Ollakseen yksi maailman myydyimmistä kirjailijoista Dan Brown, 53, on äärimmäisen ystävällinen ja huomaavainen. Hän kyselee, miten päivä on mennyt ja tuntuu olevan aidosti iloinen päästessään vihdoin Suomeen. Häntä ei haittaa vaakasuorassa satava vesi, eikä ulkona vallitseva hämäryys.
Brownia on yritetty saada Suomeen ennenkin. Nyt vaikutuksen teki Facebook-video (siirryt toiseen palveluun), jolla Brownia houkuteltiin kylmään Pohjolaan. Videossa on suomalaiset peruselementit: jäätä, lunta, avanto. Avantouinnin jälkeen nainen ei kuitenkaan kiiruhda saunaan, vaan ryhtyy lukemaan ulkona Brownin kirjoja.
– Kun näin videon, sanoin managerilleni, miten tästä voi kieltäytyä? Näin luovaan kutsuun ei kerta kaikkiaan voinut vastata kieltävästi. Ja täällä ollaan, nauraa Brown.
Totuus on, ettei Brownin kaltaisen kirjailijan tarvitsisi tehdä markkinointimatkaa Helsingin kirjamessuille. Hänen kirjojaan on myyty maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa kappaletta. Suomessakin yli miljoona. Hiljattain ilmestyneestä Alku-romaanista otettiin heti parin miljoonan painos ja se julkaistiin maailmanlaajuisesti samaan aikaan.
Ennen julkaisua romaani pidettiin visusti salassa. Tällä kertaa kääntäjät ympäri maailmaa koottiin Barcelonaan tiukasti valvottuihin tiloihin. Muiden kääntäjien tavoin suomentaja Jorma-Veikko Sappinen urakoi lähes 500-sivuisen kirjan parissa kuukaudessa.
Kiinnostus koodeihin syntyi lapsuuden jouluperinteestä
Uusimman trillerin tapahtumat sijoittuvat Espanjaan. Tuttuun tapaan kirjassa on koodeja, symboleja, uskontoa, taidetta ja arkkitehtuuria. Arvoituksia ratkoo Da Vinci -koodistakin tuttu symboliikan professori Robert Langdon. Vauhdikkaiden juonikäänteiden avulla Alku käsittelee tulevaisuudenvisiota, jossa tekoäly korvaa uskonnot.
– Olen aina ollut äärimmäisen kiinnostunut tieteistä ja teknologiasta. Teknologia kehittyy niin nopeasti, joten on syytä kysyä, pysyykö meidän eettinen ja moraalinen kehitys mukana? Olemmeko tarpeeksi kypsiä näille muutoksille ja osaammeko käsitellä luomiamme työkaluja vastuullisesti?
Brownin kiinnostus tieteisiin ja uskontoihin juontaa kotoa. Hänen äitinsä oli kirkon urkuri ja isä matematiikan professori. Lapsena Brown uskoi Aatamiin ja Eevaan ja luomisoppiin. 9-vuotiaana hänen mielensä kuitenkin muuttui. Hän pääsi luokkaretkellä luonnontieteelliseen museoon, jossa näki fossiileja ja sai ensikosketuksen evoluutioon.
– Kysyin seurakuntamme papilta, että kumpi näistä tarinoista on tosi, Aatami ja Eeva vai evoluutio? Pappi tokaisi, etteivät hyvät pojat tuollaisia kysele. Siitä alkoi kiinnostukseni tieteitä kohtaan, muistelee Brown.
Brown varjelee yksityisyyttään tarkasti, mikä on ymmärrettävää, kun lukeutuu maailman suosituimpien nykykirjailijoiden joukkoon. Lapsuudestaan Brown kuitenkin kertoilee auliisti haastattelun aikana.
Myös kiinnostus koodeihin on lapsuudenkodin joulutradition peruja. Perheessä ei annettu joululahjoja muitta mutkitta, vaan ne piti löytää. Joulukuuseen oli ripustettu koodi, joka johdatti seuraavan vihjeen luo, ja se taas sitä seuraavan. Kunnes lahjat löytyivät.
– Mikään ei ollut sen mukavampaa lapsena kuin jouluaamuinen aarteenmetsästys!
"Kirjoitan kirjoja, joita haluaisin itse lukea"
Dan Brownin läpimurto tapahtui vuonna 2003, jolloin Da Vinci -koodi ilmestyi. Vain harvoin mikään kirja saa samanlaista nostetta. Kirjan lukivat nekin, jotka eivät yleensä lue ja ne, jotka karttelevat viihdekirjallisuutta. Da Vinci -koodi oli pakko lukea, jotta tiesi mistä puhutaan. Kirjojen menestystä ovat siivittäneet elokuvat, joissa päätähtenä on aina Tom Hanks.
Menestyksen ohella Brown on saanut niskaansa myös paljon arvostelua. Häntä moititaan laskelmoivaksi kirjailijaksi, joka kirjoittaa huonosti virheitä viliseviä kirjoja.
Nykyään Brown on jo tottunut loanheittoon. Hymy ei herpaannu hetkeksikään, kun hän vastaa kysymykseen ilkeistä kritiikeistä.
– Minulla on vain oma makuni. Kirjoitan kirjoja, joita itse haluaisin lukea. Jos maailmassa on ihmisiä, joilla on eri maku, he voivat kaikin mokomin lukea jotain muuta.
– Totta kai haluaisin kirjoittaa sellaisia kirjoja, joita kaikki rakastaisivat, mutta se nyt ei vain mene niin.
Da Vinci -koodin tuoma menestys on Brownin omien sanojen mukaan muuttanut hämmästyttävän vähän hänen elämäänsä.
– Kirjoittaminen ei ole muuttunut miksikään. Minulla on yhä edessäni tyhjä näyttö, kun aloitan. Henkilöhahmoni eivät välitä vähääkään siitä, paljonko kirjojani on myyty.
Brown kirjoittaa äärimmäisen kurinalaisesti. Hän herää joka aamu kello neljä (ilman herätyskelloa) ja ryhtyy kirjoittamaan. Päivässä hän työskentelee kuudesta kahdeksaan tuntiin.
Ennen varsinaista kirjoitustyötä Brown tekee valtavan määrän taustatöitä. Koska kirjat vilisevät erilaisia teorioita, taidehistoriaa ja mitä milloinkin, Brown viettää ainakin puolet vuodesta lukemalla tietokirjoja. Lisäksi hän tapaa eri alojen asiantuntijoita ja matkustaa tapahtumapaikkoihin.
Uusinta romaania varten hän matkusti Espanjaan ja vietti aikaa muun muassa Bilbaon Guggenheim-museossa modernin taiteen kuraattoreiden seurassa. Barcelonassa hän keskusteli tekoälyyn erikoistuneiden tutkijoiden kanssa.
– Alku sisältää monia asioita, joista en tiennyt entuudestaan mitään. Nykyään, kun olen saanut hieman mainetta, minun on helpompi päästä eri alojen asiantuntijoiden juttusille.
Tutkimustyö ja uusiin asioihin perehtyminen tuntuu olevan Brownille melkein mielekkäämpää kuin kirjoittaminen. Mutta kyllä hän kirjoittamisestakin nauttii. Hän kertoo kirjoittaneensa ensimmäisen kirjansa jo viisivuotiaana, tosin äitinsä avustuksella. Kirjan nimi oli Kirahvi, possu ja housut tulessa.
– Aivan hullu nimi, mutta viisivuotiaana se kuulosti hyvältä. Minulla on vieläkin kirja tallessa. En osannut itse vielä kirjoittaa, joten äitini kirjoitti sen sanelustani. Tein itse kuvitukset, naurahtaa Brown.
Ennen kirjailijaksi ryhtymistä Brown yritteli muusikon uraa Los Angelsissa.
– Rakastan yhä musiikkia ja olen tehnyt paljon lauluja. Kirjoittaminen vei kuitenkin voiton.
Brownin kirjat houkuttelevat turisteja tapahtumapaikoille
Brownin kirjojen suosion mittakaavasta kertoo myös se, ettei ole yhdentekevää, mihin kirjailija sijoittaa tapahtumat. Da Vinci -koodi aiheutti turistien vyöryn Louvren taidemuseoon Pariisiin. Myös Firenze, Venetsia ja Rooma ovat saaneet osansa trillerituristeista.
Uusimman kirjan myötä Bilbao ja Barcelona herättävät takuulla kiinnostusta. Brown vietti paljon aikaa Barcelonassa tehdessään tutkimustyötä kirjaansa varten ja toivookin, että Espanjan hallinto ja Katalonia selvittäisivät erimielisyytensä.
– Tärkeintä olisi, että osapuolet kuuntelisivat toisiaan.
Brown on matkustanut muutaman viikon Euroopassa markkinoimassa kirjaansa. Helsingistä kiertue jatkuu Oslon kautta Yhdysvaltoihin. Sitä ennen Brown aikoo pistäytyä suomalaisessa saunassa. Avantoon hän ei vielä pääse, mutta pulahdus kylmään veteen on kuulemma tiedossa.
– Se on varmasti hirveää. Toivotaan, että sydämeni ei pysähdy, kauhistelee Brown.
Kysyttäessä voisiko Helsinki mahdollisesti olla joskus hänen trillerinsä tapahtumapaikka, Brown ei ainakaan oikopäätä tyrmää ajatusta.
– Ei sitä koskaan tiedä. Helsinki-hypoteesi, se olisikin hyvä nimi kirjalle! Ensin minun on kuitenkin opittava paljon lisää Suomesta.
Lupaavaa on, että Brown aikoo vierailla Helsingissä Temppeliaukionkirkossa.