Yhä korkeammalle kurottava rakentaminen lisää ylhäältä pelastamisen taitojen tarvetta pelastuslaitoksilla. Vaikka rakentamisen paloturvallisuusmääräykset edellyttävät rakennuksilta palonkestävyyttä ja asuinhuoneistojen koteloimista paloturvallisiksi, voi pelastajia vastaan tulla myös köysin tehtävää pelastustoimintaa vaativa operaatio.
– Pääsääntöisesti tehtäviin mennään nostolava-autolla, mutta koko ajan korkeammalle kohoava rakentaminen tarkoittaa sitä, että nostolavat eivät enää korkeimpiin kerroksiin riitä. Silloin ollaan köysitoiminnan varassa. Korkeudella ei ole meidän toimintaan sinänsä enää merkitystä, sanoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen vt. paloesimies Sami Huovila.
Esimerkiksi Keski-Suomessa nostolava-autojen korkeus ei kaikkialle riitä. Jyväkylässä nostolava-auto yltää 47 metriin, toisella keskeisellä paloasemalla, tehdaspaikkakunta Äänekoskella puomitikasauto 37 metriin.
Tiettävästi maan korkein, 61 metriin yltävä nostolava-auto, löytyy Helsingin pelastuslaitokselta.
Korkean paikan tehtävät vaativat treeniä
Oma lukunsa pelastajien kannalta ovat työmaiden korkeat nostokurjet ja vielä korkeammalle kipuavat tuulivoimalat, joista niistäkin pitää tarvittaessa pystyä pelastamaan.
– Luhangassa olemme käyneet tutustumassa 140-metriseen tuulivoimalaan. Valmiuksia on myös sieltä pelastamiseen, vaikka se toki on jo aika extreme-hommaa. Sellainenkin pitää pystyä hoitamaan, Sami Huovila kertoo.
Koska tositilanteita köysipelastustehtävissä tulee harvakseltaan, valmiutta pidetään yllä toistuvin, haastavin harjoituksin. Yle seurasi Jyväskylässä köysipelastajien harjoitusta uuden keskussairaalan työmaalla. Tehtävänä oli noutaa nukke, eli nostokurjen sairauskohtauksen saanut kuljettaja 60 metriin kurottavasta nosturista.