Kun 20 vuotta äidinkielen opettajana toiminut Sari Hyytiäinen lukee oppilaidensa tekstejä, hän huomaa, kuinka paljon luku- ja kirjoitustaitojen taso on laskenut. Yhä useammalla lukiolaisella on vaikeuksia hahmottaa tekstiä, sanavarasto on kaventunut, puhekieli ja kirjoitettu kieli sekoittuvat keskenään. Jo käsitteiden erottaminen toisistaan on hankalaa.
– Sellaiset sanat kuin paatunut ja paatoksellinen sekä tiedoton ja tiedostamaton menevät helposti sekaisin. Vastaan tulee myös arkipäivän kyökkisuomea eli arkipäiväistä kieltä. Niin tapahtuu, kun sanavarasto kapenee, toteaa Kouvolan Yhteislyseossa äidinkieltä ja kirjallisuutta opettava Hyytiäinen.
Myös tekstin tulkinta ja rivien välistä lukeminen aiheuttavat lukiolaisille vaikeuksia. Ironiseen sävyyn kirjoitettua sarkastista tekstiä ei ymmärretä sarkasmiksi. Erityisen huolestuneeksi Hyytiäisen on saanut se, että nuoret eivät välttämättä enää ymmärrä tehtävänantoja.
– Eräs ammattikoulun opettaja kertoi, kuinka hänen pitää lukea suomalaisille opiskelijoille tehtävänantoja ääneen tallenteeksi. Syynä on se, että opiskelijat eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Se kuulostaa jo tosi pahalta.
Nyt pitää saada aikaan jotakin konkreettista, jotta saamme pelastettua suomalaisten luku- ja kirjoitustaidot.
Sari Hyytiäinen
Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtajana toimiva Hyytiäinen on nostanut koulukirjastojen ja luku- ja kirjoitustaidon yhteyden esiin moneen kertaan eri yhteyksissä. Hänen huolensa jakavat maan tuhannet äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat. Pisa-tutkimusten tulosten valossa lasten luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen on ollut tiedossa jo vuosia, mutta yhteiskunnallinen keskustelu on jäänyt lähinnä voivottelun tasolle.
– Siitä on puhuttu paljon, mutta mitään ratkaisua ei ole tarjottu. Nyt pitää saada aikaan jotakin konkreettista, jotta saamme pelastettua suomalaisten luku- ja kirjoitustaidot.
Ministeriö virittelee toimia
Tänä syksynä opettajat ryhtyivät Hyytiäisen ajatusten pohjalta toimeen ja laativat yhteisen lausunnon siitä, miten lasten luku- ja kirjoitustaitoa on lähdettävä parantamaan. Syntyi ajatus Lukeva koulu -hankkeesta, joka on tarkoitus levittää Suomen kaikkiin kouluihin samaan tapaan kuin Liikkuva koulu.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto pyysi muutama viikko sitten Äidinkielen opettajain liittoa esittelemään toimia luku- ja kirjoitustaitojen parantamiseksi. Hyytiäinen kävi siellä hiljattain kertomassa Lukevasta koulusta.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uudenlaisia toimia sen varmistamiseksi, että jokainen lapsi ja nuori saa riittävän lukutaidon. Niistä kerrotaan lisää myöhemmin.
– Kutsumme tähän valmisteluun mukaan myös äidinkielen opettajat, ja tutustumme tarkemmin äidinkielen opettajien hankkeeseen. Se kuulostaa mielenkiintoiselta ja varteenotettavalta avaukselta. On erittäin arvokasta, että se tuli nimenomaan opettajilta, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Koulukirjasto kaikille
Nuorten luku- ja kirjoitustaidon heikentyminen on seurausta siitä, että vapaaehtoinen lukeminen on vähentynyt peli- ja somemaailman tieltä. Äidinkielen opettajien mielestä tärkein asia olisi nyt saada kouluihin kunnolliset kirjastot, jotka ruokkivat vapaaehtoista lukemista ja joiden materiaalia – kirjoja ja lehtiä – hyödynnetään kaikessa opetuksessa. Hyytiäisen mukaan koulujen käyttämien kirjastojen taso vaihtelee valtavan paljon eri puolilla maata.
– Esimerkiksi Espoon kouluissa on hyvät koulukirjastot tai kirjasto lähellä koulua, mutta sitten on kuntia, jotka eivät juurikaan hanki kouluille kirjoja tai ne ovat vanhoja ja ränsistyneitä. Se, että kirjat ja lehdet ovat helposti saatavilla, on tosi tärkeää.
Myös Kouvola on lähdössä kehittämään koulukirjastoja. Hyytiäisen työpaikalle Kouvolan Yhteislyseoon on tarkoitus perustaa nykyaikainen koulukirjasto sähköisine lainausjärjestelmineen ja uusine kirjoineen. Hän toivoo, että muitakin kouluja lähtee mukaan.
– Kirjojen pitää olla sellaisia, että ne palvelevat opetusta. Niiden pitäisi kiinnostaa nuoria niin, että he lainaisivat niitä muutenkin kuin opiskelua varten. Jos hyllyssä on yksi luotaantyöntävä kirja, se vie mielenkiinnon myös viereisistä kirjoista.
Jo nyt tytöt ovat lukuvuoden verran poikia edellä ja pääkaupunkiseutu vuoden edellä muuta Suomea.
Sari Hyytiäinen
Äidinkielen opettajien liiton mukaan myös muissa oppiaineissa pitäisi paneutua kielenopetukseen nykyistä paremmin. Uusi opetussuunnitelma korostaa monilukutaitoa sekä sitä, että jokainen opettaja on oman tieteenalansa kielenopettaja.
– Jokaisessa oppiaineessa käytetään tieteenalan omaa kieltä ja käsitteistöä. Opettajat eivät ole oikein kärryillä siitä, miten niiden opettaminen siirrettäisiin konkreettisesti koulutyöhön. Perinteisten tekstien lukemisen rinnalla tarvitaan taitoja lukea liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä tekstejä.
Pisa-tutkimusten mukaan 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt hiukan jokaisessa mittauksessa. Tyttöjen ja poikien väliset erot kasvavat nopeasti, samoin valtakunnalliset erot.
– Sanotaan, että jo nyt tytöt ovat lukuvuoden verran poikia edellä ja pääkaupunkiseutu vuoden edellä muuta Suomea. Erityisen huolestunut voi olla Itä- ja Pohjois-Suomen poikien lukutaidosta. Tuloksiin vaikuttaa perheen sosioekonominen tausta, joten lukutaito on jo sosiaalisesti erottava tekijä. Lukutaidottomuudella ja syrjäytymisellä on selvä yhteys, Hyytiäinen sanoo.
Videoiden katselu ei korvaa ääneen lukemista
Lukevan koulun lisäksi äidinkielen opettajat haastavat neuvolat, päiväkodit ja pienten lasten vanhemmat mukaan luku- ja kirjoitustaidon pelastustalkoisiin. Hyytiäinen muistuttaa, että vain joka neljäs vanhempi lukee lapsilleen ääneen päivittäin.
– Neuvoloissa pitää käynnistää kampanja, jossa kerrotaan vanhemmille, miten välttämätöntä ääneen lukeminen on. Se lisää tajua kielestä ja opettaa keskittymään ja kuuntelemaan. Se myös ruokkii mielikuvitusta. Videoiden katselu ei korvaa lukemista.
Kun lapsi oppii peruslukutaidon, helposti ajatellaan, että se oli siinä. Oikeasti lukutaidon kehittäminen vasta alkaa siitä.
Sari Hyytiäinen
Yleinen virhe on lopettaa ääneen lukeminen, kun lapsi oppii lukemaan itse.
– Kun lapsi oppii peruslukutaidon, helposti ajatellaan, että se oli siinä. Oikeasti lukutaidon kehittäminen vasta alkaa siitä. Pitää oppia lukemaan kriittisesti ja pohtimaan lukemaansa.
Kansainvälisen lasten lukutaitotutkimuksen mukaan suomalaiset neljäsluokkalaiset suhtautuvat lukemiseen negatiivisesti muihin maihin verrattuna.
– Siinä näkyy, ettei heille ole syntynyt lukemisen kulttuuria. Vanhempien pitäisi ohjata lapsiaan lukemaan päivän lehtiä ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Pelkkä otsikoiden silmäily ei riitä.
OAJ: Pyörät alkavat pyöriä hitaasti
Opetusalan ammattijärjestö OAJ pitää Äidinkielen opettajain liiton avausta Lukevasta koulusta erinomaisena. Myös OAJ:n mukaan koulukirjastojen taso vaihtelee paljon eri puolilla maata. Uudenaikaisissa koulukeskuksissa kuten esimerkiksi Oulun Ritaharjun koulussa samaan kampukseen on keskitetty peruskoulu, päiväkoti ja kirjasto.
– Ne toimivat vierekkäin ja tukeutuvat toisiinsa. On vaikea sanoa, mikä olisi valtakunnallisesti yhdenmukainen tapa, mutta pitäisihän kaikilla kouluilla jonkinlainen koulukirjasto olla. Jos pienen koulun lähellä ei ole yleistä kirjastoa, pitäisi huolehtia siitä että koulussa olisi riittävän kokoinen koulukirjasto, sanoo erityisasiantuntija Olavi Arra OAJ:stä.
Kaikissa oppiaineissa vauhti ei varmaankaan ole ihan sata lasissa.
Olavi Arra
Arra arvioi, että kouluissa on myös alettu noudattaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksia lukutaidon edistämiseksi kaikissa oppiaineissa. Pelkkiin oppikirjoihin nojaaminen on vähentynyt opetuksessa.
– Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa luetaan lehtiä ja käytetään sähköisiä medioita. Kaikissa oppiaineissa vauhti ei varmaankaan ole ihan sata lasissa. Pyörät alkavat pyöriä hitaasti ja menee hetki ennen kuin opetussuunnitelman hienot ajatukset käytännössä konkretisoituvat.
Sitä, käytetäänkö erilaisia tekstejä opetuksessa riittävästi, on Arran mukaan vaikea arvioida. Hän sanoo, että opettajien täydennyskoulutus on ollut Suomessa pitkään retuperällä. Siinä on edelleen puutteita, vaikka täydennyskoulutukseen on panostettu viime aikoina.
– Isoin ongelma on, että joissakin kunnissa opettajien on tosi vaikea päästä täydennyskoulutuksiin. Niistä pitäisi olla jokin yhteinen minimivaatimus, joka takaisi opettajille riittävän määrän täydennyskoulutusta.