Helsingin kaupungintalolla kului voileipiä ja kahvia viikonlopun ja viime viikon aikana, kun kaupunginhallituksen budjettiryhmä neuvotteli budjettisovusta. Voileipiin ja kahviin toki oli hyvin varaa, sillä Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä rahaa tilillä mistä maksaa. Yhteensä kassavarat ovat tällä hetkellä noin vähän yli miljardi euroa (1 120 000 000).
– Kassavaroilla varaudutaan kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseen. Eli varmistetaan, että käyttömenoihin, investointeihin sekä lainanlyhennykset voidaan hoitaa ajallaan, kaupungin talousarviopäällikkö Matti Malinen sanoo.
Ylijäämää yli 4 miljardia
Tilillä olevien rahojen lisäksi Helsingin kaupungilla on tämän vuoden jälkeen reippaasti yli neljä miljardia ylijäämää. Neljä miljardia.
– Ylijäämä on kirjanpidollista, talousarviopäällikkö Matti Malinen tarkentaa.
– Se ei tarkoita, että kaupungilla olisi vastaava summa kassavirtoja käytettävissään. Vaan ylijäämä on sitoutunut pääosin kaupungin omaisuuteen ja niihin kohteisiin, joihin kaupunki on tehnyt viime vuosina investointeja, Malinen jatkaa.
Mutta silti. Neljä miljardia ja miljardi. Isoja summia.
Kuntaliiton verotusasioiden kehittämispäällikkö Jukka Hakola myöntää, että Helsingillä näyttää menevän kohtuullisen hyvin lukujen valossa, sillä yli neljän miljardin ylijäämä on huomattava summa.
– Kertynyttä ylijäämää on aika paljon. Mutta ylijäämä ei ole ongelma. Alijäämä on ongelma, sitä pitää kattaa vaikka korottamalla veroja. Ylijäämä on vähän kuin positiivinen ongelma. Sen kanssa tullaan kyllä toimeen. Kunnalla on pelivaraa tehdä erilaisia ratkaisuja, Hakola sanoo.
Helsingin ylijäämä on viime vuosina kertynyt muun muassa liikelaitosten kuten Helsingin sataman ja Helsingin Energian yhtiöittämisistä. Lisäksi tuotot maan myynnistä esimerkiksi Kalasataman ja Pasilan alueilla ovat olleet huomattavat.
Ja yllätyksellisyyttä tilinpitoon on tuonut yhteisövero, joka on kasvanut huimasti. Yhteisöveroa on kasvattanut erityisesti peli- ja finanssiala.
Lisäksi Helsingissä työllisyys on kasvanut ja tuloverokin tuottanut kunnalle ihan hyvin. Ylijäämää on siis osittain tullut vahingossa.
Kuntaliiton verotusasioiden kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan kunnalla ei ole sinänsä tarkoituksenmukaista kuitenkaan kerryttää ylijäämää.
– En halua ottaa kantaa Helsingin asioihin. Jokainen kunta tekee omat valintansa oman tilanteensa mukaan. Mutta jos ylijäämää on kertynyt paljon, silloin sitä on perusteltua käyttää joko verojen alennuksiin tai palveluihin tai maksaa velkoja pois, Hakola sanoo.
Hakola huomauttaa, että kuntalain mukaan kunnalla on budjetoinnissa tavoite päästä nollatulokseen.
– Pitkällä tähtäimellä ylijäämän pitäisi olla nolla, että talous olisi vakaalla pohjalla, Hakola sanoo.
Eilen Helsinki päätti laskea kuntaveroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksiköllä 18,0 prosenttiin. Tämä tuo arviolta 70 miljoonaa euroa vähemmän verotuloa Helsingille ensi vuonna.