Suomessa puhutaan digitalisaatiosta, alustataloudesta, tekoälystä ja roboteista. Ne tulevat ja muuttavat yritystoiminnan ja yhteiskunnan.
Käyttöönotto kuitenkin kangertelee, ennustaa Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (TIVIA). Suomessa puuttuu 9 000 digiosaajaa ja parin vuoden päästä jo yli 15 000. Ja kuten oheinen kaavio kertoo, se on vasta alkua.
– Vuonna 2030 "gäppi" on jo 50 000 henkilöä. Tästä on tulossa Suomen talouskasvun kannalta suurin yksittäinen pullonkaula, uskoo myös Tekesin johtaja Pekka Sivonen.
Samaa mieltä on Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pekka Neittaanmäki.
– Tämä on talouskasvun este. Jotta tilanne saataisiin stabiloitua, opiskelijoiden sisäänotto pitäisi vähintään kaksinkertaistaa.
Ehdotus: tuntuva lisäys sisäänottoon
Kaksinkertaistaminen ei ole pelkkä heitto.
Neittaanmäki on juuri lähettänyt opetusministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön ehdotuksen, jonka mukaan it-alan opiskelijamäärää tulisi kasvattaa dramaattisesti. Ehdotus lähti Jyväkylän yliopiston nimissä, mutta keskusteluissa ovat mukana myös kollegat Oulun, Vaasan ja Itä-Suomen yliopistoista.
Tällä hetkellä Suomen yliopistoihin otetaan vuosittain noin 1 500 it-alan opiskelijaa. Neittaanmäen mukaan kandi- ja maisteriopiskelijoiden sisäänottomäärä tulisi kasvattaa 2 500:aan – ja sen päälle pitäisi luoda noin tuhannen opiskelijan täydennyskoulutuslinja.
Neittaanmäen mukaan koulutus toteutettaisiin verkostomaisesti monen yliopiston kesken. Samaan tapaan Lounais-Suomessa koulutetaan insinöörejä laiva- ja autoteollisuuden tarpeeseen. Arvioiden mukaan näillä tekniikan alueilla tarvitaan lähivuosina jopa toista tuhatta diplomi-insinööriä.
It-alalla tarve voi yhtään vähättelemättä olla monikymmenkertainen.
Tämä ei ole it-yhtiöiden ongelma
Osaajavajeesta puhuttaessa on Neittaanmäen ja Sivosen mukaan syytä huomioida kaksi seikkaa.
Ensinnäkin, Suomessa ei ole muutaman vuoden kuluttua kymmeniä tuhansia avoimia it-alan työpaikkoja. Jos maassa vallitsee osaajapula, työpaikkoja ei edes synny. Yhteiskunta ei uudistu, digitalisaatio jää toteuttamatta tai se toteutetaan ulkomaisin voimin ja välinein.
Toisaalta on syytä huomata, ettei it-osaajien puute ole vain it-yritysten ongelma. Noin puolet tämänhetkisestä osaajavajeesta kohdistuu muille aloille.
Konepajat, terveysyhtiöt, finanssiala ja julkishallinto etsivät kaikki digiosaajia. Cargotec on palkannut 400 työntekijän digitiimiinsä kahdessa vuodessa sata henkillöä, Mehiläinen on kasvattanut it-osastonsa muutamassa vuodessa kolmesta hengestä kolmeenkymmeneen. Nordea on palkannut vuoden kuluessa parisataa it-osaajaa. Samoin on tehnyt OP-ryhmä, jonka it-osastolla työskentelee jo tuhat henkilöä.
– Me olemme finanssiyhtiö, mutta myös teknologiayhtiö. Samalla tavoin konepajat ja mediayhtiöt ovat tänään teknologiayhtiöitä. Ja tästä johtuen kysyntä it-osaajista on tällä hetkellä kovaa, toteaa OP:n tietohallintojohtaja Juho Malmberg.
Hän pitää ehdotusta opiskelijamäärien kasvattamisesta hyvänä asiana. Toisaalta hän huolissaan siitä, mistä kaikki opiskelijat löytyvät.
"It on insinööritiede"
Osaamisvajetta kartoittaneen Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius on vuosia taistellut suomalaisen it-osaamisen ja etenkin ohjelmisto-osaamisen puolesta.
Hän pitää Neittaanmäen ehdotusta kannatettavana. Samalla hän peräänkuuluttaa sisältömuutosta.
– Oppialanäkökulma pitäisi korjata. Muilla tekniikan osa-alueilla meillä on käytännöllisiä insinööritieteitä, mutta tietojenkäsittely on jostain syystä lähes täysin matemaattis-luonnontieteellinen ja teoreettinen ala.
Heleniuksen mukaan tilanne olisi sama, jos kaikki Suomen lääkärit korvattaisiin lääketutkijoilla.
Toisaalta Heleniuskin pohtii kysymystä osaajista. Jos Suomi päättäisi kaksinkertaistaa yliopistojen it-opintojen aloituspaikat, löytyisikö koulutettavia?
Suomessa on syytä kantaa huolta lukion pitkän matematiikan suosiosta etenkin tyttöjen joukossa. Toinen tärkeä seikka on Suomen houkuttelevuus ulkomailla. Suomen pitäisi olla maa, jonne halutaan tulla tekemään it-töitä ja suorittamaan alan opintoja.
Professori: lukukausimaksut pois
Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu muuttui pykälän verran haastavammaksi, kun EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettiin lukukausimaksut.
Tämä oli professori Neittaanmäen mukaan huono linjaus.
– Hakijamäärät ovat it-alalla yliopistosta riippuen jopa puolittuneet. Kyllä tätä vähän ennakoitiin, että Suomen houkuttelevuus laskee ja näinhän siinä kävi. Lukukausimaksut tulisi poistaa it-alalta. Saksassa on tiettävästi näin menetelty.