Koira tutustuu maailmaan ja asioihin suullaan. Varsinkin pennut kokeilevat hampaitaan joka paikkaan. Jos pentuajan jaksaa siirtää johdot koiran ulottumattomiin, se ei välttämättä vanhempanakaan yritä niitä järsiä, sanoo eläintenkouluttaja ja –asiantuntija Tommy Wirén.
Eläimeen ei kuitenkaan voi koskaan luottaa täysin, koska se kaikesta koulutuksesta huolimatta toteuttaa lajinsa käyttäytymistarpeita. Esimerkiksi koiralla on voimakas tarve etsiä, kaivella ja pilkkoa ruokansa. Jos lemmikki saa ateriansa liian helposti, etsimisen tarve jää tyydyttämättä.
– Koira voi tuhota naulakkoon jätetyn takin, jos se haistaa, että taskussa on joskus ollut jotakin syötävää. Tai repiä roskiksen, jos se pääsee siihen käsiksi. Kyse ei yleensä ole nälästä vaan luontaisen tekemisen tarpeesta, sanoo eläintenkouluttaja Tuire Kaimio.
Kaivamisen ja repimisen tarpeeseen kätevä keino on tyhjä maitotölkki, jonka sisään laitetaan pienempi laatikko, mistä koira löytää makupaloja.
Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio
Läppärin johdossa ruuan tuoksu
Vaikka koira olisi jättänyt aina johdot rauhaan, se voi yhtäkkiä innostua järsimään vaikkapa kannettavan tietokoneen johtoa. Näin voi käydä, jos viimeksi läppärillä ollut on koskenut johtoon ruokatahmaisin sormin. Pelkkä haju riittää koiralle.
Lemmikin äkkinäinen käyttäytymismuutos voi myös kieliä terveydentilan muutoksesta.
– Koiralla voi olla kynsivallin tulehdus, se voi kärsiä epämääräisestä, kroonisesta kivusta, jolloin nuoleminen ja pureskeleminen erittävät endorfiineja. Järsimisen kohteeksi voi silloin joutua mikä tahansa, myös sähköjohto, sanoo Tuire Kaimio.
Kieltäminen ja koulutusyritykset menevät tällaisessa tapauksessa Kaimion mukaan hukkaan, sillä johtojen järsimisen syy on stressin ja kivun lievittäminen.
Estäminen on kieltämistä tehokkaampaa
Moni lemmikki joutuu olemaan tuntikausia yksin, kun omistajat ovat töissä ja koulussa. Eläintenkouluttaja Tommy Wirén neuvoo pelaamaan varman päälle:
– Jatkojohdot koteloon tai teipillä riittävän ylös seinille. Jos johtoja ei saa pois näkyvistä, älä päästä koiraa joka paikkaan. Portit eteen tai ovi kiinni.
Koira kannattaa pitää jo pienestä pennusta asti erillään sähköjohdoista. Tommy Wirénin mukaan lemmikki ottaa puremisyrityksen ja sitä seuraavan kiellon peliksi, jolla saa napattua tehokkaasti ihmisen huomion.
Yksin oleva koira tarvitsee päiväänsä virikkeitä ja haasteita.
– Makupaloilla täytetyt ontot koiranlelut ja virike-ruokakupit tyydyttävät etsimisen halua. Kaivamisen ja repimisen tarpeeseen kätevä keino on tyhjä maitotölkki, jonka sisään laitetaan pienempi laatikko, mistä koira löytää makupaloja, neuvoo eläintenkouluttajaTuire Kaimio.
Johdot voi myös napata seinästä ennen kotoa lähtöä. Jos koiralla on taipumusta pureskeluun, johdot kannattaa tarkistaa aina ennen pistorasiaan kytkemistä.
Liesipaloissa syynä ihminen tai eläin
Suomessa ei tilastoida tarkasti lemmikkien sytyttämiä tulipaloja. Tukesin ylitarkastaja Seppo Niemen mukaan näyttö on hankalaa, ja lemmikin osuus jää arvailun asteelle.
– Liedeltä lähtevä tulipalo on tyypillisin sähköpalo. Jos syttymisen aikoihin kotona on vain lemmikki, on syytä epäillä, että koira on hypännyt hellaa vasten ja onnistunut kääntämään levyn päälle. Tällaisia epäilyjä on melko usein. Teknisistä puutteista johtuvaa liesipaloa ei juurikaan ole tullut vastaan, Niemi kertoo.
Hellalle ei saisi koskaan jättää ruokaa houkuttamaan lemmikkiä. Koiran vahingossa päälle saama levy on melkoinen tulipaloriski, jos esimerkiksi lieden lähellä on helposti syttyvä talouspaperirulla. Hellaa voi suojata lemmikin hyppimiseltä esimerkiksi liesisuojalla.
Johtojen järsimisestä syntyneitä oikosulkuja on vaikea todistaa, jos tulipalo tuhoaa jäljet. Kokkolassa lokakussa 2017 tulipalossa pahasti vaurioituneen omakotitalon syttymissyy selvisi talon nauhoittavasta kameravalvonnasta.
Tallenne paljasti, että ennen palon syttymistä koira puri alakerran sohvalla sähköjohtoa tai –laitetta ja sai sähköiskun. Sen jälkeen sohva syttyi palamaan.
– Koira voi purra johtoa niin, että eristeet murtuvat. Jos piuhat menevät osittain yhteen ja kastuvat syljestä, tulee osittainen oikosulku, joka saa johdon lämpenemään ja kytemään. Jos hampaat survaisevat johdon kokonaan poikki, tapahtuu täydellinen oikosulku. Vikavirtakytkimestä on apua. Vuoden 2005 jälkeen rakennetuissa taloissa jo lähes jokainen pistorasia on vikavirtasuojattu, kertoo ylitarkastaja Seppo Niemi.