Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä.
– Olisi varmaan aihetta Suomessakin selvittää, aiheutuuko ilotulitteista havaittavaa huononemista hengitysilman laatuun kaupungeissa, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoo.
Ainakin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n Helsingin mittauspisteissä pommien paukutus ja rakettien ampuminen näkyvät vuoden vaihtuessa samanlaisina piikkeinä kuin jos alueella roihuaisi iso tulipalo.
– Kyllä se on sinä yönä ongelma. Tilanne on pahin, jos on kova pakkanen eikä yhtään tuule. Pahimmillaan hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia, sanoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa.
Vuosissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuonna 2000, jolloin ilmassa oli jopa tuhat mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä. Ihan viime vuosina on suotuisten säiden vuoksi päästy sentään paljon vähemmällä.
Ilotulitteista vaarallisia hengitettäessä tekee, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia. Ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin.
Suomessa ilotulitteita ammutaan entistä useammin. Vuodenvaihteen lisäksi raketit kuuluvat nyt myös venetsialaisiin ja kaupunginosajuhliin. Nykyään ammutaan kesälläkin.
Ei savua ilman hiukkasia
Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa. Suomessa ei. Meillä monissa kaupungeissa on kieltoalueita, mutta syy rajoituksille on toinen. Ampumista ja paukuttelua pidetään vaarallisena alueilla, joissa väkeä on koolla paljon.
Euroopassa myytäville ilotulitteille on runsaasti vaatimuksia. Suomessa Tukes testaa myyntierien turvallisuutta. Välillä kosteus on ollut ongelmana pitkää merimatkaa tehneille ilotulitteille.
Kontrolli on kannattanut, sillä nykyiset pommit ja paukut ovat huomattavasti turvallisempia ja sisältävät myös vähemmän raskasmetalleja kuin pari vuosikymmentä sitten.
Tapaturma- ja tulipaloriskin näkökulmasta isot padat ovat melko turvallisia, koska ne eivät pääse kaatumaan. Isolla padalla saa myös näyttävyyttä, mutta vastaavasti hengitettäviä hiukkasia pääsee pienellä alueella ilmaan kerralla paljon. Ja patoja katsotaan usein melko läheltä.
HSY neuvoo, että ilotulituksia kannattaa huonon ilmanlaadun vuoksi seurata kauempaa. Siellä missä on savua, on ilmassa myös haitallisia hiukkasia.
– Ratkaisevaa on, minne savut kulkeutuvat. Jos ammutaan omia raketteja paikassa, jossa on paljon ihmisiä ja niitä ammutaan paljon, niin silloin ympäristössä on tietysti myös paljon savua, Anu Kousa sanoo.
Lyhytaikainen pikkujuttu vai laajempi ongelma?
HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalaisen mukaan ilmanlaadusta keskustellaan ainakin heillä joka uudenvuoden jälkeen. Ilotulitteiden vaikutuksista hengitysilmaan pitäisi HSY:läisten mielestä avata kunnon keskustelu. Päätösvastuu on kuitenkin poliitikoilla.
HSY:n toive saattaa toteutua, sillä ainakin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi aikoo nyt tehdä asiasta kirjallisen eduskuntakyselyn.
Poliitikoille ilotulittaminen on ollut herkkä asia, sillä paukuttelu liitetään lähtökohtaisesti iloisiin tapahtumiin. Ilotulittaminen on kuitenkin saanut jo viime vuosina paljon negatiivista huomiota ympäristön roskaamisesta, silmävammoista ja eläimet säikyttävästä metelistä.
Saksan ympäristöviraston mittauksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen kaupunkikeskustojen hiukkaspäästöihin, mutta suuntaa ne antavat. Esimerkiksi viime vuodenvaihteessa Saksan Leipzigissa mitattiin yhdeltä yöllä peräti 1 860 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä, Münchenissä ja Nürnbergissä ylittyi tuhat mikrogrammaa.
Keskiarvoja mittaamalla hiukkasmäärät on helpompi ymmärtää. Eräällä mittausasemalla Münchenissä vuorokauden keskiarvo 1.1.2017 oli 564 mikrogrammaa kuutiometrissä.
Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia niin Münchenissä kuin Helsingissäkin pidetään liian korkeina, jos vuorokauden keskiarvo ylittää 50 mikrogrammaa.
_Jutusta korjattu lause, jonka mukaan ilotulitteita myydään entistä enemmän muotoon ammutaan entistä useammin. _