Tuulivoimaloiden vilkkuvat valot näkyvät kirkkaina Kalajoen kuuluisille hiekkasärkille. Iso joukko vieri viereen rakennettuja voimaloita halkoo ilmaa vain kivenheiton päässä hotellista ja rannasta.
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kalajoki tunnetaan paitsi dyyneistään myös tuulivoimasta. Jos kaikki vireillä olevat tuulivoimala-alueet toteutuvat, pikkukaupungissa on tulevaisuudessa noin yksi tuulivoimala sataa asukasta kohden.
Monen mielestä se on liikaa. Osa kuntalaisista on noussut kapinaan, koska voimaloita rakennetaan jo liian lähelle ihmisten koteja.
Tuulivoimayhtiöt haluavat hiljentää kritiikin. Ne tarjoavat tuulivoimala-alueiden asukkaille rahaa ja muita etuja sekä lobbaavat paikallispoliitikkoja tavoilla, joita oikeusoppineet pitävät kyseenalaisina.
Adressi ei masentanut, tuuliyhtiö nousi vaikeuksista voittoon
Kalajoen keskustasta parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitsee Torvenkylä. Tänne ja naapurikyliin on tarkoitus rakentaa seitsemän voimalan tuulivoima-alue.
Se on Kalajoen uusin hanke ja kovassa vastatuulessa kyläläisten kapinoinnin vuoksi. Tuulivoimalat sijoitettaisiin lähelle viittä kylää, joissa asuu satoja ihmisiä. Yli sata kyläläistä allekirjoitti adressin, joka vaatii voimaloiden torppaamista.
Vaikea on kuvitella makkaranpaistoretkeä tuulimyllyn huminaan ja välkkeeseen. Siinä luontokokemus kärsii.
Alkuvuodesta kaupungin virkamiehet totesivat, etteivät he voi edistää kaavoitusta adressin takia.
Voimaloita kaupunkiin ajavat tuulivoimayhtiöt eivät antaneet periksi, vaan ryhtyivät entistä kovempaan lobbaukseen. Lopputulos oli se, että lokakuussa Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi kaavan yksimielisesti.
Miten yhtiöt sen tekivät?
Maanomistajat lobbareiksi: “Soita tai lähetä sähköpostia päättäjille”
Voimaloita haluavat rakentaa suomalainen tuulivoimayhtiö Smartwind ja saksalainen energiayhtiö Energiequelle. Suomalaiset myivät projektin saksalaisille kesällä, mutta ovat jatkaneet käytännön asioiden hoitamista Kalajoella.
Smartwind vuokrasi tarvittavat maa-alueet voimaloille jo vuosia sitten, kuten tapana on. Maanomistajat vuokraavat yleensä hehtaareitaan mielellään tuulivoimayhtiöille, koska saavat siitä kelpo korvauksen.
Kun tämä vaihe on ohi, projektia on helpompi myydä kuntapäättäjille. Kalajoella tähän ei välttämättä olisi tarvetta, koska poliitikot yleisesti liputtavat tuulivoiman puolesta.
Smartwind piti Energiequellen mandaatilla aktiivisesti yhteyttä päättäjiin. Mutta sen lisäksi yhtiö kosiskeli sinnikkäästi myös paikallisia kyläyhdistyksiä ja maanomistajia.
Yle sai haltuunsa kirjeen, jolla Smartwind ja Energiequelle lähestyivät syyskuussa maanomistajia. Yhtiöt kerjäsivät omistajia ottamaan yhteyttä Kalajoen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäseniin.
Poliittinen paine hankkeen puolustamiseen pitää olla suurempi kuin vastustajien. Tämän kirjeen mukana Kalajoen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten yhteystiedot.
Soita tai lähetä sähköpostia päättäjille. Voitte käyttää vetoomusliitteen argumentteja siitä, mitä positiivisia vaikutuksia hanke toisi kaupungille ja sen asukkaille.
Tuuliyhtiöiden tavoitteena oli saada adressiinsa yli 300 nimeä, koska se olisi huomattavasti enemmän kuin vastustajien adressissa. Siksi maanomistajia kannustettiin keräämään listalle myös sukulaisten, ystävien ja naapurien nimet.
Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Maanomistajat eivät soittaneet kuntapäättäjien mukaan yhtään puhelua.
Tuuliyhtiöiden oma lobbaaminen sen sijaan luisti. Smartwind ja Energiequelle soittelivat esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenille. Ne esittelivät projektia myös valtuustoryhmille erikseen.Tätä yhtiöt perustelivat sillä, että pienemmässä porukassa syntyy paremmin keskustelua.
Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin mukaan tuulivoimayhtiöiden suorat viestit päättäjille ovat yleistyneet viime aikoina.
– Varmasti meillä fiksut päätöksentekijät ymmärtävät, että se on tuulivoimatoimijan näkökulmasta esitettyä tietoa ja osaavat arvioida, mikä merkitys sillä on, Puoskari toteaa.
Hän lisää, että tuulivoiman vastustajat ovat lähestyneet päättäjiä vähintään yhtä paljon.
Oikeusoppineet: Soittelupyyntö poikkeuksellista vaikuttamista
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei ole aiemmin törmännyt yhtä suorasukaiseen lobbauskehotukseen. Mäenpään mukaan tuulivoimayhtiö yrittää luoda poliittista painetta kiertotietä.
– Se on harmaalla alueella tapahtuvaa vaikuttamista. Jos yhtiö haluaisi pelata avoimin ja puhtain kortein, vain se yksin ottaisi yhteyttä valtuutettuihin ja kunnanhallitukseen, Mäenpää sanoo.
Olemme nähneet, että kylänkehitysraha voi olla tulenarka aihe.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mielestä tilannetta voi tulkita niin, että tuulivoimayhtiöt maksavat maanomistajille korvausta, jotta he lobbaisivat tuulivoiman puolesta.
– Tietääkö kaupunginvaltuuston jäsen, kenen mandaatilla henkilö sitten näitä juttuja kuiskuttelee, ei välttämättä. Tämä on minusta ongelmallista, Tolvanen sanoo.
Tolvasen mielestä tällainen toimintatapa ei istu avoimeen hallintokulttuuriin.
Korruptiota tutkinut Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen puolestaan epäilee, ettei tällainen lobbaaminen ole edes tehokasta. Maanomistajat saattavat kokea, että heitä käytetään välikäsinä.
Salmisen mukaan Kalajoen tapaus kokonaisuutena paljastaa, että tuulivoimayhtiö on vaikuttanut kuntapäättäjiin määrätietoisesti. Yhtiö yrittää rakentaa sellaisen vaikuttamismallin, jolle vastustajat eivät voi mitään.
Kyläyhdistys: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
Soittelutalkoot olivat vain pieni näytös lobbausoperaatiossa.
Aika on rahaa, ja tuulivoimayhtiöt tietävät sen. Siksi ne tekivät kaikkensa saadakseen asukkaat puolelleen ja välttääkseen jopa vuosia kestävän valituskierteen.
Energiequelle tarjosi Smartwindin avustuksella kaikille viidelle tuulivoima-alueen kylälle rahalahjoitusta, jota se kutsuu kylänkehitysrahaksi.
Ylen haltuunsa saaman laskelman mukaan saksalaisyhtiö oli valmis maksamaan tukea yhdelle kyläyhdistykselle jopa 10 000 euroa vuodessa.
Tukea kertyisi siis yhdelle kylälle jopa satoja tuhansia euroja tuulivoimalan elinkaaren aikana. Tuulivoimala tuottaa sähköä yleensä 25 vuotta.
Tämä tarkoittaa, että Energiequelle oli valmis antamaan rahaa kylien elinvoimaisuuteen yhteensä jopa lähes miljoona euroa.
Yhtiöiden mukaan kyläläisiltä ei odoteta mitään vastineeksi rahasta. Kyläyhdistyksille lähetetyssä sopimusluonnoksessa ei mainita, että kehitysrahan hyväksyminen tarkoittaisi valituksista luopumista.
Kyläyhdistysten puheenjohtajien mielestä tukeen sisältyy kuitenkin oletus siitä, että jos ottaa rahaa vastaan, ei asetu tuulivoiman tielle.
– Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Tulee tunne, että jos hyväksymme kehitysrahan, kätemme ovat sidotut, emmekä voi enää valittaa kaavoista, sanoo yksi kyläyhdistysten puheenjohtajista, torvenkyläläinen Jenni Ekoluoma.
Hänen mielestään kyläläiset yritetään ostaa hiljaiseksi.
– Vaikka kuinka hienoon sanaan sen muotoilee ja kuinka hieno rusetti sen rahasumman päälle laitetaan, siinä on kaiku, että se on ihan puhdasta lahjontaa.
Myös kahden muun kylän, Pöntiön ja Himankakylän, yhdistysten puheenjohtajat kertovat Ylelle pitävänsä rahatarjousta lahjontana.
Laki kieltää virkamiesten, kansanedustajien ja yritysten välisen lahjonnan. Kyläyhdistyksiä ei lasketa päättäjiksi, joten rahan tarjoaminen niille ei ole rikos.
Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan sopimus vaikuttaa pyrkimykseltä ostaa myönteistä suhtautumista hankkeeseen, vaikka mitään toiveita ei siihen olisi kirjattukaan.
Väärää tietoa kylänkehitysrahan hyväksymisestä
Tuulivoimayhtiöt ovat väittäneet, että kyläyhdistykset ovat suostuneet ottamaan kehitysrahan vastaan.
Smartwind ja Energiequelle sanoivat näin syyskuussa maanomistajille lähettämässään kirjeessä.
Kyläyhdistysten puheenjohtajien kanssa on päästy yhteisymmärrykseen kylänkehitysrahan jakoperusteista. He ovat ilmoittaneet ottavansa ko. tuen vastaan, kun hankkeen kaavoitus on hyväksytty.
Kyläyhdistykset tyrmäävät väitteen.
– Tuohan on ihan puhdasta valetta. Saako nähdä punaista, Ekoluoma ärähtää.
Marraskuun alussa tuulivoimayhtiöt kuitenkin pyörsivät, että kylänkehitysraha olisi toistaiseksi tehnyt kauppansa. Tämä tuli ilmi yhtiöiden Kalajoen keskustalaisille kaupunginvaltuutetuille lähettämästä infokirjeestä.
Kehitysrahaa vieläpä kuntapäättäjän kylälle?
Kalajoen tapauksessa mielenkiintoista on se, että tuulivoimayhtiö on tarjonnut kehittämisrahaa kyläyhdistykselle, jonka johtaja istuu myös Kalajoen kaupunginvaltuustossa.
Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Ekoluoma on samalla keskustan valtuutettu. Ja tuulivoimakaavasta päättää, kukapa muu kuin valtuusto, joka toimii keskustan komennossa.
Emeritusprofessori Ari Salmisen mukaan olisi eettisesti arveluttavaa, jos kuntapäättäjä samaan aikaan sekä hyväksyisi tuulivoimayhtiön kaavapäätöksen valtuustossa että ottaisi tuulivoimayhtiöltä rahaa kyläyhdistykselleen. Jenni Ekoluoman tapauksessa näin ei ollut, mutta pienissä kunnissa aktiiviset toimijat ovat helposti monessa mukana.
Professori Olli Mäenpään mukaan tapaus on kyseenalainen, vaikkei Ekoluoma olisikaan muodollisesti ollut esteellinen.
– Vaikuttaa siltä, että on pyritty rahalla vaikuttamaan kaupungin päätösvallan käyttöön. Se heikentää kunnallisen päätöksenteon uskottavuutta, Mäenpää sanoo.
Esteellisyys syntyy, jos virkamiehellä tai luottamushenkilöllä on kytköksiä käsiteltävään asiaan niin, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa asiassa.
Yle kävi tätä juttua varten läpi hallinto-oikeuksien tuulivoimapäätöksiä. Viime vuosina oikeus on pysäyttänyt ainakin puolenkymmenen tuulivoima-alueen rakentamissuunnitelmat esteellisen kuntapäättäjän vuoksi.
Tyypillisessä tilanteessa kuntapäättäjä tai tämän lähipiiriin kuuluva on omistanut maata tuulivoima-alueella.
Tuulivoimayhtiöt: Kannamme sosiaalista vastuuta
Tuuliyhtiöt perustelevat rahatukeaan kyläyhdistyksille sillä, että ne kantavat sosiaalista vastuuta tuulivoiman aiheuttamista epämukavuuksista.
Kotimaassaan Saksassa Energiequelle on jo tukenut taloudellisesti tuulivoima-alueiden lähiasukkaita. Yhtiö on kysynyt toiveita kyläläisten tarpeista.
– Olemme voineet esimerkiksi ostaa sähköpyöriä ja latauspisteitä, rahoittaa kylähuonetta tai turistikeskusta ja tarjota koulutusta uusiutuvasta energiasta, kertoo Energiequellen Suomen maajohtaja Nils Borstelmann.
Maanomistajille lähetetty vetoomuskirje oli Borstelmannin mukaan yritys aktivoida tuulivoimaa kannattavaa hiljaista enemmistöä. Häntä harmittaa, että vaikka tuulivoimaloita vastustaa pieni joukko, se pitää kovasti ääntä.
– Jos voimalaprojekti on kriittisessä vaiheessa ja voi mennä äänestykseen kunnanvaltuustossa, meidän pitää motivoida myös heitä, jotka eivät juokse kaduilla plakaatien kanssa, näyttämään tukensa poliitikoille.
Malli kopioitu ulkomailta – "Tulenarka aihe"
Kylänkehitysraha on tullut Suomeen ulkomailta. Ruotsissa valtiovalta kannusti jo vuosia sitten tuulivoimateollisuutta pohtimaan, millaisia korvauksia tuulivoimaloiden vaikutusalueella asuville voitaisiin antaa. Siihen saakka käytännöt olivat olleet niin kirjavia, että monet pitivät niitä epäreiluina.
Lopulta tuulivoimayhtiöt Ruotsissa kokosivat suosituksensa kyläläisten vapaaehtoiseksi tukemiseksi. Tuuliyhtiö voi esimerkiksi antaa liikevaihdostaan muutaman prosentin kymmenyksen kyläyhdistykselle.
Tanskassa on suosittu sitä, että kyläläiset saavat etuosto-oikeuden osaan tuulivoimayhtiön osakkeista.
Saksassa on käytössä molempia edellä mainittuja malleja. Tuulivoimayhtiöt voivat myös antaa kyläläisille alennusta sähköhinnoista.
Meidän pitää motivoida myös heitä, jotka eivät juokse kaduilla plakaatien kanssa.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ei osaa sanoa, kuinka yleisesti kylänkehitysrahaa käytetään Suomessa.
Tuulivoimayhdistys ei vastusta kehitysrahan jakamista, mutta ei ole myöskään suositellut sitä.
– Olemme nähneet, että tämä voi olla tulenarka aihe, Mikkonen sanoo.
Ilmaista rahaa tarjolla eri puolilla Suomea
Muutkin tuulivoimayhtiöt ovat tarjonneet kylänkehitysrahaa Suomessa. Esimerkiksi Hartolassa Päijät-Hämeessä tuuliyhtiö Ilmatar teki pari vuotta sitten sopimuksen kehitysrahasta paikallisen kyläyhdistyksen kanssa.
Ilmatar ei lopulta maksanut kyläyhdistykselle mitään, koska voimaloita ei ikinä rakennettu. Yhtiö luopui hankkeesta, koska kesken projektin voimaan tulleet tuulivoiman melumääräykset olivat liian tiukat.
Ilmatar tyrkytti kylänkehitysrahaa myös Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Lähialueen kyläyhdistys kuitenkin torjui tuen.
Ilmatar meni Alajärvellä vielä pidemmälle. Yhtiö yritti ostaa paikallisia vetämään valituksensa pois hallinto-oikeudesta. Suurimmat summat olivat 30 000 euroa, mutta tarjoukset eivät tehonneet valittajiin. Tästä tapauksesta on kertonut aiemmin Ylen MOT-ohjelma.
Ilmatar Windpowerin toimitusjohtaja Erkka Saario kertoo Ylelle, ettei yhtiö ole tehnyt kyläyhdistysten kehitysrahasopimuksia sitten Hartolan.
Pelätyt valitukset tuulivoimakaavasta kaatuivat tänä kesänä, ja Ilmatar aikoo päästä rakentamaan tuulivoimaa Alajärvelle kahden vuoden sisällä.
Sähköpyöriä ja suofutisturnauksen sponsorointia
Tuulivoimayhtiöt pyrkivät saamaan paikallisia myötämielisiksi myös erilaisilla lahjoituksilla ja sponsoroinnilla.
Esimerkkejä on ympäri Suomea. Kainuussa Hyrynsalmella saksalainen tuulivoimayhtiö Abo Wind on ollut paikallisen suopotkupalloturnauksen sponsori. Yhtiön kahdeksan voimalan projekti on kaavoitusvaiheessa.
Pohjois-Pohjanmaalla suomalainen tuuliyhtiö Intercon Energy tarjoutui maksamaan satojen tuhansien arvoisen pyörätien Revonlahdelle, jos yhtiön hankkeista tehdyt valitukset olisi vedetty pois hallinto-oikeudesta.
Toinen hankkeista kaatui lopulta korkeimmassa oikeudessa, mutta toinen tuulivoima-alue rakennettiin.
Vastaavia sponsorointiesimerkkejä on muualtakin kuin tuulivoimasta. Venäläinen ydinvoimayhtiö Rosatom järjesti viime kesänä Kalajoella kansainvälisen kesäleirin lapsille. Yhtiö on myös tehnyt sponsorisopimuksia jääkiekkoseurojen kanssa.
Suomalaisyhtiö sponsoroi poropannat paliskunnalle
Tuuliyhtiöt eivät yleensä kerro julkisesti jakamistaan tukisummista. Suomen suurin tuuliyhtiö Tuuliwatti on poikkeus. Se listaa sponsorointikohteensa nettisivuillaan.
– Johtavana tuulivoimatoimijana omalla esimerkillämme voimme kannustaa tähän, Tuuliwatin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo.
Tuuliwatti kertoo (siirryt toiseen palveluun) nettisivuillaan kustantaneensa esimerkiksi hirvitorneja metsästysseuralle, poropantoja paliskunnalle ja stipendejä koululaisille.
Tuuliwatti antaa rahaa vain tarkasti määriteltyihin kohteisiin. Toimitusjohtaja Suominen pitää kylänkehitystukea epämääräisenä, koska yhtiö ei tiedä, mihin kylä lopulta rahasumman käyttää.
Yrityksen taloudellinen tuki kuntalaisille ei ole uusi ilmiö. Teollisuuspaikkakunnilla ison yrityksen ja päättäjien välit ovat perinteisesti tiiviit. Yritys tarvitsee kuntaa ja kunta yritystä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan tilanne on kuitenkin eri, jos yhtiö tekee vasta tuloa kuntaan. Tolvasen mukaan on arveluttavaa, jos sponsoroinnin tarkoitus on saada hyväksyntää kiistanalaiselle hankkeelle.
– Seurojen takana on aina ihmisiä, Tolvanen sanoo.
Metsästäjä: Ei makkaranpaistolle tuulivoimalan välkkeessä
Palataan vielä Kalajoelle. Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Ekoluoma kertoo, että täällä tuuliyhtiöt ovat ehdottaneet hankkivansa kyläläisille tuulisähköllä ladattavia sähköpyöriä.
Yhtiöt lupasivat myös varmistaa netti- ja antenni-tv-yhteyksien toimimisen, koska tuulivoimalat häiritsevät usein signaaleja.
Pohjanpään Metsästysseuran puheenjohtajan Aimo Koskisen mukaan tuuliyhtiöt väläyttivät hänen metsästäjätutulleen parin uuden laavun rakentamista.
Koskinen kertoo, että lähin uusista voimaloista tulisi parin sadan metrin päähän seuran metsästysmajasta ja laavusta.
– Hyvin vaikea on kuvitella perheen makkaranpaistoretkeä tuulimyllyn juurelle, huminaan ja välkkeeseen. Siinä vähän luontokokemus kärsii, Koskinen virkkoo.
Uusia tuulivoimaloita vastustavat kyläläiset pelkäävät, että tuulivoiman melu- ja näköhaitat ankeuttavat asumista ja luonnossa samoilua. Heidän mukaansa myös linnut ja eläimet kärsivät.
Siksi kyläläiset ovat ehdottaneet, että voimaloista olisi matkaa lähimpään asutukseen vähintään kaksi kilometriä.
Tällaista suojarajaa käytetään ainakin Porissa ja Raahessa. Mutta Kalajoella ei, eikä laki sellaista tällä hetkellä vaadi.
Jenni Ekoluoman mielestä tuuliyhtiöiden ja päättäjien pitäisi huomioida, että kyläläiset olivat alueella ennen tuulivoimaa.
– Vaikka tuulivoima-aluetta sanotaan hienosti tuulipuistoksi, se on aika kaukana puistosta. Se on suurteollisuusalue.
Ekoluoma tietää, että hänen taistelunsa tyylimyllyjä vastaan päättyy luultavasti tappioon, koska tuulivoimakriitikot ovat pahasti alakynnessä.
Näin myös käy. Parin viikon päästä Ekoluoman haastattelun jälkeen, marraskuun alussa, Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden tuulivoimakaavan äänin 18–15.
Se tarkoittaa, että Kalajoelle voi nousta taas pian rykelmä uusia tuulivoimaloita.
Tuulivoimaa on Suomessa vielä vähän
- Suomessa tuulivoiman osuus koko sähköntuotannosta oli viime vuonna alle 5 prosenttia. Virossa tuulivoiman osuus oli 7, Ruotsissa 11 ja Tanskassa 37 prosenttia.
- Suomen tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on yli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
- Hallitus laittaa tuulivoiman tukijärjestelmää parhaillaan uusiksi. Vuodesta 2011 käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä loppui lokakuussa.
- Vuoden sisällä uudistettavassa uudessa tukijärjestelmässä tuulivoima joutuu kilpailemaan tukirahoista muiden uusiutuvien energiamuotojen kanssa.
- Vanha syöttötariffi on ollut monelle tuulivoimayhtiölle rahasampo. Siinä tuulisähkölle määriteltiin markkinahinnoista riippumaton takuuhinta. Siitä tuli liian antelias, koska sähkön hinnan kehitys arvioitiin pieleen.
- Energiequellen ja Smartwindin tuulivoimahankkeeseen syöttötariffi ei enää vaikuta, sillä vanhaan tukijärjestelmään ei oteta enää uusia hankkeita.
LUE LISÄÄ:
Suomeen rakennetaan tänä vuonna parisataa tuulivoimalaa – Video: Näin voimala nousee
Näin tuulivoimaloita vastaan lobataan – perussuomalaisille tukea MTK:lta ja keskustavaikuttajalta
Suomen kunnissa piilee kova korruptioriski – "Kaikki tuntevat toisensa ja edut menevät sekaisin"