Pohjoismaiden neuvosto on käsitellyt keskiviikkona kansalaisten sähköistä tunnistautumista, joka helpottaisi arkisten asioiden hoitamista eri maissa.
Nykyisin kussakin Pohjoismaassa pitää anoa maan henkilötunnus, jotta saisi avattua esimerkiksi pankkitilin tai puhelinliittymän. Uudistus helpottaisi muu muassa opiskelua ja keikkatyötä toisessa Pohjoismaassa. Asioiden hoito ei perustuisi henkilötunnukseen vaan sähköiseen tunnistamiseen.
Asian valmisteluun osallistunut Ruotsin sosialidemokraattien kansanedustaja Rikard Larsson sanoo, että yhteinen tunnistautuminen netissä olisi suuri edistysaskel.
– Suomessa tunnistaudutaan netissä, kun ollaan yhteydessä viranomaisiin, korkeakouluihin, yrityksiin tai pankkeihin, Larsson muistuttaa.
Uudistus perustuisi siihen, että samoin tehdään muissa Pohjoismaissa.
– Pohjoismaiden pitäisi hyväksyä toistensa tavat netissä tunnistautumiseen.
Suomessa on meneillään uudistus, jossa julkishallinnon nettipalveluja keskitetään yhden portaalin taakse.
Mitä enemmän eri palvelut siirtyvät nettiin eri Pohjoismaissa sitä paremmi niitä voitaisiin käyttää yli rajojen.
Pohjoismaiden yhteistyöministerin Anne Bernerin mukaan tavoitteena on, että palvelut kulkisivat helpommin mukana maasta toiseen. Ihmisten olisi helpompi opiskella toisessa maassa ja työllistyä rajojen yli.
– Yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet saada lyhytaikaista projektityövoima toisesta maasta.
Tavoitteena myös eri henkilötunnusten hyväksyminen
Rajaesteiden poistamisesta on pohjoismaisessa yhteistyössä puhuttu vuosikaudet. Edistyminen on hidasta. Vaarana on, että sähköinen tunnistamien jumiutuu jälleen.
Larsson tietää, että ehdotus kohtaa hallinnollisia esteitä.
– Olisi tärkeää, että tätä uudistusta vietäisiin eteenpäin korkealla tasolla Pohjoismaiden hallituksissa.
Pohjoismaiden neuvoston seuraavan puheenjohtajamaan Ruotsin yksi painopistealue on digitalisointi, mutta siihen kuuluu monia muitakin hankkeita.
Sellainenkin hanke on vireillä, että maat hyväksyisivät toistensa henkilötunnukset.
Alkuperäinen neuvoston jäsenehdotus koski pohjoismaista yhteiskansalaisuutta, jossa kansalaisilla olisi samat oikeudet ja velvollisuudet kaikissa Pohjoismaissa. Tavoite on muuttunut valiokunnassa hillitymmäksi ja rajat ylittävä tunnistaminen saa laajasti tukea.
Rikard Larsson ei usko pohjoismaisen kansalaisuuden toteutuvan.
– Sähköinen tunnistautuminen on konkreettinen ratkaisu ongelmaan. Jos aletaan puhua pohjoismaiden kansalaisuudesta, ei synny mitään lopputulosta. Päädytään vain taas siihen, että on paljon puhetta.