Ramallah On joulukuu 2016 Sveitsin Alpeilla. Koolla on korkeaa edustusta palestiinalaisjärjestöjen islamistisen Hamasin ja maltillisemman Fatahin johdosta. Se on ihme, sillä järjestöjen välit olivat jälleen kiristyneet.
– Viime hetkeen asti olimme huolissamme, etteivät he saavu paikalle, kertoo suomalaisen konfliktinratkaisujärjestö CMI:n edustaja Sultan Yasin.
Tapaaminen kuitenkin alkoi suljettujen ovien takana.
Paikalla oli kokeneita poliitikkoja Hamasin ja Fatahin kärkipaikoilta – ja viisi palestiinalaista nuorta Länsirannalta ja Gazasta. Se närkästytti ensin poliitikkoja molemmista leireistä. Palestiinalainen politiikka on vanhojen miesten linnake. Nuoret ja naiset eivät siellä juuri näy.
– Miksi? Huijasitte meitä! Sanoitte, että tämä on korkean tason tapaaminen, Yasin kertoo miesten pauhanneen aluksi.
Tapaaminen oli yksi sadoista, joita CMI on ollut järjestämässä tukeakseen sovitteluneuvotteluita palestiinalaisjärjestöjen Hamasin, Fatahin ja muiden palestiinalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä.
Palestiinalaiset ovat olleet jakautuneita jo yli vuosikymmenen ajan. Hamas on hallinnut Gazaa, kun taas Fatah Länsirantaa. Niiden välille on yritetty hieroa sopua pitkään.
Lokakuussa neuvottelut nytkähtivät eteenpäin, kun järjestöt ilmoittivat päässeensä alustavaan sopuun pitkään jatkuneessa kiistassaan.
CMI on tukenut osapuolten välisiä neuvotteluita, mutta järjestö korostaa ratkaisujen löytämisen olleen osapuolten omissa käsissä.
Mutta miten suomalainen CMI sitten päätyi pohjustamaan tietä palestiinalaisten sisäisten kiistojen ratkomiselle? Se on tapahtunut yhteistyössä CMI:n palestiinalaisen yhteistyökumppanin tutkimuslaitos Masaratin kanssa.
Masarat on tunnettu toimija palestiinalaisessa yhteiskunnassa. Hamasin ja Fatahin edustajat olivat vedonneet Masaratiin, jotta se auttaisi keskustelun välittämisessä.
Virallisten neuvotteluiden rinnalle tarvittiin epävirallista keskustelua tueksi. Masaratilla ja CMI:llä oli yhteydet jo entuudestaan, joten ne ryhtyivät työhön yhdessä. Se sopi myös palestiinalaisille toimijoille.
Suomalainen järjestö koettiin riittävän neutraaliksi. Myös presidentti Martti Ahtisaaren maine auttoi, kertoo CMI:tä Ramallahissa edustava Sultan Yasin.
– Monet palestiinalaiset poliitikot ja toimijat tuntevat Martti Ahtisaaren ja hänen saavutuksensa rauhantyössä. He tietävät hänen saaneen Nobelin rauhanpalkinnon, Yasin sanoo.
Vuosien ajan palestiinalainen Yasin on ollut CMI:n jalat ja kädet kentällä. Hänen tiiviinä työparinaan on toiminut Masaratin johtaja Hani al-Masri.
Tarkoitus on ollut pitää rakentavaa keskustelua auki koko ajan, varsinkin juuri vaikeina hetkinä. Lisäksi on keskusteluun on haluttu tuoda nuoria, naisia ja muita palestiinalaisen yhteiskunnan toimijoita.
– Usein yhteys ei ole niinkään se ongelma, vaan missä hengessä keskustellaan, CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio kertoo Helsingistä käsin.
CMI:n osallistuminen keskusteluihin terroristijärjestöksi luokitellun Hamasin kanssa on herättänyt myös arvostelua. Israelilainen Jerusalem Post -lehti uutisoi alkuvuodesta Sveitsin kokouksesta kriittiseen sävyyn.
CMI:n mukaan neuvotteluissa ei voi ohittaa Hamasia, sillä se on voimakas toimija palestiinalaisessa yhteiskunnassa. Jos se ei ole sitoutunut sopimuksiin, ne romahtavat. Siitä seuraa taas epävakautta.
– Konflikteissa on yleensäkin osapuolia, jotka herättävät paljon tunteita. CMI:n on kuitenkin etsittävä toimijoita, joilla on iso ja väistämätön rooli rauhan aikaiseksi saamisessa. Eristäminen ei toimi. Toki on iso kysymys, mitä esimerkiksi Hamasin aseille tapahtuu, Patokallio sanoo.
Vuosien varrella CMI ja Masarat ovat tavanneet niin Hamasin johtajia Khaled Meshaalia ja Ismail Haniyea kuin Fatahia edustavaa presidentti Mahmud Abbasia.
Mutta iso osa työstä on ollut palestiinalaisen yhteiskunnan erilaisten toimijoiden tuomista mukaan keskusteluun. On järjestetty yli 300 työpajaa, konferensseja ja tapaamisia. Niissä on ollut mukana satoja ihmisiä – nuoria, naisia, tutkijoita, järjestöväkeä, poliittisia toimijoita.
Tapaamisia on ollut Länsirannalla ja Gazassa, mutta myös ulkomailla Helsingissä, Britanniassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa.
Näin on yritetty luoda painetta alhaalta ylös Hamasin ja Fatahin suuntaan. Keskusteluun on haluttu myös muita ääniä kuin kaksi pääpuoluetta. Toisaalta on hahmoteltu poliittista ohjelmaa, jonka nojalla palestiinalaiset voisivat rakentaa yhteistä hallintoa.
Poliittinen ohjelma voi kuulostaa tylsältä jargonilta, mutta sillä on tarkoituksensa. Hamasin ja Fatahin välille on synnytetty sopimuksia aiemminkin. Ne ovat kuitenkin aina romahtaneet.
Siksi CMI ja Masarat halusivat auttaa erilaisia palestiinalaisia toimijoita työstämään ohjelman, jonka varaan yhtenäisyyttä voitaisiin rakentaa. Sitä väännettiin tapaamisissa ruohonjuuritasolta aina politiikan huipulle.
Työn tulokset ovat CMI:n mukaan palestiinalaisjärjestöjen neuvotteluita välittäneen Egyptin pääneuvottelijan työpöydällä.
– Isot teemat, joita olemme edistäneet ovat heijastuneet ison tason keskusteluissa. Samat ajatukset ovat kaikuneet siellä, Patokallio sanoo.
CMI on muun muassa korostanut Hamasin mukaanottamista keskeisiin poliittisiin elimiin.
Käytännössä on hyvin vaikeaa arvioida, mikä CMI:n rooli oli sovun syntymisessä. Neuvotteluissa on mukana niin monta kokkia ja vaikuttavaa tekijää. Tilanne neuvotteluiden edistymiselle on ollut nyt otollinen monista syistä.
Suurin tekijä lienee ollut Hamasin ahdinko. Se on joutunut yhä pahempaan eristykseen Lähi-idässä. Samaan aikaan Hamas on hallinnut Gazan kaistaletta, jonka talous on romahduksen partaalla Israelin ja Egyptin saarron vuoksi.
Masaratin johtaja al-Masri kertoo heidän taivutelleen Hamasia jo pitkään muutoksiin, jotta sen välit Egyptiin ja ulkomaailmaan parantuisivat.
– Olemme yrittäneet vakuuttaa Hamasia ottamaan etäisyyttä Muslimiveljeskuntaan, hyväksymään kansainvälisen oikeuden ja kansainväliset sopimukset. Ja erottamaan uskonnon politiikasta, al-Masri sanoo.
Al-Masrin ja Yasinin mielestä edistystä on tapahtunut, vaikka maalissa ei vielä olla. Hamas on esimeriksi kohentanut suhteitaan Egyptiin ottamalla etäisyyttä Muslimiveljeskuntaan.
Hamas ei ole suostunut tunnustamaan Israelia, mutta merkkejä kannan lientymisestä on. Toukokuussa Hamas julkaisi uuden poliittisen ohjelman, jossa järjestö hyväksyi palestiinalaisvaltion perustamisen vuonna 1967 miehitetyille alueille eli Länsirannalle, Gazaan ja Itä-Jerusalemiin.
Fatahilla on myös omat motiivinsa nyt sovittelulle. Presidentti Mahmud Abbasin suuri projekti ovat olleet rauhanneuvottelut Israelin kanssa. Palestiinalaisten jako on ollut iso ongelma neuvotteluille, sillä kaikki eivät ole olleet neuvotteluissa edustettuina.
Yhdessä palestiinalaiset olisivat vahvempia neuvotteluissa Israelin kanssa.
**Vaikka alustava sopu Hamasin ja Fatahin **välille on syntynyt, se on hyvin hauras. Tulevina viikkoina ja kuukausina nähdään, miten sen toteuttaminen käytännössä onnistuu.
Olosuhteet ovat nyt aiempaa otollisemmat. Silti alustavia sopuja on aiemminkin saatu aikaan, mutta ne ovat romahtaneet.
Vaikka yksi erä on ohi, CMI:n sovittelutyö ei ole vielä ohi palestiinalaisalueilla.