JUVA Suomalaisella ravikansalla on käsissään lähtölistoja, joissa komeilee nopeampia aikoja kuin koskaan. Myös maailmanennätystilastoihin on noussut aiempaa taajemmin Suomessa syntyneiden ravihevosten nimiä.
Erityisesti nuorten hevosten kohdalla vauhdit ovat kasvaneet selvästi. Hippoksen Ylelle keräämistä tilastoista selviää, että esimerkiksi 3-vuotiaiden lämminverihevosten parhaimmisto on kohentanut aikojaan kahdella sekunnilla 2000-luvun aikana. Kun vuonna 2000 3-vuotiaiden starttiin tulleiden lämminverihevosten keskiarvoaika 2100 metrin matkalla oli 18,9, se on vuonna 2017 ollut 16,9.
Suomenhevospuolella kehitys on ollut vielä huimempaa. Esimerkiksi 4-vuotiaiden suomenhevosten parhaat juoksevat neljä sekuntia nopeammin kuin vuosituhannen vaihteessa. Starttiin tulleiden 4-vuotiaiden suomenhevosten keskiarvoaika oli vuonna 2000 34,3, kun tämän vuoden tilastoissa keskiarvoaika on 30,5.
Tällaisesta tilanteesta haaveiltiin 2000-luvun alussa, ja Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen on kehityksestä jopa yllättynyt.
– Se kertoo siitä, että juoksijahevosta on systemaattisesti jalostettu ja valmennettu ja siinä on onnistuttu. Valmentamisymmärrys on kaiken kaikkiaan kehittynyt raviurheilussa, toteaa Mäkinen.
Mäkinen muistuttaa hymynkare äänessään, että esimerkiksi ravihevosen ruokinnasta pidetään tarkempaa huolta kuin valmentajansa vitamiineista. Ravihevosen aamulämpöjen ja sykkeen mittaaminen treenin jälkeen kuuluvat jo perusrutiineihin.
Jalostuksen kehittyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ravihevosten isäorit on valittu aiempaa tiukemmalla seulalla. Rahaa ollaan valmiita satsaamaan jo astutukseen ja varsamaksuihin, valmennuksesta ja ruokinnasta puhumattakaan.
– Nuorten hevosten ikäluokkien kokonaistaso on noussut. Taustalla on, että hevosten perinnöllinen taso on noussut. Jalostukseen käytettävät yksilöt ovat entistä laadukkaampia. Muualta maailmasta, varsinkin Yhdysvalloista, tuotavan siemenen osuus on kasvanut. Neljännes jalostustammoista siemennetään maailmalta tulevalla tuontispermalla, kertoo jalostusjohtaja Minna Mäenpää Hippoksesta.
Siitostammojen valinnassa Mäenpää näkee vielä kehittämisen varaa, mutta näillä näkymin sekin asia korjaantuu pikku hiljaa.
Vauhti kasvanut 2000-luvulla
Vauhdin kasvu näkyy selvästi esimerkiksi ikäluokkakilpailuissa.
– Esimerkiksi tämän vuoden 3-vuotiaiden Kriteriumissa koko tusina hevosia juoksi hyviä aikoja. Siinä ei ollut vain yksi tai kaksi hyvää hevosta, vaan kaikki olivat hyviä, kiittelee Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen.
Tilastovertailun perusteella Mäkinen on valmis laittamaan romukoppaan myytin hitaasti kypsyvästä suomenhevosesta.
– Suomenhevosia on alettu valmentaa samantyyppisesti kuin lämminverihevosia on jo pitkään valmennettu. Näin suomenhevoset ovat olleet valmiimpia kilpahevosia entistä nuorempina. Suomenhevosia on aiemmin valmennettu pitkäjänteisemmällä tyylillä, ja odotettukin, että ne ovat parhaimmillaan vasta kymmenen ikävuoden korvilla, kertoo Mäkinen.
Mahdollisuus kansainväliseen menestykseen tuo huomiota
Suomalaisen raviurheilun kannalta nopeuksien kasvu ja entistä tasokkaammat ikäluokat tarkoittavat sitä, että FI-tunnus komeilee yhä useammin hevosen nimen perässä kansainvälisten suurkisojen lähtölistoissa. Se taas Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkisen mielestä antaa toivoa siitä, että raha ja sitä myöten yleisö löytävät entistä sankemmin joukoin ravien pariin.
– Se, että suomalainen ravihevonen kehittyy absoluuttisesti paremmaksi, tuo mahdollisuutta kansainväliseen menestykseen. Tämä taas tuo lajille suosiota. Tällaista tilannetta hevosihmiset ovat kovasti odottaneet ja odotukset ovat aina korkealla tasolla.
Mäkinen muistuttaa, että kun aiemmin menestys oli muutaman tähtihevosen varassa, nyt mahdollisia menestyjiä kasvaa laajemmalta pohjalta.
– Tässä on ihan selvä ilmiö.
Ravivalmentaja: Porukassa ajaminen tärkeää
Vuoden ikäinen Rallston ei vielä tiedä, millaisia odotuksia siihen kohdistuu. Juvalla asustava nuori lämminveriori käyttäytyy valjastettaessa kuin se olisi tehnyt ravihevosen uraa jo kauan. Katse on valpas ja korvat sojottavat suoraan eteenpäin, eivätkä vieraat ihmiset tai kamera hevosta hätkäytä.
Varmuutta ja rauhallisuutta huokuva hevonen on kuitenkin saanut kärryt peräänsä vasta kymmenkunta kertaa – mutta se voi olla useammin kuin monella sen ikätoverilla pari vuosikymmentä sitten. Uutta ravisukupolvea Rallston edustaa myös siksi, että sen isäori on valittu tiukalla syynillä ja sen terveys sekä kunto on omistajansa ja valmentajansa Jani Ruotsalaisen tarkan silmän alla.
– Ennen opetettiin ajolle myöhemmin. En tiedä, ovatko ravivalmennuksen perusasiat muuttuneet kovinkaan paljon. Tietysti on tullut jarrukärryjä ja niin edelleen. Isoin tekijä on, että jalostus on kehittynyt, ja hevoset tulevat ammattivalmentajille yhä nuorempina.
Ruotsalainen uskoo, että varsinkin suomenhevosilla on vielä mahdollisuus tikistää ennätyksiä uusiksi.
– Kyllä kehitys menee koko ajan eteenpäin. Joka vuosi tulee parempia ikäluokkia. Tarpeeksi paljon kilometrejä nuorille, niin kyllä sieltä hyvät yksilöt erottuvat, toteaa Ruotsalainen.
Ruotsalainen, kuten muutkaan valmentajat, eivät toimittajalle kaikkia kikkojaan paljasta.
– Esimerkiksi porukassa ajaminen mahdollisimman varhain helpottaa siirtymistä kilparadoille, pohtii Ruotsalainen.
Mistä sitten tietää, onko ohjien päässä uusi lahjakkuus?
– Voi kun sen joku osaisi kertoa. Joistain hevosista näkee heti, onko hyvät potkut. Mutta on niitäkin hevosia, jotka treenaa kotona hyvin, mutta kilpailee huonosti. Oikeastaan voisi sanoa, että se on yleensä niin, että hyvä hevonen on kotona laiska, ja radalla syttyy hyväksi kilpahevoseksi, virnistää Ruotsalainen.