Kreikasta pronssikautisesta haudasta löytynyt sinettikivi näytti aluksi pelkältä savikokkareelta, mutta sen sisältä paljastunut taideteos nosti kyyneleet tutkijoiden silmiin, kertoo yhdysvaltalaisen Cincinnatin yliopiston arkeologi Shari Stocker.
Vaikka samassa mykeneläisessä haudassa oli poikkeuksellisen paljon muitakin upeita esineitä, akaatista kaiverrettu sinettikivi on vailla vertaa.
3 500 vuoden takaisen sinettikiven sotureiden vartaloiden ja aseiden kuvaus on niin hienoa työtä, että vastaavaa on tavattu vasta tuhat vuotta myöhemmältä ajalta. Löytö pakottaa arvioimaan uudelleen kreikkalaisen kulttuurin syntyä, Stocker sanoo.
Sinettikivessä ei ole mestarillista vain esimerkiksi soturien lihasten luonnollisuus, vaan myös kuvan pieni koko. Kivellä on pituutta vain hieman yli 3,5 senttiä. Aseiden koristelu ja monet muut yksityiskohdat – jopa vain puolen millimetrin mittaiset – piirtyivät kunnolla esiin vasta mikroskoopin alla.
Kuningas, pappi, kauppias vai ryöväri?
Hauta löytyi oliivilehdosta Peloponnesoksen niemimaalta Pýlosin alueelta toissa vuonna. Tutkijat ovat nimenneet haudan vainajan Aarnikotkasoturiksi hänen jalkojensa päälle asetetun norsunluulaatan vuoksi.
Laatassa levittelee suuria siipiään myyttinen aarnikotka eli vaakalintu, puoliksi kotka, puoliksi leijona.
Vaikka miehen nimessä nyt onkin soturi, hän saattoi olla myös kuningas tai pappi, tai ehkä hänen valtava omaisuutensa oli kaupankäynnin tai ryöstöretkien tulosta, tutkijat sanovat. Hän kuoli 30–35-vuotiaana noin vuonna 1500 e.a.a.
Haudanryöstäjät eivät olleet löytäneet Aarnikotkasoturin hautaa, joten jäljellä olivat niin hänen luurankonsa kuin kaikki hauta-aarteet. Niitä oli alkujaan aseteltu sekä hänen ympärilleen että arkun kannelle, mutta sen oli aika romahduttanut.
Nyt esineet ovat tutkijoille ainutlaatuinen ikkuna kreikkalaisen kulttuurin syntyaikaan.
Kuva kuin Troijan sodasta
Savikokkare piilotteli salaisuuttaan vielä vuoden löytymisensä jälkeen. Niin kauan äärimmäisen tarkka puhdistustyö vei konservoijilta, kertovat kaivauksia johtaneet Shari Stocker ja kreikkalaisen arkeologian professori Jack Davis.
Sinetin kuvassa on kolme soturia. Yksi on jo maassa kuolleena, ja toinen on juuri menettämässä henkensä, kun voitokas soturi työntää miekkaansa hänen kaulansa läpi.
Kohtaus tuo mieleen Homeroksen Iliaan kuvaamat Troijan sodan taistelut. Tuollaiset legendat olivat Aarnikotkasoturillekin tuttuja, Stocker arvelee.
– Sinettikiven on täytynyt olla hänelle todellinen aarre, joka heijasteli hänen asemaansa yhteiskunnassa. Hän varmasti samaistui kaiverruksen sankarisoturiin, Stocker päättelee.
Peräisin Kreetalta
Vaikka vainaja on mykeneläinen, sinettikivi oli Kreetan saaren minolaisen kulttuurin tuote, kuten suuri osa haudan muistakin esineistä. Mantereen mykeneläiset itse eivät olleet kulttuuriltaan yhtä edistyneitä.
Vakiintuneen teorian mukaan mykeneläiset joko ostivat tai ryöstivät minolaisten rikkauksia, kunnes lopulta valtasivat Kreetan. Davis ja Stocker kuitenkin päättelevät löytöjensä perusteella, että kahden kulttuurin suhde oli syvempi ja monimutkaisempi kuin on oletettu.
Kaikkiaan esineitä on luetteloitu jo yli kolme tuhatta, mutta puhdistus- ja konservointityö on yhä kesken, ja Davis uskoo, että odotettavissa on lisää yllätyksiä.
Lisää Aarnikotkasoturista voi lukea hänelle perustetulta verkkosivulta. Sen galleriassa on myös runsaasti kuvia kaivauksista ja löydöistä.