Hyppää sisältöön

"Naulasi sittenkin" – Luther-dokumentti kietoo monia lankoja myös satavuotisen Suomen itsenäisyyden tarinaan

Kuopion piispa Jari Jolkkonen avaa tv-dokumentissa Martti Lutherin ja reformaation merkitystä.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen
Martti Luther valmistui teologian tohtoriksi Erfurtin yliopistosta vuonna 1512 ja hän sai tällaisen tohtorin hatun. Lutherin tarinaa dokumentissa kertoo piispa Jari Jolkkonen. Kuva: Kalevi Pitkäkangas
Seppo Tikkanen

Uskonpuhdistuksen aloittajana pidetty Martti Luther on tuttu mies Jari Jolkkoselle. Kuopion piispa Jolkkonen on tehnyt Lutherista aikoinaan väitöskirjan. Nyt hänen ideastaan syntyneessä tv-dokumentissa lähdetään Lutherin jalanjäljille. Lutherin elämänkulkua seuratessa vieraillaan muun muassa Wittenbergissä, Eisenachissa, Eislebenissä ja Erfurtissa.

Tasan 500 vuotta sitten lokakuun lopussa Martti Luther julkaisi 95 latinankielistä teesiään Wittenbergissä. Legendan mukaan hän naulasi teesinsä linnankirkon oveen. Nyt Jari Jolkkonen on saanut legendan tueksi myös kirjallisen todisteen. Aikaisemmin Jolkkonen itse on ajatellut, että Luther ei naulannut teesejään, koska ensimmäinen maininta on vasta Lurherin kuoleman jälkeiseltä ajalta.

– Äsken löydettiin kuitenkin Lutherin läheisen työtoverin Georg Rörerin latinankielinen merkintä hänen Uuden testamentin käsikirjoituksestaan. Siinä Rörer kirjoitti, että herran vuonna 1517, Pyhäinpäivän aattona, naulattiin tohtori Martti Lutherin aneita käsitteleviä teesejä Wittenbergin kirkkojen oviin, Jolkkonen kertoo dokumentissa.

– Tämä on Lutherin elinajalta eli naulasi sittenkin, Jolkkonen jatkaa.

Wittenbergin linnankirkon ovi
Wittenbergin linnankirkon ovelta alkoi luterilainen reformaatio, kun Martti Luther julkaisi 95 aneteesiään 31.10.2017. Kuva: Kalevi Pitkäkangas

"Lutherista monia lankoja Suomen satavuotisen itsenäisyyden historian tarinaan"

Jolkkonen sanoo, että Lutherin tärkein viesti liittyy armoon, joka on ilmaista. Sitä ei voi ostaa, myydä eikä ansaita. Juuri siksi se tekee meidät Jolkkosen mukaan iloisiksi ja vapaiksi.

– Se on elämää uudistava voima, joka kutsuu meidät palvelemaan toisiamme, sietämään toistemme vikoja, elämään yhdessä uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Jolkkonen näkee selviä yhtymäkohtia Lutherin jättämässä henkisessä perinnössä myös nykypäivän Suomeen, onhan Suomea pidetty yhtenä luterilaisimmista maista.

– Se vaikuttaa käsitykseemme omantunnon vapaudesta, kirkon ja valtion erosta ja toisaalta yhteistoiminnasta. Koulutuksen arvostaminen tulee sieltä myös, samoin yhteinen vastuu köyhistä. Monia lankoja tulee suoraan reformaatiosta Suomen satavuotisen itsenäisyyden historian tarinaan, toteaa Jolkkonen.

Hän muistuttaa, että Luther vaati perustamaan kouluja sekä pojille että tytöille.

– Siinä on jonkinlainen peruskoulun idea iduillaan. Reformaatio on monella tavalla läsnä tämän päivän Suomessa.

Dokumentti tehtiin pienellä porukalla

Jolkkonen kertoo, että idea Luther-dokumentista syntyi hänen kuultuaan maailman parhaiden Luther-tutkijoiden kokoontuvan elokuun alussa Wittenbergiin ja Erfurtiin. 

– Olen juossut näissä konferensseissa viiden vuoden välein. Kun kuulin, että nyt kokoonnutaan pelipaikoilla eli siellä missä kaikki tapahtui, syntyi ajatus, että kertoisin reformaation tarinaa ja haastattelisin näitä muita Luther-tutkijoita, kertaa Jolkkonen.

Dokumentti tehtiin pienellä porukalla ja tiukalla aikataululla. Kuvaukset saatiin valmiiksi kuudessa päivässä.

– En ole saanut dokumentin tekoon minkäänlaista koulutusta. Ohjaaja, Siilinjärven seurakunnan kappalainen Satu Väätäinen ja kuvaaja Kalevi Pitkäkangas tekivät siitä dokumentin. Heidän panoksensa oli ratkaiseva tässä. Kokemus oli hieno, kiittelee piispa Jolkkonen.

Dokumentin voi katsoa Yle Areenasta täältä.

Suosittelemme sinulle