Kulovalkean tavoin ympäri maailmaa levinneen #metoo-kampanjan vanavedessä on herännyt vilkas keskustelu kouluhenkilökunnan harjoittamasta, oppilaisiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Viime päivinä ovat olleet esillä epäilyt Kallion lukion opettajan syyllistymisestä oppilaiden seksuaaliseen häirintään.
Ylen A-studio on saanut käsiinsä aiemmin julkaisemattomia, yllättäviä tietoja asiasta: Pojat kokevat enemmän kouluhenkilökunnan tekemää seksuaalista häirintää kuin tytöt.
Tiedot ilmenevät Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tämänvuotisen kouluterveyskyselyn tuloksista, joista osa on jo julkistettu aiemmin.
Kyselyssä kysyttiin opettajan oppilaaseen kohdistamasta häirinnästä kysymyksellä "Kuka tai ketkä ovat tehneet sinulle edellisessä kysymyksessä kuvattuja asioita [seksuaalista häirintää] viimeisen 12 kuukauden aikana – Opettaja tai muu koulun aikuinen?"
Ero tyttöjen ja poikien välillä on hyvin selkeä. Lukioissa henkilökunnan häirintää on kokenut yli tuplasti enemmän poikia kuin tyttöjä. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja peruskouluissa suhdeluku on jopa nelinkertainen.
– Ero näyttää samanlaiselta oli sitten kyse peruskoulun yläkoululaisista, lukiolaisista tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista, sanoo Tasa-arvovaltuutetun tiedottaja Päivi Ojanperä. Tasa-arvovaltuutettu on tehnyt kyselyssä yhteistyötä THL:n kanssa.
Ojanperä lisäsi myöhemmin, että tuloksissa on mahdollisesti joitakin pilailuvastauksia, mutta ero tyttöjen ja poikien välillä on nähtävissä alustavien tulosten mukaan.
Kouluilla on velvoite puuttua seksuaaliseen häirintään
Päivi Ojanperä haluaa tuoda esiin, että yleisesti ottaen tytöt kokevat enemmän seksuaalista häirintää kuin pojat. Mutta kun tekijänä ovatkin koulun henkilökunnan edustajat, tilanne kääntyy päälaelleen.
– Tulokset ovat todella vakavia. Prosentuaalisesti koko oppilasmäärästä tämä on hyvin pieni prosentti, mutta lukumääräisesti tämä on paljon oppilaita. Näitä uhrejahan ei saisi olla yhtään ainutta. Puhumme sadoista uhreista.
Päivi Ojanperä muistuttaa, että kouluilla on tasa-arvolain mukaan velvoite puuttua seksuaaliseen häirintään.
– Sen takia haluttiin tutkia, keitä nämä tekijät ovat. Onko kyse opettajasta tai koulun henkilökunnan jäsenestä, jolla on valta-asema suhteessa lapseen. Tämä on tietysti vakavampaa, jos on kyse henkilöstä, joka käyttää valta-asemaansa väärin.
Syytä siihen, miksi pojat kokevat tyttöjä enemmän seksuaalista häirintää kouluhenkilökunnan suunnalta, ei vielä tiedetä. Kouluterveyskyselyn tutkijat haluavat kuitenkin selvittää vielä sitä, onko uhrien joukossa sellaisia lapsia ja nuoria, jotka muutenkin kokevat syrjivää kiusaamista.
Juttua muokattu klo 00.28: Jutussa mainitun kyselyn kysymyksen viimeinen sana korjattu koulun alaisesta koulun aikuiseksi. Lisätty Päivi Ojanperän maininta mahdollisista pelleilyvastauksista.