Länsi-Uudellamaalla on tehty viime aikoina poikkeuksellisen paljon susihavaintoja. Siihen on selvä syy: alueelle on muodostunut uusi susireviiri.
Riistakeskus myönsi tänä syksynä poikkeusluvan, jonka turvin oli määrä kaataa alle vuoden ikäinen susi reviirialueelta. Lokakuun lopulla ammuttu susi oli kuitenkin täysikasvuinen uros.
– Siellä on ollut alfapari eli uros ja naaras sekä kuusi pentua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaadettu susi oli lauman alfauros. Sen takia on hyvin vaikea arvioida, että kuinka pysyvä tämä reviiri on, Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Visa Eronen toteaa.
Eniten susihavaintoja on tehty Snappertunan kylän lähiympäristössä, mutta myös Inkoon ja Siuntion puolelta. Pelkästään kahden viime kuukauden aikana alueelta on ilmoitettu Luonnonvarakeskukseen parikymmentä susihavaintoa.
– Sudet aiheuttavat alueella huolta, vaikka yleensä se ei ole kovin perusteltua. Toki villieläinten käytöksestä ei voi koskaan antaa mitään takeita.Tämän lauman eläimistä voi sanoa, että ne eivät kovin paljon pelkää ihmisiä, Eronen toteaa.
Susireviirin muodostuminen ei yllättänyt tutkijaa
Uudenmaan susihavainnot keskittyvät tällä hetkellä maakunnan länsiosiin. Hyvinkään ja Mäntsälän välimaastosta on löytynyt yhdet suden jäljet, mutta muualla Uudellamaalla susia tai niiden jälkiä ei Luonnonvarakeskuksen keräämien tietojen mukaan ole viime aikoina näkynyt. Uuden lauman ja reviirin muodostuminen nimenomaan Länsi-Uudenmaan rannikolle ei yllätä Luonnonvarakeskuksen tutkimusteknikko Antti Härkälää.
– Jos miettii, että vain noin sadan kilometrin päässä Satakunnan ja Varsinais-Suomen puolella on ollut susia yli kymmenen vuoden ajan, niin eihän se yllätys ole, että niitä Länsi-Uudenmaan rannikollekin on päätynyt. Susien ulosteista kerättyjen DNA-tietojen perusteella Snappertunan lauman uros oli peräisin Satakunnan susireviiriltä ja naaras Raaseporin ja Salon rajaseudulta.
Härkälän mukaan susien alkuperä selittää osaltaan niiden rohkeutta: ne ovat eläneet koko ikänsä suhteellisen lähellä ihmisasutusta.
Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus tehostavat susien seurantaa tänä talvena entisestään. Susien ulosteista saatavien DNA-tietojen perusteella on mahdollista arvioida muun muassa susilaumojen ja -reviirien kokoa entistä tarkemmin.
Riistakeskus pyrkii helpottamaan ihmisten ja susien rinnakkaiseloa
Suomen riistakeskuksen infotilaisuus Snappertunan lähialueen asukkaille täytti Karjaan kansalaisopiston 160-paikkaisen auditorion ääriään myöten kuluvalla viikolla. Tilaisuudessa kuultiin useiden asukkaiden tulikiven katkuisia puheenvuoroja sekä susien puolesta että niitä vastaan. Riistakeskus pyrkii helpottamaan ihmisten ja susien rinnakkaiseloa alueella.
– Perustamme tänne parhaillaan reviiriyhteistyöryhmää. Toivomme, että paikallisia asukkaita lähtisi mukaan tähän järjestäytyneeseen toimintaan. Sen kautta on mahdollista tuoda esille, että minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, miten kannanhoito on onnistunut ja niin edelleen, Visa Eronen vetoaa.
Koko Snappertunan lauma saattaa tosin hiipua pois alfauroksen kuoleman takia. Toisaalta sen tilalle voi tulla myös uusi urossusi.
Sudet ovat herättäneet viime aikoina huolta myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Kokkolan Ullavan asukkaat vaativat lisää koulukyytejä ja kaatolupia susitilanteen takia. Suomen Metsästäjäliitto on puolestaan kutsunut koolle kaikkien aikojen ensimmäisen, valtakunnallisen susifoorumin.
Foorumi järjestetään torstaina Riihimäellä.
Edellinen, viime keväänä julkaistu arvio Suomen susikannasta oli 150–180 sutta. Luonnonvarakeskus antaa seuraavan susikanta-arvionsa touko-kesäkuussa.
_Juttua muokattu 22.11.2017 klo 11:58. Tarkennettu toista kappaletta ja kaatoluvan ehtoja. _