Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Liiku interaktiivisessa Puhoksessa nuolinäppäimillä ja katsele ympärillesi hiirellä vetäen. Klikkaamalla numeroita pääset katsomaan videoita Puhoksen ihmisistä.
Suomen suurin ostoskeskus. Helsingin Puotinharjun ostoskeskus eli Puhos oli 1960-luvulla paikka, jota saatettiin tulla ihmettelemään kauempaakin.
Vuonna 1965 rakennetun ostarin nimi vaikuttaa ilmeiseltä lyhenteeltä, mutta se keksittiin alunperin nimikilpailussa yleiseksi synonyymiksi ostoskeskukselle, joka oli vielä käsitteenä uudehko. Puhos johdettiin pohjalaisesta murresanasta "puhto", joka tarkoittaa taloryhmää.
– Esimerkiksi Roihuvuoreen piti tulla sitten seuraava "puhos". Nimi jäi kuitenkin lopulta elämään vain tähän Puotinharjuun, kertoo päällikkö Anri Linden Helsingin kaupunkiympäristöstä.
Puhoksen kultakausi alkoi hiipua, kun massiivinen Itäkeskuksen kauppakeskus, nykyiseltään Itis, kohosi sen viereen 1980-luvulla. Itis alkoi syödä asiakaskuntaa, eikä 90-luvulla iskenyt lama auttanut asiaa.
Tänä päivänä tätä 60-luvun ylpeydenaihetta ei uskoisi heti oman aikansa lippulaivaksi. Puotinharjun pikkujätti on kiltisti sanottuna pienen pintaremontin tarpeessa. Rapistunut ostari ei ainakaan ulkomuotonsa puolesta houkuttele ostoksille. Kahdessa kerroksessa olevan kauppapaikan ylätasolle vievät liukuportaat eivät toimi.
Etnisen basaarin kohtalo auki
21 000 neliömetrin laajuisen Puhoksen naapuri Itis on pinta-alaltaan ja palvelujen määrältään lähes kymmenkertainen. Puhoksessa kauppa kuitenkin käy: ostari on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut maahanmuuttajataustaisten pienyrittäjien kauppapaikaksi.
Puhoksessa toimii reilu parikymmentä liikettä. Pikaisella kierroksella paljastuu muun muassa parturi-kampaamoa, käytetyn tavaran liikettä sekä useita etnisiä ravintoloita, kahviloita ja ruokakauppoja. Täältä jos jostain saa aitoja Lähi-idän herkkuja. Ylätasolla on pieni moskeija, takanurkassa kapakka.
Alkuperäistä ostaria on laajennettu vaiheittain vuosikymmenten aikana. Laajennoksessa toimii tunnetumpaa liikeketjua: Alepa, Jysk, Elixia, Musti ja Mirri, Intersport.
Seuraava käänne "Suomen suurimman" tarinassa on tapahtumassa piakkoin: Puhoksen tontin vuokrasopimus päättyy Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2020.
Mitä tapahtuu tämän jälkeen, on osittain hämärän peitossa.
On vaarallista, että ostari rapautuu ja rapautuu, kun ei tiedetä mitä sille käy.
Matti Saaranen, hallituksen jäsen, Puotinharjun Puhos Oy
Ostarin kunnostaminen maksaisi niin paljon, että remontti ei ole keskuksen yrittäjille kannattavaa – ainakaan jos on olemassa riski kauppapaikan purkamisesta. Puheita ostarin purkamisesta on pyöritelty pitkään, mutta 60-luvulla rakennetun osan historiallinen arvo saattaa turvata sen säilymisen.
– On vaarallista, että ostari rapautuu ja rapautuu, kun ei tiedetä mitä sille käy. Yrittäjät eivät uskalla laittaa remontointiin rahaa kiinni. Tarvittaisiin virallinen päätös vanhan osan suojelusta, niin voitaisiin miettiä mitä loppuosalle tehdään, sanoo kiinteistöyhtiö Puotinharjun Puhoksen hallituksen jäsen Matti Saaranen.
Neljännes ostarin omistavasta Puotinharjun Puhos Oy:stä kuuluu pienomistajille, monet heistä juuri Puhoksen maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Loput omistuksesta on suuremmilla toimijoilla, kuten Keskolla, Ilmarisella ja HOK-Elannolla.
Hallituksessa vaikuttava Saaranen on yhden omistavan tahon, Spondan kehitysjohtaja. Spondan suurin vuokralainen Puhoksessa on kuntosaliketju Elixia.
– Kaupunki voisi ainakin jatkaa vuokrasopimusta määräaikaisesti ja kompensoida hieman tontin vuokraa, että pystyttäisiin tekemään kunnostustoimenpiteitä, Saaranen toivoo.
Vanha Puhos on arvokas, uusi puoli saatetaan jyrätä
Huoli Puhoksen vanhimman, rapistuneimman osan ajamisesta maan tasalle on nyt ainakin Helsingin kaupungin puolesta mitätöity.
– Kaupungin tahtotila on, että sitä ei pureta, koska se on luokiteltu niin arvokkaaksi. Muutama muu ostoskeskus on jo tällä tavalla niin sanotusti menetetty, kaupungin asemakaavoituksessa päällikkönä toimiva Anri Linden kertoo.
Myöhemmät ostarin laajennokset taas todennäköisesti joutuvat jyrän alle: tilalle on suunniteltu asuinrakennuksia.
– Uudemman osan tilalle on suunniteltu laajemmin asumista, koska se on rakennettu laveasti. Tarkoitus ei olisi luopua liiketoiminnan mahdollisuudesta. Ostarin osa purettaisiin ja siihen tulisi kerrostaloja, joissa on kivijalka liiketiloille.
Puhoksen tulevaisuutta on lähiaikoina käsitelty kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa. Ostoskeskuksen vanha osa pitäisi kunnostaa ja sille tulisi kehittää uusi mielenkiintoinen konsepti, joka sopisi uuteen asuinalueeseen.
Neuvottelut kaupungin ja Puhoksen välillä ovat käynnissä, mutta kaupungin näkemyksen mukaan nyt odotellaan Puhoksen omistajien seuraavaa siirtoa.
– Päätöksiä pitäisi pikkuhiljaa alkaa tapahtua. Täällä kaavoituksen puolella ollaan odotettu Puhoksen yhtiöstä, mihin suuntaan heillä on aikomus lähteä, Linden sanoo.
Armonaikaa vuoteen 2027?
Johtava tonttiasiamies Ilkka Aaltonen Helsingin kaupunkiympäristöstä kertoo, että Puotinharjun Puhoksen hallituksen tulisi nyt yrittää löytää Puhokselle ostaja, joka haluaisi kehittää ostoskeskusta ja pistää paikat kuntoon. Mitään varmaa ei ole lyöty lukkoon, vaikka puheita ostajaehdokkaiden kanssa on ollut.
Vuokrasopimuksen umpeutumisesta huolimatta vuosi 2020 ei välttämättä ole lopullinen määräaika Puhoksen kohtalolle.
– Neuvotteluvaraa on vielä. On puhuttu, että kunhan ostaja ja kunnostussuunnitelma löytyy, niin vuokrasopimusta voitaisiin mahdollisesti jatkaa viidellä vuodella, Aaltonen sanoo.
Sukella itse 3D-Puhokseen
Puotinharjun ostarille on nyt mahdollista sukeltaa Ylen tuottaman interaktiivisen kokonaisuuden kautta. Kolmiulotteisesti luotuun Puhokseen pääset jutun alusta.
Nuolinäppäimillä voit liikkua Puhoksen ostoskeskuksessa. Kännykällä liikkuminen tapahtuu kahdella sormella vetäen. Klikkaamalla numeroita pääset kuulemaan kiinnostavia tarinoita ostarilla toimivien ihmisten kertomana.
Puhoksen interaktiivinen 3D-malli on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, videosisällön on tuottanut Svenska Ylen Spotlight-toimitus.
Teksti: Tommi Kolehmainen
Päivitys juttuun 22.10 klo 13.30: Puhosta ennen on ollut joitain ostareita, eli se ei ole nykyisen käsityksen mukaan ollut ensimmäinen ostoskeskus Suomessa. Asiaa on kuitenkin tulkittu myös eri tavoin, koska “puhosten” eli ostoskeskusten käsite alkoi vakiintua vasta 60-luvulla.