Keskiajalla oli yksi elintarvike ylitse muiden: olut. Sillä maksettiin jopa palkka Raaseporin linnan vartijoina toimineille sotilaille. He saivat työstään korvaukseksi kahdeksan litraa mallasjuomaa päivässä.
Raaseporin linnan viimeisin kukoistuskausi päättyi nimenomaan olutkellarin romahtamiseen ja Helsingin perustamiseen 1500-luvulla.
Nyt Metsähallitus etsii uutta "linnanherraa" eli vuokralaista kehittämään linnan toimintaa ja tuomaan lisää elämää alueelle.
– Haluamme ehdottomasti säilyttää tämän historiallisen ja rauhallisen miljöön, mutta samalla lisätä toimintaa, joka houkuttelee nykyihmisiä tulemaan tänne, Metsähallituksen puistojohtaja Henrik Jansson muotoilee.
Linnassa on vuosien varrella pidetty jo useita tapahtumia ja juhlia sekä kuvattu myös musiikkivideoita.
– Me emme niinkään rajoita toimintaa, vaan ainoastaan katsomme, että linna säilyy tuleville sukupolville, Jansson painottaa.
Mitään pysyviä rakennelmia saati rakennuksia linnan alueelle ei kuitenkaan voi tehdä.
Metsähallitus havittelee lisämäärärahaa
Raaseporin linnan vuokraustoiminta ei läheskään riitä näköpiirissä olevien remontti- ja ylläpitokustannusten kattamiseen. Metsähallitus toivookin valtiolta lisämäärärahaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiinsa.
Esitetty korjausvelkaohjelma kestäisi 15 vuotta, ja Metsähallituksen arvioima rahantarve on yhteensä 72 miljoonaa euroa. Summasta suurimman osan muodostavat rauniolinnat ja -linnoitteet.
Historiallisten kohteiden korjauskustannuksia nostaa erityisesti suunnittelutyö, sillä kohteisiin on hankittava tukku lupia ja lausuntoja eri viranomaisilta. Myös töiden toteuttamiseen liittyvät vaatimukset kasvattavat korjauskuluja entisestään. Esimerkiksi keskiaikaisien rakennusten korjaaminen vaatii erikoisasiantuntemusta ja tarkkaa dokumentointia.
Linnassa ja sen ympäristössä asui aikanaan satoja ihmisiä
Raaseporin rauniolinna on koostaan huolimatta vain kalpea aavistus keskiaikaisesta hulinasta nykyisen Snappertunan kylän kupeessa.
– Linnan ympärillä on ollut kaupunkimainen yhteisö, ja sitä vilinää, melua ja hajuja voi olla tänä päivänä vähän vaikea kuvitella paikan päällä. Historiaa voisi tuoda siellä nykyistä enemmän esille, Raaseporin kaupungin museopäällikkö Dan Lindholm ehdottaa.
Linna ympäristöineen on ehtymätön aarreaitta ja arkisto historiantutkijoille. Linnan ympärille ei koskaan muodostunut pysyvää kaupunkia, vaan ympäristö on ollut viime vuosisadat lähinnä laidunkäytössä. Näin ollen maan uumenissa lienee edelleen loputtomasti viestejä menneisyydestä. Myös linnan sisäpihan mukulakivet ovat yhä sijoillaan multakerroksen alla.
– Toivon, että se olisi nimenomaan elävä linna eikä kuollut ja tyhjä muinaismuisto. Linna kestää kyllä monenlaista toimintaa ja se on meidän kaikkien yhteinen perintö. Näen vuokraamisen hyvänä asiana, mutta toki toivon, että vuokraaja ymmärtää linnan historiallisen arvon ja taustan, Lindholm päättää.
Linnan lopullinen vuokrahinta selviää tulevan yrittäjän tai yhdistyksen ja Metsähallituksen välisissä neuvotteluissa.