Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Giellagas-Instituutin, saamelaiskäräjien, Saamelaismuseo Siidan, Saamelaisarkiston ja Lapin Liiton edustajat, Lapin ja Oulun yliopistojen rehtorit ja professorit ja opetushallituksen pääjohtaja ja opetusneuvos päättivät eilen Inarissa perustaa Arktisen alkuperäiskansojen tiede- ja osaamiskeskuksen. Keskuksen tavoitteena on yhdistää eri asiantuntijaelimet ja toimia alkuperäiskansoja koskevan tutkimuksen asiantuntijana ja tiedon koordinoijana.
Kolmivuotisen hankkeen aikana rakennetaan toimintamalli
Ajatus keskuksen perustamisesta on lähtöisin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtorilta Liisa Holmbergilta ja perustamiskeskustelussa päädyttiin siihen, että koulutuskeskus vetää tiede- ja osaamiskeskusprojektin aloittamista.
Koulutuskeskuksen kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi on luottavainen uuden haasteen suhteen.
– Onhan se tietysti iso haaste, mutta meillä oli täällä hyvin arvovaltainen ryhmä koossa. Paikalla oli muun muassa yliopistojen rehtorit ja professoreita, saamelaiskäräjien puheenjohtaja sekä opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja me kaikki olimme yksimielisiä siitä, että tällaiselle keskukselle on tarvetta. Kun meillä on tällainen taustaryhmä, niin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen on siinä mielessä helppo aloittaa tämän projektin vetäminen.
Näkkäläjärvi pitää tärkeänä perinteisen tiedon ja tutkimustiedon yhdistämisen.
– Meillähän on paljon saamelaisten itsensäkin tekemää tutkimusta. Keskuksen perusajatuksena pidän sitä, että voimme yhdistää perinteisen tiedon ja tutkimustiedon.
– Rahoitus on tietysti meidän koulullemme tärkeä asia, koska tulemme aloittamaan tämän projektina ja etsimään rahoitustapoja. Paikan päällä perustamiskeskustelussa oli myös rahoittajan, Lapin liiton edustaja. Hän tuki ajatusta, että me perustamme hankkeen, jolla aloitamme tämän Arktisen alkuperäiskansojen tiede- ja osaamiskeskuksen kehittämisen.
Alkuperäiskansatuntemus on vajavaista
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mielestä alkuperäiskansojen tiede- ja osaamiskeskukselle on tarvetta myös valtaväestön näkökulmasta katsottuna.
– Kyllä meillä tuntemus alkuperäiskansojen kulttuurista, kielestä, historiasta, nykyisyydestä, elinkeinoista on osittain vajavaista.
Heinosen mielestä perustettava tiede- ja osaamiskeskus antaa tutkimukselle uusia mahdollisuuksia.
– Kyllä tämä avaa sen , että pyritään synnyttämään kokonaisuus, joka olisi niin vetovoimainen, että se houkuttelisi hyviä tutkijoita näiden asioiden äärelle
Eri toimijoiden ja sidosryhmien keskustelun perusteella Heinonen pitää tiede- ja osaamiskeskuksen toimintaedellytyksiä vahvana.
– Keskustelun pohjalta, mitä käytiin pöydän ympärillä niin sitä yhteistä sitoutumista oli vahvasti eri toimijoiden, saamelaiskokonaisuuteen liittyvien toimijoiden ja yliopistojen kesken siitä, että olisi mielekästä yhdistää voimavaroja ja saada sitä vaikuttavuutta taakse silloin, kun puhutaan alkuperäiskansojen tutkimuksellisesta yhteistyöstä Arktisella alueella. Siinä mielessä edellytykset on ihan hyvät.
Kaikki arktisen alueen alkuperäiskansat mukaan
Saamelaiskäräjien näkökulmasta katsottuna puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää tärkeänä perinteisen tiedon esille tuomista tutkimuksessa.
– Saamelaiskäräjien näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että miten perinteistä tietoa pystytään tutkimaan enemmän. Miten me pystymme yhdistämään sen akateemiseen tutkimustietoon, jotta ne yhdessä voisivat paremmin kattaa sen ympäristön, missä elämme ja minkä suhteen teemme päätöksiä. Ja miten me tätä yhdistettyä tietoa voimme käyttää paremmin hyödyksi päätöksiä tehdessämme.
Sanila-Aikio pitää myös tärkeänä koko arktisen alueen alkuperäiskansojen osallistamista.
– Alkuperäiskansoilla erityisesti täällä länsimaissa on myös tärkeä rooli Venäjän alkuperäiskansojen suhteen, jotta voisimme tukea heitä ja tuoda heidän näkemyksensä esille arktisia alueita koskevissa hankkeissa.
Yhteistoiminnalla vahvuutta
Tiede- ja osaamiskeskusidean äiti, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen väistyvä rehtori Liisa Holmberg pitää voimien yhdistymistä tärkeänä.
– Nykyisin missä tahansa puhutaankin arktisesta alueesta, siellä kyllä lukee ja mainitaankin arktiset alkuperäiskansat, mutta oikeasti meidän ääni ei kuulu, eivätkä meidän tarpeet tai visiot. Meidän yli kävellään.
– Tällaisellä yhteistoiminnalla me pystyisimme saamaan vahvemman aseman siinä keskustelussa ja myös toiminnassa.
Yliopistot vahvasti mukana – Resursointia ei ole vielä mietitty
Oulun yliopisto
Oulun Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki pitää vuoropuhelua ihmisten ja yliopistojen välillä tärkeänä ja hän näkee tiede- ja osaamiskeskuksen perustamisen erittäin positiivisena.
– Kun tutkimusta tehdään niin ihmisten osallistaminen täältä siihen tutkimukseen on tärkeätä; ei ainostaan tekemään sitä tutkimusta taikka toimimaan tutkimuskohteena vaan antamaan tutkimuskysymyksiä.
– Tämän tyyppinen yhdessä tekeminen on varmaan omiaan edistämään asioita tulevaisuudessa ja tuomaan täällä jo olemassa olevia organisaatioita, yhdistyksiä, tahoja mukaan siihen tutkimukseen ja tuomaan tutkimukseen tahoja, jotka siinä eivät ole vielä mukana.
Oulun yliopistolla on valtakunnallinen vastuu saamen kielestä ja kulttuurista ja Niinimäki sanoo yliopiston olevan hyvin myötämielinen hankkeen suhteen.
– Meillä Giellagas-Instituutti tekee tätä työtä ja me koko ajan laitamme tähän (resursseja). En osaa tätä euroina tätä asiaa sanoa, mutta kyllä minä tätä lämpimästi kannatan.
– Olemme ehdottoman myötämielisiä ja kyllä me koko ajan täällä toimimmekin ja jatkossakin tulemme toimimaan ja tämä varmaan edesauttaa sitä toimintaa, että se olisi entistäkin parempaa.
Lapin yliopisto
Lapin yliopiston rehtori Mauri Yläkotola sanoo yliopistopolitiikan olevan muuttumassa keskittämisestä siihen suuntaan, miten yliopisto-opetusta voidaan toteuttaa myös harvaan asutuilla alueilla.
– Tämä on Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisistä teemoista.
– Eräs kärkihanke on Lapin yliopiston vetämä harvaan asuttujen alueiden kasvatustiede. Tämä uusi avaus (Arktisen alkuperäiskansojen tiede- ja osaamiskeskus) tukee tärkeällä tavalla tätä tavoitetta, että kasvatus ja koulutus ei voi olla pelkästään metropolikeskeistä vaan pitää luoda Arktisen Neuvoston alaisuudessa aivan eri tyyppisiä malleja.
– Tarvitaan ihan uuden tyyppistä tutkimustietoa alkuperäiskansojen perinnetieto voidaan yhdistää perinteiseen, sanoisiko eurooppalaisella ajatusmaailmalla pitkälti rakennettuun saksalaisella tiedekuntajärjestelmällä rakennettuun akateemiseen tietoon.
Yläkotolan mielestä tähän yhteistyöhön on luontevaa ottaa myös University of Arcticin, UArcticin yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkosto, johon kuuluu 180 jäsentä Skandinaviasta, Alaskasta, Kanadasta, Venäjältä, Ranskasta ja Kiinasta.
Yläkotola ei osaa vielä sanoa miten Lapin yliopisto tulee resursoimaan alkuperäiskansojen tiede- ja osaamiskeskusta.
– Toki me lähdemme siitä, että Lapin yliopistolla on valtakunnallinen vastuu yhteiskuntatieteellisestä ja oikeustieteellisestä alkuperäiskansa- ja saametutkimuksesta ja varmasti on jatkoneuvottelujen aihe miten tämä uuden keskuksen rahoituspohja on mahdollista järjestää.
Tiede- ja osaamiskeskus aloittaa toimintansa kolmevuotisena hankkeena, jonka tehtävänä on verkoston ja toimintamallin rakentaminen. Hanketta vetää Saamelaisalueen koulutuskeskus yhdessä yliopistojen kanssa.