Rengasvalmistajat myyvät nastarenkaita lupaamalla jääpitoa, mutta mainosten turvallisuutta korostava mielikuva ei vastaa todellisia olosuhteita.
Nastarenkaat eivät talviolosuhteissa juuri säästä ihmishenkiä kitkarenkaisiin verrattuna, sillä renkaiden vuoksi ajoneuvon hallinnan menetyksistä johtavia kuolonkolareita on erittäin vähän.
Trafin tilaaman tuoreen tutkimusraportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan on vuodesta 2011 lähtien sattunut kaikkiaan vain 20 talvikelien kuolonkolaria, joissa ajoneuvon hallinnan menetyksen taustatekijänä on jokin nastarenkaisiin liittyvä puute.
Kahdeksan kertaa taustalla oli jäinen tie. Loppujen taustalla oli lumi, sohjo tai niiden yhdistelmä eli olosuhteet, joissa nastoilla ei edes ole suurta roolia. Merkittävä yhdistävä tekijä oli liian suuri tilannenopeus.
Näiden 20 kuolonkolariautojen keski-ikä oli yli 13 vuotta. Vain yhdellä kolarin aiheuttajalla oli autossaan ajonvakautusjärjestelmä. Lukkiutumattomat ABS-jarrutkin löytyivät vain viidestä autosta.
Renkaisiin liittyvät talvikelionnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Toki talvetkin ovat olleet leutoja, mutta ennen kaikkea autoista on tullut ajonvakausjärjestelmineen niin hyviä.
Vanhan sanonnan mukaan Suomen liikenteessä kuoleekin enemmän ihmisiä nastarenkailla heinäkuussa kuin kitkarenkailla helmikuussa.
Rengastesteissä jarrutetaan siellä, missä kukaan ei jarruta
Suomessa noin kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa nastoilla. Pohjoisessa nastarenkaita käytetään eniten, Uudellamaalla selvästi vähemmän.
Kuluttajat valitsevat renkaansa usein lehtien rengastestien innoittamana tietämättä, että testit eivät kerro paljoakaan todellisista liikenneolosuhteista. Renkaiden testimenestyksen väliset erot ovat aika toisarvoisia, kun tien päällä suurta osaa renkaista on huonossa kunnossa.
Jos autosta löytyy rengas, jossa ei ole jäljellä yhtään ehjää nastaa, on ihan sama, onko kyseessä joskus ollut testivoittaja.
Nastarengasvalmistajat optimoivat renkaansa paljaan jään täysjarrutukselle. Vastaavia tieolosuhteita ei kuitenkaan juuri ole. Todellisessa liikenteessä turvallisuus on ennen kaikkea muita tekijöitä kuin nastoja renkaissa.
Suomessa on kymmeniä tuhansia autoilijoita, jotka ajavat niljakkailla sivuteillä ja tarvitsevat nastoja tai ainakin kokevat olonsa turvallisemmaksi ajamalla nastarenkailla. Sitten on parisen miljoonaa, joilla todellisuutta on jatkuva asfalttiajo korkeamman tienhoitoluokituksen teillä.
Asfaltti tekee nastoista nopeasti lopun. Autoilijalle voi tulla yllätyksenä, kun liukkaassa paikassa kallis nastarengas ei sitten pidäkään.
Kuluneet nastat eivät ole kitkoja parempia
Talviolosuhteissa parhaassakin nastarenkaassa on vain neljäsosa kuivan kelin pidosta. Se tiedetään, että lumipidossa kitkarenkaat ovat uutena jopa nastarenkaita parempia.
Ruotsin VTI:n vuoden 2015 testeissä aivan uusilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli jäisellä pinnalla keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin aivan uusilla nastarenkailla.
Kun nastarenkaat kuluivat, kasvoi niiden jarrutusmatka jäisellä pinnalla 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna. Kuluneisiin kitkarenkaisiin verrattuna jarrutusmatkassa oli enää kahdeksan prosentin ero.
Aalto-yliopiston selvitysten mukaan nastarenkaiden suurin heikkous on etu- ja takarenkaiden pitoero jäisellä kelillä. Etuvetoisessa autossa nastaulkonema kasvaa eturenkaiden kulumisen vuoksi. Taka-akselilla nastat taas painuvat syvemmälle renkaan sisään. Sellainen auto on vaarallinen.
Eturenkaat pitäisikin kierrättää taakse ja takarenkaat eteen viimeistään 8 000 kilomerin välein. Jos autolla ajetaan eteläisen Suomen paljaalla asfaltilla, pitäisi renkaita kierrättää jo 3 000 kilometrin välein. Harva näin tekee.
Trafin tilaamassa tuoreessa tutkimusraportissa arvioidaankin, että on mahdollista, että vetorengas ja vapaasti pyörivä rengas saatetaan jatkossa suunnitella erilaisiksi.
Kohta katupölykeskustelua ei voi enää paeta
Usein kuultava perustelu nastarenkaiden paremmuudelle on, että ne karhentavat liukasta tietä, jolloin kitkarenkailla lipsuttelevat voivat sitten pysyä muun liikenteen tahdissa. Tämä perustelu tulee veronmaksajille todella kaliiksi.
Nastarenkaat ovat talvisin pääasiallinen katupölyn aiheuttaja yhdessä hiekoitusmateriaalien kanssa. Ja nykyiset nastarenkaat kuluttavat tietä enemmän kuin aiemmat nastarenkaat, selvisi ympäristön hiukkastutkimuksiin erikoistuneen Nordic Envicon –yhtiön tutkimuksesta.
NASTA -tutkimusohjelman mukaan se, että autoilijat siirtyisivät käyttämään nykyistä enemmän kitkarenkaita, lisäisi kyllä liikenneonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia. Ennenaikaisista kuolemista ja muista katupölyn terveyshaitoista johtuvat säästöt olisivat kuitenkin moninkertaisia.
Lehtien rengastesteistä, rengasliikkeiden myyntitiskeiltä tai rengasvalmistajien mainonnasta on toistaiseksi turha yrittää löytää vertailukelpoista tietoa eri nastarengasmallien aiheuttamasta tienkulumasta.
Rengasalaa edustavan Autonrengasliiton tietojen mukaan toistaiseksi harvempi kuin joka kymmenes renkaanostaja on renkaan tienkulutuksesta edes kiinnostunut.
Nastarengasvalmistajia niin ikään edustava rengasalaan tekninen foorumi ehdottaakin nastarenkaiden käyttöajan laajentamista (siirryt toiseen palveluun). Sen mielestä nastoja pitäisi saada Suomessa käyttää lokakuun alusta vappuun tai säiden vaatiessa vielä tämän ajanjakson ulkopuolellakin.
Rengasvalmistajien kannanotosta ympäristönäkökulma jää tänäkin vuonna puuttumaan, vaikka Nordic Enviconin tänä vuonna toistetun tutkimusten mukaan jopa kaikkein vähiten tietä kuluttava vanhan mallin nastarengas kulutti tietä kymmenkertaisesti kitkarenkaaseen verrattuna.
Nastarenkailla ajetaan vanhan tiedon varassa
Nastarenkaiden karhentamassa tiessä ei ole kitkaa niin paljon kuin ihmisen aistit antaisivat olettaa. Jokainen moottoripyöräilijä tietää, että kevään karkea asfaltti ei pidä.
Aalto-yliopiston tutkimustiedon mukaan hyvä kitkarengas pitää asfaltin päälle kertyneellä kirkkaalla jäällä jopa paremmin kuin nastarengas. Pito perustuu tutkijoiden mukaan mikroskooppiseen karheuteen, jota paljaalla silmällä ei näe
Suomessa asfaltti-betonipäällysteinen tie on karkeaa, koska meillä käytetään moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen suurta kiven raekokoa. Suurta kiveä tarvitaan nastarenkaiden vuoksi, sillä pienempi kivi repeytyisi nastojen raapiessa irti.
Iso kivi vaatii kiinni pysyäkseen paljon liimaa. Bitumia menee paljon, sillä isojen kivien väliin on jätettävä lämpölaajenemisen vuoksi enemmän tilaa. Tähän tilaan vesi tunkeutuu ja rikkoo Suomen tiet. Pienikivinen tie kestäisi vettä paljon paremmin. Veronmaksajat kiittäisivät.
On oikeastaan ironista, että usein hyvistä autoista ja ajamisesta innostuneet miehet haluavat ehdottomasti käyttää nastarenkaita. Jos Suomessa kitkarenkaiden määrä lisääntyisi ja liukkaudentorjuntaa kehitettäisiin vastaamaan näitä tarpeita, voisi meilläkin siirtyä pienemmän kivikoon asfalttiin. Sellaisella on paljon parempi ja hiljaisempi ajaa.
Autonvalmistajat eivät suunnittele autojaan nastarenkailla ajettaviksi. Hyvä auto ei ole enää hyvä ajettava nastarenkailla. Suurin osa kitkarenkaat valitsevista ei teekään valintaansa ympäristösyistä, vaan haluaa täysin itsekkäästi parempaa ajettavuutta ilman nastojen ropinaa.
_Jutussa käytetyt lähteet: Onnettomuustietoinstituutti, Trafi, Nordic Envicon, HSY, Aalto-yliopsto sekä Autonrengasliitto. _
Juttua korjattu 25.10. klo 10.06: Korjattu ingressiä ja juttua: tapaustarkasteluun poimittiin mukaan vain nastarenkailla aiheutettuja kuolonkolareita. Poistettu arvio puutteellisten nastarenkaiden määrästä. Klo 14.22. Poistettu lause, jonka mukaan joka toisessa autossa olisi huonokuntoiset nastat. Määrä on pienempi. Lisäksi muokattu kuvateksti tapaustarkastelun mukaiseksi.