Lainoja on myönnetty yhtiöille, jotka toimivat muun muassa Bermudalla, Kyproksella, Panamassa, Brittiläisillä Neitsytsaarilla, Caymansaarilla ja Mansaarella.
Yhtiöiden todelliset omistajat ovat kuitenkin lähinnä Pohjois-Euroopassa kuten Norjassa toimivia yrityksiä. Tämä ilmenee Paratiisin paperit -nimellä tunnetun jättimäisen tietovuodon asiakirjoista.
Varustamoala on veroparatiisien käytössä edelläkävijöiden joukossa. Nykyisin valtaosa suurista tankkereista, risteilyaluksista ja muista laivoista seilaa jonkin veroparatiisimaan lipun alla. Alalla puhutaan niin sanotuista mukavuuslippumaista.
Mukavuuslipun alla olevien alusten todellista omistajista on vaikea saada selvyyttä. Usein aluksissa rikotaan työsuojelu- ja ympäristömääräyksiä ja niissä saattaa olla moninkertainen kirjanpito.
Nordea: ”Alan käytäntöjä noudatetaan”
Keväällä 2016 niin sanotuista Panaman papereista kävi ilmi, että Nordea oli auttanut satoja asiakkaitaan perustamaan yhtiöitä veroparatiiseihin. Uusi tietovuoto, taas osoittaa, että Nordean Pohjoismaisilla konttoreilla on hyvin merkittäviä laina-asiakkaita veroparatiiseissa.
Nordean viestintäosaston mukaan pankki on noudattanut alan normaaleja käytäntöjä varustamolainoja myöntäessään.
– Nordea antaa luottoja monilla toimialoilla toimiville yrityksille, myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kansainväliset laivanvarustamot. Kansainvälisessä merenkulussa ja varustamotoiminnassa olevat yhtiöt toimivat maailmanlaajuisesti, ja on alan normaali käytäntö, että yhtiöillä on yhtiörakenteita myös offshore-alueilla ja aluksia, jotka on rekisteröity erilaisiin avoimiin kansainvälisesti tunnustettuihin alusrekistereihin.
Veroparatiisien käyttö ei ole laitonta, kunhan siihen liittyvät mahdolliset tulot ilmoitetaan verottajalle.
– Verotus ei ole ratkaiseva tekijä rekisteröintimaan valinnassa, sillä shipping-yhtiöt eivät yleensä ole tuloverovelvollisia, missä tahansa ne toimivatkin. Tämä koskee kaikkia suuria eurooppalaisia merenkulkuvaltioita, Nordeasta todetaan Ylelle.
Varustamolainat ovat Nordealle miljardibisnes
Paratiisien papereista löytyy kymmenittäin lainasopimuksia ja laivojen omistamiseen perustettujen yhtiöiden asiakirjoja. Joissain tapauksissa asiakirjoissa vain viitataan ”Nordean lainaan”, mutta ei kerrota summaa tai sopimuksen tekohetkeä.
Ylen hallussa olevat lainasopimukset osoittavat, että Nordea on myöntänyt veroparatiisiyhtiöille lainoja laivojen hankintaan ja esimerkiksi öljynporauslauttojen rakentamista varten viiden miljardin euron verran. Lainat on myönnetty pääosin 2000-luvulla.
Nordea kuitenkin kertoo, että summa on itse asiassa paljon suurempi.
– Nordean shipping- ja offshore-lainasalkku oli vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä kooltaan noin 9,9 miljardia euroa. Nordeaa koskevat samat kansainväliset säännökset kuin sen kilpailijoitakin. Nordeaa koskevat myös asiakkaan tuntemista koskevat säännökset. Kansainväliset valvontaviranomaiset seuraavat tarkasti kaikkien kansainvälisten rahoittajien toimintaa, myös Nordean. Valvojat edellyttävät läpinäkyvyyttä sekä kaikkien lakien, säännösten ja verovaatimusten noudattamista”, Nordean viestinnästä kerrotaan.
Varustamot perustavat usein veroparatiisiin yhtiön jokaista omistamaansa alusta varten.
Asiakirjoista käy ilmi, että joissain tapauksissa näiden yhtiöiden omistajana toimii Nordea itse. Tämän käytännön avulla pankki pienentää luotonantoon liittyviä riskejään. Mikäli varustamoyhtiö ei pysty maksamaan lainaa takaisin, niin pankki voi myydä lainan takuuna olevan laivan.
Kun laina on maksettu takaisin pääosin tai kokonaan, Nordea siirtää veroparatiisiyhtiön ja samalla sen hallussa olevan laivan varustamoyhtiön todellisille omistajille.
Näin Nordea kytkeytyy veroparatiisien kautta tehtyihin järjestelyihin hyvin tiukasti - pankki on niistä tietoinen ja myös aktiivisesti ketjuttaa omistuksia veroparatiisiyhtiöiden kautta.
”Veronkiertoa ja vastuunpakoilua”
Merimiesten ammattiliiton Suomen Merimies-Unionin mukaan varustamoyhtiöt kiertävät veroparatiisiyhtiöiden avulla verojen lisäksi lakeja. Alalla on törmätty usein tilanteisiin, joissa varustamon todellisia omistajia ei ole saatu selville monimutkaisten omistusketjujen takia.
Merimies-Unionin puheenjohtajan Simo Zittingin mukaan mahdolliset verohyödyt ovat vain yksi syy käyttää veroparatiiseja.
– Mukavuuslippumaiden käyttöön liittyy veronkiertoa, vastuunpakoilua, työsuhde-etujen välttelyä ja monia muita ongelmia”, Zitting toteaa. Hänen mukaansa Merimies-Unioni joutuu aika ajoin selvittelemään erilaisissa riitatilanteissa laivojen todellisia omistajia. Usein tämä on osoittautunut lähes mahdottomaksi.
– Omistusketjut voivat kulkea useiden veroparatiisien kautta. Laivoilla voi olla kaksin- tai kolminkertaisiakin kirjanpitoja ja erilaisia versioita asiakirjoista. Joskus omistaja selviää esimerkiksi vakuuspapereista, joissa saattaa olla aivan eri yhtiön nimi kuin virallisissa omistuspapereissa”, Zitting sanoo.
Merimies-Unioni on käyttänyt selvityksissä apunaan myös muun muassa alaan erikoistuneen brittiläisen asianajotoimiston palveluita. Silti kaikissa tapauksissa yhtiön todelliset omistajat eivät selviä.
Zittingin mukaan pahimmillaan anonyymien veroparatiisiyhtiöiden käyttö voi mahdollistaa räikeitäkin väärinkäytöksiä.
– Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa tapahtuu öljyonnettomuus tai jokin muu ympäristökatastrofi. Todellisia vastuunkantajia saattaa olla näissä tilanteissa hyvin vaikea löytää. Kuka vastaa esimerkiksi vahingonkorvauksista, jos omistajia ei pysty selvittämään”, Zitting kysyy.
Mikä määrittää aluksen kotimaan?
Maailmankaupasta peräti 90 prosenttia kuljetaan laivoilla, joten varustamoala on eräällä tavalla verisuonisto, joka pitää maailmantalouden liikkeessä.
Varustamoala on luonteeltaan kansainvälistä. Mikä on oikeastaan laivan kotimaa kun se on jatkuvasti liikenteessä maailman merillä?
– Todellisuudessa laivat eivät välttämättä ole käyneet ikinä siinä maassa, johon ne ovat rekisteröity, Zitting sanoo.
Varustamoalalla on tavallista, että yhtiön osakkeenomistajat ovat esimerkiksi Euroopassa, laivat seilaavat vaikka Bermudan lipun alla, työntekijät ovat Filippiineiltä ja yhtiö kuljettaa rahtia Aasian ja Yhdysvaltojen välillä.
Mukavuuslippumaiden käyttö on jo niin yleistä, että siitä on tullut eräällä hyvällä hyväksytty normi. Zittingin mukaan alan työntekijäjärjestöissä sekä esimerkiksi YK:n alaisessa Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä teemaan palataan kyllä jatkuvasti.
Lähinnä ongelmaan on kuitenkin pyritty puuttumaan työntekijöiden ja vastuunkantajien näkökulmasta – eli kuinka varmistetaan, että alalla maksetaan edes sovittuja minipalkkoja, huolehditaan muista eduista tai kuka on vastuussa esimerkiksi ympäristötuhon sattuessa.
– Jos palkka maksetaan sovitusti ja muista eduista huolehditaan, ei työntekijälle sinänsä ole merkitystä, kuka ja mitä kautta aluksen omistaa”, Zitting sanoo.
Lue myös:
Valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa veroparatiisiyhtiöön
Tällainen yhtiö on jättimäinen veroparatiisipalveluja tarjoava Appleby
Britannian kuningashuone on tehnyt miljoonasijoituksia veroparatiisien kautta
Paratiisin paperit: Trumpin ministerillä liiketoimia Putinin lähipiirin kanssa