Ongelma ei ole se, että emme tietäisi, miten terveellisesti eletään. Ongelma on, että emme pysty noudattamaan terveellisiä elämäntapoja. Näin sanoo Itä-Suomen yliopistossa suurta diabeteshanketta vetävä professori Jussi Pihlajamäki.
Ja tässä astuu kuvaan mobiilisovellus. Yksi StopDia-hankkeen mielenkiintoisia yksityiskohtia on Pienet teot -applikaatio. Siinä tutkittavat voivat valita itselleen elintapakirjastosta pieniä käytännön tekoja, jotka perustuvat tyypin 2 diabetekseen vaikuttaviin elintapatekijöihin.
Tämän toivotaan antavan arvokasta tietoa siitä, mikä saa ihmiset sitoutumaan terveellisiin elintapoihin ja millaisia tuloksia terveyttä edistävällä mobiilisovelluksella voidaan saada.
– Kaikki lataavat appeja, myös terveysappeja. Mutta siitä meillä on hirveän vähän tai ei ollenkaan tietoa, edistävätkö ne oikeasti terveyttä. Siinä mielessä [Pienet teot -sovellus] on tärkeä juttu, Pihlajamäki sanoo.
Päästään katsomaan yksilötasolla sitä, mitkä asiat kenellekin näyttäisivät toimivan.
Jussi Pihlajamäki
Käyttäjät voivat valita arkeensa yksittäisiä tekoja tai tapoja tietyistä kategorioista. Esimerkiksi "Arjen hallinta" -kategoriasta voi valita kiireessä pysähtymisen ("kiireen keskellä suljen silmäni ja palautan mieleeni lempituoksuni ja -paikkani") tai hengitysharjoituksen tekemisen ennen palaverin alkamista.
– Jos halutaan järjestää elintapamuutoksia, tällä tavalla ne ovat halvempia kuin jos järjestettäisiin ryhmäohjausta. Kysymys on, onko se mobiilisovelluksen avulla riittävän tehokasta, Pihlajamäki sanoo.
"Sieltä kertyy valtava määrä dataa"
Pienet teot -mobiilisovellus on vain osa laajaa StopDia-tutkimushanketta. Hankkeessa on haastettu suomalaisia testaamaan, kuinka korkea riski heillä on sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Riskiryhmään kuuluville annetaan lisäksi mahdollisuus osallistua henkilökohtaisesti Stop Diabetes -tutkimushankkeeseen. Mobiilisovellus on tarjolla yhdelle tutkimusryhmälle.
Tutkimukseen oli alun alkaen tavoitteena saada mukaan 10 000 ihmistä. Tutkittavien löytäminen on kuitenkin vaatinut paljon työtä ja vienyt aikaa, ja todennäköisempi määrä on nyt noin 5 000.
Tutkittavista noin 900 on tähän asti ladannut Pienet teot -sovelluksen. Heistä kolme neljästä käyttää sitä viikoittain. Se ei kuulosta paljolta, mutta dataa kakkostyypin diabeteksen riskiryhmään kuuluvien ihmisten arkisista elintapavalinnoista on silti kertynyt mukavasti: päivittäisiä tekoja on jo lähes 300 000.
– Sieltä kertyy valtava määrä dataa, jonka perusteella päästään katsomaan yksilötasolla sitä, mitkä asiat kenellekin näyttäisivät toimivan, professori Pihlajamäki sanoo.
Sovelluksessa on 13 kategoriaa, joista pieniä arkisia tekoja voi valita. Alkuvaiheessa suosituimmat kategoriat ovat olleet arjen hallinta, hyvä mieli, kasvikset, ruokarytmi ja uni. Kun tutkittava on käyttänyt sovellusta vuoden ajan, häneltä tutkitaan verensokeriarvot ja hän vastaa laajempaan kyselyyn.
StopDia-hankkeeseen voi hakeutua mukaan helmikuun loppuun. Mukaan voi päästä täyttämällä netistä löytyvän riskitestin. Mukaan pääseminen edellyttää sitä, että kuuluu testin perusteella riskiryhmään ja asuu tutkimusalueella eli Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa tai Päijät-Hämeessä.
Tutkimuksessa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston lisäksi muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Lue myös: