiinsa ristiriitaisesti.  Hän hyväksyi joidenkin juomisen, joidenkin juopottelu johti potkuihin.

Päämajaa vaivasi alkoholiongelma

Mannerheimin asennetta juopotteluun kuvaa suhtautuminen päämajassa operaatioita suunnitelleeseen kenraali A. F. Airoon. Airon alkoholiongelmaan ei puututtu. 

Mannerheim ei puuttunut myöskään esimerkiksi eversti Armas Kempin alkoholinkäyttöön, vaikka tämä oli humalassa mennyt siviilikylään, tuhonnut siellä istutuksia, ohjannut liikennettä ja haukkunut lopulta ihmisiä bolseviikeiksi.

 – Mannerheim totesi, että mies tarvitsee lepoa.

Kun tämä toistui, mies määrättiin kotijoukkoihin. Kotijoukkojen komentajana oli toinen alkoholisti, Mäntsälän kapinan epäonnisessa kiinniotossa kunnostautunut Malmberg.

Suosittelemme sinulle