Vastaan pelmahtaa vanhan kirjan haju. Eikä ihme, sillä WSOY:n Porvoon arkistossa kirjoja riittää. Täältä löytyy jokainen kustantamon julkaisema kirja lähes 140 vuoden ajalta. Kirjoja on peräti kuusi hyllykilometriä, yli 330 000 kirjaa.
Suuri määrä kirjoja on kuitenkin saatu sovitettua yllättävän pieneen tilaan. Vastassa ei ole valtava varastohalli vaan ison salin kokoinen tila WSOY:n perinteikkäässä talossa Porvoon keskustassa. Muinoin koko talo oli kirjojen valtakuntaa, mutta nykyään enää arkisto on Porvoossa.
Ensi vuonna perinteikäs kustantamo täyttää 140 vuotta ja sen kunniaksi arkisto päätettiin uudelleenjärjestää. Kirjat eivät ole parhaassa mahdollisessa järjestyksessä, sillä ajan saatossa arkistointisysteemit ovat muuttuneet useamman kerran.
– Tavoite on saada nämä hienot arkiston aarteet paremmin tutkijoiden ja lukijoiden käyttöön, kertoo projektia johtava WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson.
Tilaa on saatava myös uusille kirjoille, sillä niitä ilmestyy usean kirjan viikkotahdilla. Hyllyissä nököttää useista kirjoista monia kappaleita, ja uudessa järjestyksessä kaikista kirjoista säilytetään vain kaksi kappaletta. Loput joutuvat kiertoon. Arvokkaimmat teokset huutokaupataan, osa päätyy antikvariaatteihin ja osa lahjoitetaan pois. Ne kirjat, jotka eivät kelpaa mihinkään makuloidaan eli tuhotaan.
Kirjoja ei voi jäädä lueskelemaan
Yli 300 000 pitäisi käydä läpi vajaassa puolessa vuodessa. Seitsemän työryhmäläistä aloitti urakan syksyn alussa. Nyt homma sujuu jo sukkelaan. Päivässä läpikäydään parhaimmillaan kaksituhatta kirjaa. Toinen toistaan mielenkiintoisempia opuksia ei ole aikaa jäädä lueskelemaan.
– Se vaatii juuri eniten keskittymistä, ettei jää selailemaan kirjoja. Koko ajan täytyy pitää tahti yllä ja muistaa, että täytyy tehdä myös tulosta, kertoo projektipäällikkö Inkeri Näätsaari.
Eläkkeelle jääneenä kirjastonjohtajana valtava kirjamäärä ei hirvittänyt Näätsaarta lainkaan. Hän on tottunut kirjamassojen hallintaan.
– Tämä on iso kokonaisuus, joka muodostuu fyysisestä työstä, kun kirjoja siirrellään, tarkkuudesta ja ennen kaikkea koko työryhmän tietomäärästä, joka auttaa kirjojen luokittelussa.
Kaikki työryhmäläiset pitävät yllään suojaava esiliina ja valkoisia käsineitä, suojatakseen itseään ja kirjoja. Vanhoihin hauraisiin kirjoihin ei saa jäädä sormenjälkiä tai rasvatahroja. Muutenkin kirjoja on käsiteltävä varoen. Ensin ne pölytetään huiskalla, jonka jälkeen kannet avataan varovasti, jotta ilmestymistiedot saadaan kirjattua ylös. Sitten kirjat kuljetetaan uudelle hyllypaikalle ja kiertoon menevät lajitellaan laatikoihin.
Laihdutusneuvoja 50-luvulta
Silloin tällöin arkistosta kuuluu riemunkiljahduksia. Vastaan tulee aika ajoin arvokkaita ensipainoksia tai kauniita kansia. Hyllyiltä on löytynyt muun muassa Juhani Ahon omistuskirjoituksella varustettuja ensipainoksia ja Tuntemattoman sotilaan ensipainos.
Joukossa on myös hauskoja kuriositeetteja kuten presidentti Relanderin kirjoittama opus Kaniininhoidosta vuodelta 1910 tai kirjailijapelikortit.
– Ehkä meidän isovanhempamme ovat pelanneet tätä kirjailijapeliä. Korteissa on kirjailijoita aina Agricolasta Eino Leinoon, kertoo Näätsaari selaillessaan korttipinkkaa.
Kirjat kertovat paitsi kirjallisuushistoriastamme myös ihmisten arjesta. Etenkin tietokirjoista voi päätellä ajan muotivirtauksista ja ihmisten arjesta.
50-luvulta löytyy kauniita käsityökirjoja, jotka on kauniisti paketoitu pahvikoteloon. Sisältä löytyy kaavoja koristeellisiin pöytäliinoihin ja tyynynpäällisiin. Näätsaari löysi kirjojen seasta myös Laihdutuskalenterin vuodelta 1951. Siinä tarjoillaan samankaltaisia oppeja painonhallintaan kuin nykyäänkin.
– Hieman ihmetyttää, että heti pulavuosien jälkeen oli tarvetta tällaiselle laihdutusoppaalle. Oliko elintaso jo kohonnut niin paljon, että tällaista tarvittiin. Ilmeisesti oli, toteaa Inkeri Näätsaari.
Yksi arvokkaimmista kirjoista on pieni vihkonen vuodelta 1878. Se on nimeltään Pohjanmaan helmi, jonka on kirjoittanut ruotsalainen kirjailija J.O. Åberg. Hän tehtaili historiaan sijoittuvia seikkailukertomuksia, jotka oli suunnattu nimenomaan pojille. Heppoisalta kuulostavan kirjan tekee arvokkaaksi se, että se on ensimmäinen Werner Söderströmin kustantama teos. Siitä alkoi WSOY:n tarina.
Ruotsalainen Bonnier omistaa nykyään WSOY:n.
Arikkelia korjattu 9.11. klo 9:00. WSOY :n kirjoitusasu korjattu.