Hyppää sisältöön

”Tämä voi tahrata koko pörssin mainetta”– suomalaisen pörssiyhtiön suuromistajalla hämäriä rahavirtoja

Uusi tietovuoto ja Ylen omat tutkimukset paljastavat Suomen pörssihistorian omituisimpiin kuuluvia omistusjärjestelyjä ja kyseenalaisia rahavirtoja. Kyseessä on entinen Ruukki, nykyinen Afarak.

Stelliten kaivos Etelä-Afrikassa.
Yksi Afarakin kaivoksista, Stellite, sijaitsee Etelä-Afrikassa. Kuva: Philip Mostert / Afarak Group
Minna Knus-Galán,
Jyri Hänninen

Helsingin pörssissä noteeratun kaivosalan yhtiön Afarak Groupin kroatialainen suuromistaja on asiakirjojen perusteella salannut todellisen päätösvaltansa yhtiössä vuosia. Menettelyn takia Danko Končar on saattanut syyllistyä arvopaperimarkkinarikokseen.

Afarak Groupin eli entisen Ruukki Groupin osake noteerataan Helsingin ja Lontoon pörsseissä. Yhtiöllä on lähes 7 000 suomalaista osakkeenomistajaa.

Keskusrikospoliisi tutkii Končaria ja hänen omistusjärjestelyjään. Häntä epäillään ainakin sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Kroatialainen on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Ylen hallussa oleva asiakirja-aineisto paljastaa kuitenkin Končarin kyseenalaisia toimintatapoja. Končar on hyödyntänyt myös useita veroparatiisiyhtiöitä.

Danko Končar
Kroatialainen miljonääri Danko Končar on suomalaisen pörssiyhtiön Afarak Groupin suurin omistaja. Kuva: Afarak Group

Valtataistelu suomalaisten pienomistajien ja kroatialaisen omistajan välillä on viime kuukausina koventunut. Suomalaiset osakkeenomistajat ovat vaatineet Koncaria lunastamaan heidän osakkeensa huomattavasti pörssikurssia kovempaan hintaan.

Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtajan Timo Rothoviuksen mielestä vyyhti on Suomen oloissa erittäin ”harvinainen”. Rothoviuksen mielestä Afarakin tapaus voi jopa tahrata koko Helsingin pörssin mainetta.

Jättikauppoja kroatialaisen omistajan rahoilla

Paratiisin papereiksi nimetty vuoto paljastaa, että Končarilla on selvästi kerrottua suurempi vaikutusvalta yhtiössä. Virallisesti Končar omistaa yhtiöstä noin 27 prosenttia, mutta todennäköisesti hänellä on ollut määräysvalta jopa yli 70 prosenttiin osakkeista.

Paratiisin papereiden ohella MOT on saanut käsiinsä Afarakin sisäisiä sähköposteja ja tiliotteita, jotka paljastavat Afarakin osakkeilla tehtyjä hämäriä osakekauppoja. Asiakirjojen mukaan Koncar on myöntänyt lähipiirilleen miljoonalainoja, jotta he voisivat ostaa Afarakin osakkeita.

Afarakin omistus on piilossa julkisuudelta, koska jopa 60 prosenttia omistajista kätkeytyy hallintarekisterin taakse.

Timo Rothovius
Timo Rothovius on Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori sekä Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori, Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius katsoo, että on epätavallista, että pienessä pörssiyhtiössä niin suuri osa omistetaan hallintarekisterin kautta.

– Epätietoisuus oikeista omistajista lisää riskiä. En ostaisi osakkeita yhtiöstä.

Omistusketju päätyy panamalaiseen säätiöön

Danko Končar on erittäin harvoin julkisuudessa esiintynyt miljonääri, jolla on tiettävästi satojen miljoonien eurojen omaisuus. Afarakin lisäksi hän omistaa osuuksia muissa kaivosyhtiöissä, lomakohteita Kroatiassa ja esimerkiksi uusiutuvan energian yhtiöitä.

MOT kertoi Koncarin roolista jo toukokuussa 2010 esitetyssä ”Ruukin ryöstö” -ohjelmassa.

Končarin yritysimperiumin laajuuteen tuovat lisävalaistusta Paratiisin ja Panaman paperit sekä Maltan kaupparekisteri.

Niiden perusteella muodostuu kuva salamyhkäisistä omistusjärjestelyistä. Končar omistaa tai käyttää käytännössä määräysvaltaa jopa kymmenissä veroparatiisiyhtiöissä esimerkiksi Caymansaarilla, Brittiläisillä Neitsytsaarilla, Maltalla ja Bermudalla.

Kuvakaappaus dokumentista.
Yle on tutkinut tietovuodoista saatujen aineiston avulla Danko Končarin omistuksia Afarakissa. Kyseinen dokumentti liittyy Danko Končarin ja hänen vaimonsa Panamassa johtamaan säätiöön. Kuva: MOT
Kuvakaappaus dokumentista.
Kuva: MOT

Yhtiöiden virallisina omistajina on usein Končarin vaimo, serkku tai muita sukulaisia.

Asiakirjojen mukaan Končar kutsuu yhtiöiden nimellisiä omistajia ”sotilaiksi”, joille on annettava tarkat neuvot siitä, miten yhtiöitä ja niiden hallussa olevaa omaisuutta tulee hoitaa.

Končar on allekirjoittanut usein erilaisia sopimuksia yhtiöiden puolesta, vaikka ei niitä virallisesti omistakaan. Ylellä on hallussaan esimerkiksi lähes 20 miljoonan euron lainasopimus, joka liittyy useiden arvokiinteistöjen hankintaan Lontoosta. Sen Danko Končar on allekirjoittanut viiden yhtiön puolesta.

Merkittävä osa asiakirjoista sisältyy Paratiisin papereihin, jotka vuodettiin saksalaiselle Süddeutsche Zeitung-lehdelle (siirryt toiseen palveluun). Se jakoi aineiston edelleen kansainväliselle toimittajajärjestölle ICIJ:lle (siirryt toiseen palveluun), jonka jäsen Ylen MOT:n toimittaja on.

Selvityspyyntö Finanssivalvonnalle

Suomalaisomistajat ovat pyytäneet Finanssivalvontaa selvittämään, onko Končarin omistus Afarakissa ollut jossain vaiheessa suurempi kuin mitä hän on virallisesti kertonut.

Jos Končar lähipiireineen omistaa tai on omistanut yli 30 prosenttia yhtiöstä, olisi hänen pitänyt tehdä lunastustarjous kaikista osakkeista.

Suomalaissijoittajat (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä) esittivät Finanssivalvonnalle syyskuussa lähettämässään vaatimuksessa, että Končarin tulisi lunastaa Afarakin osakkeet 2,5 euron kappalehintaan. Tämä on yli kaksinkertainen yhtiön nykyiseen pörssikurssiin verrattuna.

Yhtiön suurimmat suomalaisomistajat ovat Ruukki Groupin perustajat Markku Kankaala ja Esa Huttunen, sekä joensuulainen liikemies ja sijoittaja, Tokmannin perustaja Kyösti Kakkonen.

Toimistopäällikkö Sari Helminen Finanssivalvonnan markkinavalvontaosastolta kutsuu tapausta ”poikkeukselliseksi”.

Sari Helminen
Sari Helminen johtaa Finanssivalvonnan markkinavalvontaosastoa, jonka tehtävä on valvoa pörssiyhtiöitä. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

– Tarjousvelvollisuus on keskeinen sääntö sijoittajan suojan kannalta. Helminen ei osannut sanoa, koska Finanssivalvonnan päätös asiassa valmistuu.

Ruukin juuret Pohjanmaalla

Ruukin yrityskylässä Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen varrelta löytyy vanha ruukkialue, joka oli teollisessa käytössä jo 1600-luvun lopulla. Sinisen puutalon ulkoseinällä on edelleen tuttu nimi: Ruukki Group.

Ruukki Group logo Ruukin yrityskylässä.
Alunperin Ruukin kylässä sijainnut Ruukki Group perustettiin vuonna 1992. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Yhtiön taival alkoi, kun Esa Hukkanen ja Markku Kankaala perustivat sahateollisuusyhtiön Ruukki Groupin vuonna 1992. Toimintaa ei yhtiöllä enää juuri ole Suomessa.

Yhtiö tuli tutuksi suomalaisille 2000-luvun alun vaalirahakohussa. Tuolloin yhtiön suuromistajia olivat liikemiehet Ahti Vilppula ja Kai Mäkelä. Kun yhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Vilppulan vanha tuttu Danko Končar, yhtiön nimi muutettiin Afarakiksi. Yhtiön pääkonttori siirtyi Maltalle.

– Totta kai se eräällä tavalla tuo epävarmuutta, kun ei tiedä ketkä ne muut omistajat on ja mitkä heidän päämääränsä on, sanoo yhä omistajiin kuuluva Esa Hukkanen.

Esa Hukkanen
Esa Hukkanen perusti yhdessä Markku Kankaalan kanssa Ruukki Groupin vuonna 1992. Hukkanen kuuluu edelleen suurimpiin omistajiin. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Miljoonien eurojen hämärät rahavirrat

Vuonna 2008 Afarakin suuromistajien joukkoon ilmestyi serbialainen Aida Djakov.

Saman vuoden lokakuussa Končarin bahamalaisyhtiö RCS Trading Limited siirsi Djakoville yhden viikon aikana 7,6 miljoonaa euroa Jerseyn veroparatiisisaarella toimivan UBS-pankin konttorin kautta.

Sähköpostit paljastavat, että Djakoville lainattiin rahaa, jotta hän saattoi ostaa Ruukki Groupin osakkeita. Djakov omistaa Brittiläisillä Neitsytsaarilla Atkey ltd-yhtiön, josta kauppojen myötä tuli Afarakin suuromistaja. Sama kuvio toistui usean eri yhtiön kanssa vuosien varrella.

Juuri ennen kuin Alwyn Smitistä tuli Ruukki Groupin toimitusjohtaja, Danko Koncar maksoi Smitin tilille 11 miljoonaa euroa. Tilinsiirto tehtiin Nordea-pankin kautta.

Rahasiirtoja on tehty Nordean, Evli-pankin ja UBS-pankin kautta.

Kuvakaappaus dokumentista.
Kuva: MOT / ICIJ

Evli-pankki reagoi Končarin rahavirtoihin 2011 ja Suomen Finanssivalvonta teki asiasta tutkintapyynnön. Sen seurauksena Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti esitutkinnan, jossa selvitettiin onko Končar syyllistynyt arvopaperimarkkinoita koskevaan tiedotusrikokseen.

Joulukuussa 2016 Helsingin syyttäjänvirasto teki tapauksessa syyttämättäjättämispäätöksen. Yksi perustelu oli, että tiedottamisrikos oli vanhentumassa.

Sisäpiirikauppojen salaaminen jatkuu

Afarakin nykyinen toimitusjohtaja, hollantilainen Guy Konsbruck myi keväällä 2017 oman yhtiönsä osakkeita Afarakille. Kaupasta ei tiedotettu, vaikka kyseessä oli sisäpiirikauppa.

Suomalaiset osakkeenomistajat aikovat valittaa Finanssivalvonnalle myös tästä. Heidän arvionsa mukaan kauppahinta oli yli 200 000 euroa.

– Pörssin sääntöjen mukaan pörssiyhtiön on julkistettava pörssiyhtiön ja sen lähipiirin väliset liiketoimet, jotka eivät ole osa pörssiyhtiön normaalia liiketoimintaa, ellei liiketoimi ole ilmeisen vähämerkityksellinen osapuolten kannalta, Sari Helminen Finanssivalvonnasta sanoo. Toimitusjohtaja kuuluu lähipiiriin.

Finanssivalvonnalle tehdyn tutkintapyynnön mukaan lähipiirikauppa on ”omiaan aiheuttamaan epäilyksiä siitä, onko johto toiminut kaupassa hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla ja yhtiön ja osakkeenomistajien edun mukaisesti.”

MOT:n kysymyksiin vastasi Guy Konsbruckin puolesta Afarak Groupin tiedottaja Jean Paul Fabri. Tiedottaja vahvisti sähköpostissa Konsbruckin ja Afarakin välisen osakekaupan. Afarakin hallitus päätti huhtikuussa 2017 ostaa 15 prosenttia Konsbruckin LL Resources yhtiöstä.

– Ottaen huomioon, että transaktiota pidettiin epäolennaisena, oli neuvottu, että mitään virallista raportointia ei tarvittu, kirjoittaa Fabri.

Afarakin hallituksessa kroatialainen euroedustaja

Euroopan unionin lainsäädännön myötä pankeilla ja muilla finanssialan yhtiöillä on velvollisuus valvoa niin sanottuja poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Afarakin hallituksessa istuu kroatialainen europarlamentaarikko Ivan Jakovčić.

Poliitikko voi toimia pörssiyhtiön hallituksen jäsenenä. Veroparatiiseja tutkivan ja oikeudenmukaista verotusta ajavan kansalaisjärjestö Tax Justice Networkin asiantuntijan Alex Cobhamin mielestä tilanne ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton.

Alex Cobham
Alex Cobham johtaa Oxfordista käsin veroparatiiseja tutkivaa ja oikeudenmukaisempaa verotusta ajavaa kansalaisjärjestöä Tax Justice Networkia. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

– Parlamentin jäsenen – oli kyse sitten kansallisesta tai Euroopan parlamentista – mukanaolo yhtiössä ainakin perustelee sitä, että yhtiön toimintaa on läpivalaistava vielä tarkemmin, Cobham sanoo Ylen haastattelussa.

Maltan kaupparekisterin mukaan Montenegron entisen presidentin sisko, Ana Kolarevic, on ollut omistajana maltalaisessa Ruukki Ltd. -yhtiössä, joka oli vuoteen 2013 asti Ruukki groupin tytäryhtiö.

– Se saa herätyskellot soimaan riskeistä. Mistä raha on tullut, mikä on korruption riski vai onko kyseessä rahanpesu, Alex Cobham sanoo.

Yhdysvaltalaisten viranomaisten (siirryt toiseen palveluun) mukaan asianajaja Ana Kolarevic otti vastaan lahjuksia Telekom-yhtiöltä vuonna 2005. Hän on itse kiistänyt teon.

– Jos omistus ei ole ollut täysin avointa, kannattaisi ottaa sijoitukset pois kyseisestä yhtiöstä ja siirtää rahat johonkin turvallisempaan paikkaan, sanoo Alex Cobham Tax Justice Networkista.

Danko Končar tai hänen vaimonsa eivät ole vastanneet MOT:n useisiin kommenttipyyntöihin. Končarin vaimo Jelena Manojlovic on tällä hetkellä Afarakin hallituksen puheenjohtaja.

Suosittelemme sinulle